"Olemme riippuvaisia Venäjän energiasta"

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomi ostaa 70 prosenttia tuomastaan energiasta Venäjältä. Rosatomin suurentuneen omistuksen vuoksi Pyhäjoen ydinvoimala ei vähentäisikään Venäjä-riippuvuutta toivotusti, ja professori Peter Lund veisi päivitetyn ydinvoimalahakemuksen eduskuntaan. Huoltovarmuuskeskuksesta myönnetään avoimesti energiariippuvuus ja kerrotaan, kuinka moneksi kuukaudeksi tuontipolttoaineen varmuusvarastot riittäisivät.


Venäjän energiantuonnin merkitys Suomelle on noussut ajankohtaiseksi Ukrainan kriisin vuoksi.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen kertoo, että Suomeen tuodusta maakaasusta kaikki tulee Venäjältä. Öljystä ja kivihiilestä 90 prosenttia on venäläistä ja tuodusta sähköstä neljännes tulee itänaapurista.

– Käytännössä olemme riippuvaisia Venäjän energiatuonnista, hän sanoo.

Joulukuussa valtioneuvosto asetti tavoitteeksi nostaa Suomen energiaomavaraisuutta. Yksi osa kokonaisuutta on Fennovoiman Pyhäjoelle puuhaama uusi ydinvoimala. Kananen sanoo, että huoltovarmuuskeskuksen kannalta olisi tärkeää, että hanke ei vaarantuisi.

– Käsityksemme mukaan emme pärjää ilman Pyhäjoen ydinvoimalaa.

Kaikki muu paitsi voimalan
paikka on muuttunut

Aalto-yliopiston professori Peter Lund ajattelee toisin. Valtioneuvosto antoi voimalaa koskevan periaatepäätöksen toukokuussa 2010 ja eduskunta vahvisti sen parin kuukauden kuluttua tuosta.

Lund huomauttaa, että tuon jälkeen Fennovoiman omistajasuhteet, teknologia ja voimalan kokoluokka ovat muuttuneet.

– Ainoa ennallaan oleva asia on, että voimala on tarkoitus rakentaa Pyhäjoelle, hän sanoo.

Helmikuun lopussa kotimaisten yhtiöiden osuus Fennovoimasta oli 50,2 prosenttia. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan tavoitteena on kasvattaa osuutta mahdollisimman lähelle 66 prosenttia. Venäläisen Rosatomin on määrä omistaa Fennovoimasta 34 prosenttia.

Lund huomauttaa, että Rosatom on sama kuin Venäjän atomienergiaministeriö. Kaikki ydinosaaminen ydinaseet mukaan luettuna kuuluu Rosatomiin.

– Tässä ei ole kyse vain ydinvoimaprojektista, vaan jopa Suomen ja Venäjän suhteista, hän huomauttaa.

Lund pitää hyvänä, että taloussuhteet ovat kunnossa ja naapurit rakentavat niitä. Hän muistuttaa silti, että Rosatomin teknologiaa ei ole sertifioitu lännessä. Hän huomauttaa, että esimerkiksi turvallisuusseikat voivat vaatia parannuksia.

– Toivottavasti tuolloin kysymykset pysyvät teknisinä, eikä politiikka tule mukaan, hän lisää.

Eduskunnan pitäisi käsitellä
päivitetty voimalahakemus

Alun perin puhuttiin 1 600 megawatin reaktorista.Tuotannosta tuhannen megawatin piti jäädä Suomeen. Nyt määrä on kutistunut 600 megawattiin.

Lundin mukaan Suomi pystyy hoitamaan 600 megawatin tuotannon itsekin esimerkiksi lisäämällä kotimaisten energianlähteiden käyttöä ja tehostamalla energian käyttöä. Hänestä tuollainen määrä ei vaadi enää jättihanketta.

– Puhaltaisin pelin poikki. Jos halutaan rakentaa ydinvoimala, päivitetty hakemus pitäisi mennä eduskuntakäsittelyn kautta, hän huomauttaa.

