25 vuotta internetin aikaa mullisti median - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Toivoa ja tuskaa tiedon valtatiellä

Kun Tim Berners-Lee esitteli vuonna 1989 tiedonhallintajärjestelmäänsä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle CERNille, hän ei voinut aavistaakaan, että pian hänen keksintönsä kaataisi kirjakauppoja, mullistaisi musiikkimaailmaa ja tuottaisi tietoa ja tuskaa meille toimittajille.

14.3.2014 7:03 | Päivitetty 13.3.2014 14:59

Maaliskuun 12. päivänä 25 vuotta sitten olin toimittajana Kauppalehdessä. Tyypillisenä työpäivänä säntäsin aamupalaverista suoraan lehtileikearkistoon kaivamaan taustoja tehtäväkseni annetulle uutiselle. Löysin epämääräisen läjän juttuja, joita me toimittajat olimme sinne itse laittaneet.

Näiden satunnaistietojen varassa ryhdyin soittelemaan tutuille ja tuntemattomille uutisalani ihmisille sekä tilastonikkareille ja järjestöjyrille.

Jos uutinen haisi vahvasi uutiselta, mutta kunnon faktoja tai kelvollista haastateltavaa ei löytynyt, pyörittelin sanojani sopivan suuntaa-antavasti – mutta riittävän epämääräisesti, jotten jäisi kiinni virheellisistä tiedoista – sillä juttu oli saatava seuraavan päivän lehteen. Jos joku lukija ärsyyntyi huterista tiedoista, sain hänen kommenteistaan seuraavana päivänä mainion jatkojutun.

Minulla ei ollut aavistustakaan, että juuri tuolla viikolla syntyi keksintö, joka mullistaisi vielä elämäni. Berners-Leen koodiin perustuva internet eli aluksi hiljaiseloa tutkijankammioissa, kunnes se 1990-luvun puolivälissä alkoi laajeta yliopistojen ulkopuolelle.

Sain ensikosketukseni internetiin vuonna 1996. Olin asunut Englannissa vuoden verran ja kaipailin päivisin kovasti suomalaista työyhteisöä istuessani yksin kotona kirjoittamassa. Sähköpostit poistivat yksinäisyyteni, kun ystävät ja työkaverit vastasivat viesteihin muutaman tunnin sisällä.

Journalismin tuskavuodet

Kun internet alkoi yleistyä, se nosti nopeasti journalismin tasoa, sillä juttujen taustatietojen haku helpottui huomattavasti. Tämä tason nousu on jatkunut tähän päivään saakka: vapaasti kommentoitavissa jutuissa ei ole varaa asiavirheisiin.

Pian internet kuitenkin pani perinteisen median polvilleen. Se vei lehtien ja tv-kanavien mainostuloja, mutta pakotti ne samalla investoimaan nettitoimintaansa, joka toi pelkkiä kuluja. Palkkatyöläisten ura kulki yt-neuvotteluista toisiin ja freelancereiden palkkiot laskivat.

Monet mediatalot eivät ole vieläkään löytäneet sellaisia liiketoimintamalleja, joissa sekä perinteinen toiminta että nettisivusto toimivat kannattavasti. Usein molemmat tekevät tappiota. Lehtikuolemien ja yt-neuvottelujen tie jatkuu yhä.

Lehtitalot tuskailevat kahden toimintamallin välillä: pitäisikö sisällön olla netissä ilmaista vai ei? Ilmainen sisältö tuo enemmän kävijöitä, mikä kiinnostaa mainostajia, mutta maksullinen sisältö saattaa tuoda juuri niitä kävijöitä, joille mainostajat haluavat mainostaa. Olisikohan pelkän rekisteröinnin vaatiminen sopiva kompromissi?

Yksikään näistä malleista ei ole vielä todistanut itseään oikeaksi, muttei vääräksikään.

Toivon vuosikymmen

Journalistien tuskaa ei vähennä se, että netti on kohdellut monia aloja vieläkin karummin: matkatoimistot ja levykaupat ovat lähes kadonneet katukuvasta ja vähittäispankkien asiakaspalvelutiskit ovat tyhjentyneet.

Taloustuskista huolimatta netin kävijämäärät kertovat, että perinteisellä medialla on hyvin vahva asema uutisten välittäjänä. Lehtien lukijamäärät ovat pikemminkin kasvaneet kuin vähentyneet, jos nettilukijat lasketaan lukuihin mukaan.

Kun hakukoneet, somen suosikkisivut ja isoimmat nettikaupat otetaan internetin kävijäseurannasta pois, niin suosituimmiksi sivuiksi jäävät perinteisten sanomalehtien ja tv-kanavien sivut. Se, että netti on muuttunut yhä sosiaalisemmaksi, ei mitenkään vähennä uutisten arvoa.

Britannian suosituin sivusto on Facebook ja toiseksi suosituin on yleisradioyhtiö BBC. Kymmenen suurimman uutissivuston joukkoon mahtuu vain kaksi tulokasta perinteisen median ulkopuolelta: Yahoo ja MSN.

Lukijoiden ja katsojien luottamus tuo alallemme toivoa. Jonakin päivänä korkeat kävijäluvut muuttuvat rahaksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?