Asutko energiasyöpössä kerrostalossa? Näin paljon se maksaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tuuletin huutaa ja naapuri palelee – "säädöt pielessä"

Suomen lähiöissä muhii monen miljardin euron verran säästömahdollisuuksia. Tiettyjen talotyyppien asukkaille energiaremontit vähentäisivät vuodessa lämmitys- ja ylläpitokuluja jopa sadoilla euroilla.

8.3.2014 6:01 | Päivitetty 7.3.2014 14:24

Suurin osa kerrostaloyhtiöistä voisi säästää lämmitys- ja sähkölaskuissaan 10–20 prosenttia. Erityisesti 1960–1970-lukujen lähiötaloissa energiankulut voitaisiin painaa paljon pienemmiksi.

Uuden laskelman mukaan osa taloyhtiöistä voisi säästää jopa 30–40 prosenttia kuluissa. Laskelmat on tehnyt energiatehokkuustoimiin erikoistunut LeaseGreen-yhtiö. Se myy taloyhtiöille energiankulutuksen pienentämisen suunnittelu- ja rahoituspalveluita.

Laskelmien pohjana ovat Tilastokeskuksen energiankulutustilastot sekä useampi sata energiatehokkuushanketta, joissa yhtiö on ollut mukana.

1970-luvun energiatehoton taloyhtiö, joka saneerataan, voi säästää jopa 200 000 euroa kymmenessä vuodessa. 2000-luvulla rakennetussa kerrostalossa hyöty on selvästi pienempi, ehkä vain neljänneksen.

Laskelmien oletuksena on, että energiakulut nousevat yhä tähänastista 5–6 prosentin vuosivauhtia.

Tällä hetkellä tyypillisessä 1970-luvun kerrostaloyhtiössä energiaan voi upota rahaa runsaat 40 000 euroa vuodessa, uudehkossa talossa vajaat 30 000 euroa.

Vuonna 2030 summa olisi vanhemmassa talossa noin 70 000 euroa ja uudessa noin 45 000 euroa.

Taloyhtiön maksamista energiakuluista 85–90 prosenttia on lämpöä, loput sähköä ja kaasua.

Asukas- tai asuntokohtaista säästöä tulisi 25–30 asunnon yhtiössä 70-neliöiselle asunnolle enimmillään 500 euroa vuodessa.

Koko maassa yhteensä korjaussäästöt voisivat nousta seuraavan vuosikymmenen aikana liki viiteen miljardiin euroon, LeaseGreenin talous- ja rahoitusjohtaja Juho Rönni mainostaa.

Pelkistä säädöistäkinsäästöä

Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä arvioidaan, että laskelmat 30–40 prosentin säästöistä voivat hyvinkin pitää paikkansa. Kerrostalojen energiakulutuksessa on tosin isoja eroja. Pelkän rakennusvuoden perusteella ei voi tehdä arvioita säästöistä.

– On hyväkuntoisia 1960-luvun taloja, ja huonoja, joissa kaikki perussäädöt ovat pielessä. Niissä hukkaa on tosi paljon, VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen sanoo.

Energiatehokkuutta voidaan nostaa remonteilla, mutta myös pelkillä säädöillä ja laitteiden käytön optimoinnilla, Airaksinen sanoo.

Juho Rönni painottaa, että lämpötilan tasapainottaminen on tärkeää: osa asunnoista voi usein turhan kylmiä, osa lämpimiä, ja jälkimmäisissä tuuletellaan liikaa.

Suositeltu sisälämpötila on nykyään 20–21 astetta. Jos ilmanvaihto pelaa, eikä kylmä ilmaa puske ilmanvaihdosta tai ikkunanpielistä sisään, jopa hieman alempikin lämpötila riittää, VTT on arvioinut.

Euroopassa rappukäytäviä pidetään jopa kokonaan lämmittämättä. Suomessa rappukäytävät voivat olla 16-17 asteessa.

Isännöitsijätpaljon vartioijina

Taloyhtiöt aliarvioivat yhä säästömahdollisuuksiaan, Airaksinen sanoo. Taloyhtiössä remontin tekeminen on myös aina iso päätös. Osakkeilla on usein vastakkaisia intressejä. Vaikka remontti pitäisi tehdä, on vaikea päättää, onko juuri nyt oikea aika. Entä jos on suunnittelemassa muuttoa pois?

Yleensä isännöitsijät haluavat huolehtia taloyhtiön taloudesta ja kunnosta. Joskus kuulee isännöitsijöistä, jotka mieluiten keskittyvät kuukausilaskun kirjoittamiseen.

Isännöitsijät ovat paljon vartijoina, sillä tavallisten asukkaiden ei pidäkään tietää teknisiä yksityiskohtia, Airaksinen sanoo.

Isännöintiliiton kehityspäällikön Heikki Kaurasen mukaan asenteet ovat parantuneet. Liitto tekee koko ajan energiavalistustyötä. Yleensä energiaremontin optimi aika on silloin, kun taloyhtiössä tarvittaisiin muutenkin remonttia.

Tarvittaessa isännöitsijä käyttää apuna ulkopuolisia energia-asiantuntijoita, kuten insinööritoimistoa tai konsulttia.

– Asukkaiden omatkin käyttötottumukset vaikuttavat paljon energian kulutukseen, Kauranen muistuttaa myös.

Taloyhtiöille heruupankkilainaa

Rahoituksen tilanne näyttää tällä hetkellä melko hyvältä – ainakin suurelle osalle taloyhtiöistä.

– Vaihtelua on ollut viime vuosina, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että pankit taas lainaavat mielellään taloyhtiöille, Kauranen kertoo.

Toisaalta taloyhtiöissä, jotka sijaitsevat taantuvilla alueilla ja ovat erittäin huonossa kunnossa, lainan saanti on todennäköisesti tulevaisuudessa aiempaa hankalampaa, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?