Venäjän ja EU:n kauppasodan seuraukset ovat tuntematon uhka - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tuntematon kauppasota – jyrääkö se meitin?

Kuvituskuva
Julkaistu: 15.3.2014 7:07, Päivitetty 17.3.2014 14:42

Kauppasota on vielä kaukana, Krimillä asti. Mutta se on nopea liikkumaan. Kohta meilläkin voidaan tapella kotitalouden, markkinauskon ja EU:n puolesta. Ja siinä kakkoseksi jää pieni sisukas Suomi.

Länsimaat päättävät lähipäivinä, ryhtyvätkö ne taloudellisiin pakotteisiin Venäjää vastaan Ukrainan kriisin takia, vai hyväksyvätkö hiljaa Krimin miehityksen. Kaikki vaihtoehdot ovat Suomen kannalta huonoja.

Jos kauppasotaan mennään, se yksi eurooppalainen yhteisö Brysselistä lähtee ensin ja meidän hallituksemme seuraa perässä. Kauppasotaa joutuisivat välillisesti käymään ihan tavalliset yritykset ja tuntemattomat kotitaloudet. Tässä muutama arvio siitä, mitä itäkaupan paloaukiolla voisi tapahtua.

Jos kiäntää, niin sattuuko kohdalle?

Kyllä sattuu: Venäjä kestää mitä tahansa talouspakotteita, kauppasaartoa, tilijäädytyksiä ja EU:n sormenheristelytoimia aina pitempään kuin Suomi. Venäjän valtio on käytännössä lähes velaton, ja öljytuloista koottujen varmuusrahastojensa avulla se pärjää hetkellisesti vaikka ilman ulkomaankauppaa.

Oligarkit tietysti menettävät Moskovan pörssisyöksyissä omaisuuksia, mutta valtiota osakemarkkinoiden heilahtelu ei hetkauta.

Tuontikiellolla sivaltelloo

Kauppapakotteisiin Venäjän on helppo vastata tuonnin rajoittamisella. Raja menee kiinni.

Suomen idänvientituotteista suuri osa on tuoretavaraa, joko kirjaimellisesti tai vertauskuvallisesti.

Jos juustorekka tai makkaralasti pysähtyy Vaalimaalle, valmistaja tuskin saa parin päivän jälkeen myytyä sitä eteenpäin johonkin muuhun maahan. Eikä tuotteiden dumppaus alihintaan kotimaassa innosta, sillä se aiheuttaa markkinahäiriöitä.

Yhtä pilaantumisalttiita ovat suomalaisten rakennusurakat Venäjällä. Niillekään ei hetkessä löydy uutta ostajaa tai jatkajaa.

Kauppasaarron pysäyttämä puolivalmis tavaratalo, tehdas, hirsihuvila tai kauppakombinaatti jää paikoilleen, mutta suomalaiselta rakennusyrittäjältä loppuu käteisen tulo.

Venäläistä tilaajaa ei haittaa, jos työmaa seisoo tyhjillään muutaman kuukauden. Sehän vain halpenee entisestään. Suomalaiselle kädestä suuhun elävälle yritykselle tauko sen sijaan voi olla kuolemanvakava uhka.

Suomen pojat, tulkaa hakemaan maakaasuaSuomi tuo Venäjältä nimellisesti vähän, mutta yhteiskunnalle olennaisen tärkeitä hyödykkeitä.

70 prosenttia tuontienergiastamme tulee Venäjältä, esimerkiksi kaikki Suomen käyttämä maakaasu. Korvaavaa toimittajaa on hankala saada nopeasti. Sen sijaan Venäjällä ei olisi EU-kauppasaarrosta huolimatta vaikeuksia löytää omille vientituotteilleen ostajia. Aasia vetää aina.

Pärjäsiväthän öljymaat Irak ja Libyakin aikoinaan vaikka kuinka pitkään YK:n pakotteista huolimatta.

Entäs kun tulee se yhdestoista?

Yksi suomalainen keskiluokkainen kotitalous vastaa kulutus- ja energiantarpeeltaan sekä mukavuudenhalultaan kymmentä venäläistä perusperhettä. Me nostamme äläkän, mikäli lähikaupan kylmäaltaasta on loppunut se juuri oikeanmakuinen pakastepizza.

Venäläisperhe tulee toimeen kehnommissa oloissa, jos on pakko. Koska heillä ei ole vaihtoehtoa, ja olojen äkillisiin kurjistumisiin on vuosikymmenten aikana totuttu.

Tuontitavaroiden virran tyrehtyminen suututtaisi kansaa, mutta vallanpitäjät voisivat valtamedian kautta uskottavasti perustella sen johtuvan pahan lännen toimista.

Me hyvinvoinnin turruttamat länsivässykät sen sijaan alamme mellakoida ja painostaa hallitusta hyvin nopeasti palauttamaan olot ennalleen.

Ei tässä kukaan jää konkurssiaan vartoomaan

Yhä taantumassa räpiköivälle Suomen taloudelle Venäjä-kauppa on ollut tärkeä henkireikä. Se ei ole rikastuttanut kovin monta yrittäjää, mutta pienetkin tulovirrat idästä ovat pitäneet yrityksiä hengissä seuraaviin kvartaaleihin asti.Jos EU alkaa kaartua kauppasotaan Venäjän kanssa, moni yrittäjä joutuu tekemään äkkipäätöksen: kotiuttaako voittonsa vielä kun niitä on, vai ottaako riskin kaiken menettämisestä. Ja sulkeeko putiikin ennen kuin itäbisnes kaatuu.

Jos hatkat tulee,euroa ei jätetä

Suomen mahdollisuudet tehdä Venäjän-kauppasodassa erillisrauha ovat olemattomat. Meitä sitovat EU:n ja euroalueen yhteiset päätökset, olivatpa ne kuinka kipeitä tahansa.

Lipeämisyritykset EU-rintamasta johtaisivat vaikeuksiin Brysselin kanssa. Eurosta eroaminenkaan ei tässä tilanteessa käy päinsä, koska yksinäinen markkavaluutta vasta romahdusvaarassa olisikin.

Vaihtoehto, eli tiukemmin ruplaan ja Venäjän haikailemaan Euraasian unioniin tukeutuminen ei käyne edes päättäjiemme mielissä. Aika velikultia olisivat, jos sitä edes miettisivät.

Kirjoittaja on Taloussanomien toimituspäällikkö.Twitterissä: @Petri2020

Tuoreimmat osastosta