Jos nyt, tilanteen muututtua, eduskunta olisi yhä sitä mieltä, että Suomeen halutaan lisää ydinvoimaa, tieto olisi Lundin mielestä myös Rosatomille hyvä. Se voisi luottaa siihen, että asiassa on edetty suomalaisen demokraattisen päätöksenteon sääntöjen mukaan.

– Rakentajalle ja toimittajalle on hyvä, että ei tule spekulaatioita.

Energiaa varastoista,
jos kriisi kärjistyy

Julkisuudessa on epäilty, että voimalahanke voi mennä jäihin Ukrainan kriisin vuoksi. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jussi Mustonen arvioi maanantaina Kauppalehdessä, että tämäkin asia pitää ottaa huomioon.

Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Pekka Ottavainen puolestaan kertoi Ylelle, että yhtiö valmistelee voimalaa entiseen tapaan kriisistä huolimatta.

Jos tilanne kärjistyy, Venäjä voi kutistaa toimituksiaan tai vastapuolet ryhtyä talouspakotteisiin. Esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry on uhannut Venäjää kauppasaarrolla, jos Venäjä ei peräänny sotilastoimistaan Ukrainalle kuuluvalla Krimillä. Myös Euroopan unionin (EU) ulkoministerit ovat neuvotelleet vastatoimista.

Kanasen mukaan tilanne on vakava, mutta se ei uhkaa Suomen huoltovarmuutta ainakaan kovin pian.

Suomella on viiden kuukauden tuontipolttoaineiden varmuusvarastot. Tarvittaessa niitä voidaan säännöstellä, jolloin energiaa riittää pidempään. Tilannetta helpottaa myös se, että talvi alkaa olla ohi.

Öljyä on helppo
ostaa muualtakin


Kananen huomauttaa, että Suomessa on myös omaa energiantuotantoa ja käytettyjen energialähteiden kirjo on suuri. Silti kaikesta käytetystä energiasta puolet ja öljystä 90 prosenttia on peräisin Venäjältä.

Tilanne ei ole kuitenkaan aivan niin paha, miltä se ensin näyttää, koska öljyä voidaan hankkia maailmanmarkkinoilta.

Vastaisuudessa maakaasun huoltovarmuus paranee. Suomi ja Viro ovat sopineet alustavasti molempiin maihin rakennettavista nesteytetyn maakaasun terminaaleista. Ne on tarkoitus yhdistää kaasuputkella.

Suomen sähköntuotantoa pitää Kanasen mielestä kasvattaa jo suunniteltujen voimaloiden kapasiteettia enemmän.

– Vesivoimaa pitää rakentaa lisää, hän sanoo.

Kananen huomauttaa, että Suomi voi käyttää myös kotimaista puubiomassaa ja turvetta nykyistä enemmän.

Energiassa voi olla
konfliktin ratkaisu


Vaikka tilanne Ukrainassa ja Krimillä on vaikea, Lund epäilee sekä Venäjän että EU:n intoa painostaa energialla. Venäjä saa suurimman osan tuloistaan energiasta. EU puolestaan tuo reippaasti yli puolet maakaasustaan Venäjältä.

– Energia integroi niitä. Jos taloussuhteet kärsisivät, kumpikin häviäisi, Lund sanoo.

Venäjä voisi olla suurempi häviäjä. EU pystyy hankkimaan energiansa muualtakin, mutta Venäjä ei kovin pian saa yhtä suurta korvaavaa ostajaa.

Viime kädessä energiariippuvuus voi pelastaa tilanteen.

– Jos tilanne eskaloituisi tosi pahaksi, energiaratkaisujen avulla voitaisiin hakea kompromissi, joka tyydyttäisi osapuolia, Lund arvioi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    4. 4

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    7. 7

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    8. 8

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    9. 9

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    10. 10

      Pankkipalveluihin isoja uudistuksia syksyllä – tulossa täytenä yllätyksenä suurelle osalle suomalaisista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    4. 4

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    7. 7

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    8. 8

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Tilastokeskus: Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    2. 2

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    3. 3

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    4. 4

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    5. 5

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    8. 8

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    9. 9

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    10. 10

      Vietnamista pakolaisena tullut Mr. Hau on työllistänyt kymmeniä: ”Suomi antoi meille kaiken”

    11. Näytä lisää