Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ehdottaa Suomeen Yhdysvalloissa käytössä olevien kaltaisia julkisen talouden automaattisia menoleikkauksia, jotka kannustaisivat poliitikkoja rakenneuudistuksiin.
Parin viikon päästä hallitus kokoontuu kehysriihen päättämään valtiontalouden seuraavien vuosien kehyksistä. Valtiovarainministeriön arvio leikkaustarpeesta on kolme miljardia euroa.
Kaikki eduskuntapuolueet ovat yhtä mieltä valtiontalouden sopeutustarpeesta. Yhteisymmärrystä ei ole kuitenkaan leikkausten suuruudesta tai ajoituksesta.
Samaan aikaan hallituksen kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenevät vaivalloisesti. Kangasharjun mielestä rakenneuudistuksilla on kiire.
– Puhe kolmesta miljardista on sitä teatteria, että hallitus pitäisi edes yhdestä tavoitteestaan kiinni.
Tällä Kangasharju viittaa hallituksen tavoitteeseen taittaa velkasuhde laskuun vaalikauden aikana.
Suomessa ei olevapaata kapasiteettia
Suomen teollinen pohja on hänen mukaansa murentunut. Taloudessa ei ole juuri vapaata kapasiteettia taantumasta huolimatta, koska tehtaita on viime vuosina suljettu. Tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi tarvittaisiin siis investointeja ja työmarkkinoiden rakenneuudistuksia.
– Kunta- ja sote-uudistuksesta ei ole jälkeäkään ja saa nähdä, mitä käy nairu-uudistuksille, Kangasharju sanoi tänään Nordean talousennusteen julkistustilaisuudessa.
Nairu on taloustieteen termi, jolla tarkoitetaan niin sanottua luonnollista työttömyysastetta. Esimerkiksi osa-aikatyön lisääminen tai kotihoidontuen leikkaukset olisivat nairu-uudistuksia. Luonnollisen työttömyysasteen merkityksestä ja olemassaolosta kiistellään tiedemaailmassa.
Menoleikkauksia yhdeksänmiljardia 4–5 vuodessa
Nordean ekonomistien mukaan Suomen taloudessa on tällä hetkellä yhdeksän miljardin euron kestävyysvaje. Rakenneuudistukset voisivat auttaa Suomen uudelleen kasvun tielle, jolloin leikkauksia ei tarvitse tehdä välttämättä koko summan edestä.
Verojen korotus on Nordean ekonomistien mielestä nykytilanteessa mahdottomuus.
– Tehdään niin kuin Yhdysvalloissa ja solmitaan sellainen sopimus, että menoja leikattaisiin 4–5 vuoden aikana yhdeksän miljardia euroa pois, Kangasharju ehdotti.
Automaattinen juustohöylä leikkaisi menoja joka vuosi tasaisesti ja jos puolueet pystyisivät sopimaan rakenneuudistuksista tai menoleikkauksien kohdentamisesta tarkemmin, automaattisista menoleikkauksista voitaisiin luopua.
Suomessa sopimusolisi kiinni tahdosta
Idean taustalla on Yhdysvaltain niin kutsutut sequester-menoleikkaukset, joista demokraatit ja republikaanit sopivat budjetti- ja velkakattokiistojen aikana. Republikaanit pakottivat demokraatit sopimaan automaattisista menoleikkauksista velkakaton avulla. Jos velkakattoa ei olisi nostettu, Yhdysvallat olisi ajautunut väliaikaisesti maksukyvyttömäksi.
Suomen politiikassa ei ole vastaavaa asetta, jolla esimerkiksi oppositio pystyisi pakottamaan hallituksen automaattisiin menoleikkauksiin. Sopimus olisi poliittinen ja kiinni päättäjien tahdosta. Ongelmaksi voisi muodostua automaattisten menoleikkausten ylittäminen yli vaalikausien.
Kangasharjun mukaan poliittinen sopimus voitaisiin solmia, vaikka juridista sopimusta ei saataisikaan aikaan. Automaattisista, rakenneuudistuksiin pakottavista menoleikkauksista voitaisiin Kangasharjun mukaan sopia jo nyt.
