Pääomavaje ja digitalisaatio takaavat pankkimurroksen jatkuvan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kaksi syytä, miksi pankit irtisanovat vielä lisää

Julkaistu: 4.3.2014 6:08, Päivitetty 3.3.2014 19:05

Pankkien työntekijöiden irtisanomiset ovat olleet arkipäivää niin Suomessa kuin ulkomaillakin finanssikriisin aikana. Kaksi syytä takaa, että irtisanomiset jatkuvat myös tulevaisuudessa.

Pankkikonserni Nordea kertoi tammikuun lopussa kaksinkertaistavansa vuosien 2013–2015 menoleikkaustavoitteensa 900 miljoonaan euroon. Aiemmin Nordea tavoitteli kahden vuoden aikana 450 miljoonan euron säästöjä. Tavoitteesta Nordea on säästänyt jo 210 miljoonaa euroa. Kulusäästöjä Nordea aikoo hankkia muun muassa leikkaamalla toimintakuluistaan ja lakkauttamalla konttoreitaan.

Nordea Pankki Suomen pääluottamusnainen Paula Hopponen ei uskonut, että kulusäästöjä olisi mahdollista hankkia ilman henkilöstövähennyksiä.

– Olemme palvelualalla ja suurin osa kuluista on henkilöstökustannuksia. Mistä muualta niitä säästöjä löytyy? Hopponen sanoi tammikuussa Taloussanomille.

Nordean lisäksi viime vuosien aikana irtisanomisista ovat kertoneet Suomessa muun muassa OP-Pohjola, Danske Bank ja Nooa Säästöpankki. Irtisanomisten suuruusluokka on vaihdellut kymmenistä satoihin. Ulkomaisissa pankeissa kerralla on saatettu vähentää tuhansia työpaikkaa.

Lisää on luvassa, koska pankit kärsivät pääomavajeesta ja digitalisaatio siirtää asiakkaat konttoreista verkkoon.

Kyse ainapääomista

Pankit ovat finanssikriisin jäljiltä puun ja kuoren välissä, professori Marco Onado kirjoittaa artikkelissaan VoxEU-verkkosivustolla. Pankit tarvitsevat lisää pääomaa mutta kärsivät heikosta kannattavuudesta. Onado on Italian arvopaperimarkkinoita säätelevän viranomaisen entinen johtaja.

Onado muistuttaa, että eurooppalaispankkien omavaraisuusaste on edelleen alhainen. Toisin sanoen tämä tarkoittaa, että pankit ovat erittäin vivutettuja.

Pääomaa olisi mahdollista hankkia lisää joko osakeannilla tai pidättäytymällä voittojen maksamisesta omistajille. Mahdollisuudet ja kannusteet pääomien vahvistamiseen ilman julkisen vallan apua ovat kuitenkin luultua pienemmät.

Tasetta pienemmäksija kulut kuriin

Finanssikriisi, uusi pankkisääntely ja talouskasvun hyytyminen ovat verottaneet pankkien kannattavuutta. Esimerkiksi Nordean oman pääoman tuotto heikkeni viime vuonna edellisvuodesta.

Koska pankkien kannattavuus on edelleen matalalla, niiden kannattaa pitää kiinni suuresta velkavivusta, jotta ne saisivat edes kohtuullista tuottoa pääomalle, Onado kirjoittaa. Tällöin pankit eivät halua parantaa vakavaraisuutta ja hankkia lisää pääomaa pitämällä voitot itsellään.

Pankit eivät saane lisäpääomaa myöskään sijoittajilta, koska kannattavuus on heikennyt mutta riskit ovat edelleen suuret. Jos pankin velkavipu on suuri ja sijoituksen riski korkea, sijoittajat haluavat kunnon tuoton.

Pankkien vaihtoehdoksi jää Onadon mukaan pienentää taseitaan luopumalla ydintoimintoihin kuulumattomista liiketoimista tai leikkaamalla liiketoiminnan kustannuksia, Onado kirjoittaa.

Mobiilirulettaa

Pankkien irtisanomiset ja konttoriverkoston karsimiset ovat myös aitoa sopeutumista muuttuvaan maailmaan.

OP-Pohjola kertoi helmikuussa tilinpäätöksen yhteydessä raflaavasti, että mobiili rulettaa. Viime vuonna finanssiryhmä arvioi, että sen asiakkaat kävivät konttorissa keskimäärin 0,04 kertaa kuukaudessa. Sen sijaan pankin mobiilipalvelua asiakkaat käyttivät keskimäärin kymmenen kertaa kuukaudessa.

Kun asiakkaat siirtyvät verkkoon, konttoreiden merkitys vähenee. Esimerkiksi pankkipalveluja voi hoitaa videopuhelujen välityksellä, mikä vapauttaa ihmisille aikaa.

Asiakkaat eivät tule enää pankkeihin, vaan pankit tulevat asiakkaiden arkeen, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vakuutustieteen lehtori Pekka Puustinen kirjoittaa teoksessaan Vaihdantavallankumous – Finanssipalvelun uusi logiikka. Konttoreita ei siis tarvita enää yhtä paljon kuin ennen.

Digitalisaatio japääomat

Pankkien tasapainoileminen riittävien pääomien ja kannattavuuspaineiden välillä sekä digitalisaatio takaavat sen, että pankkisektorin rakennemuutos jatkuu ja pankit irtisanovat lisää työntekijöitään. Digitalisaatio on vasta alussa, mutta kysymys pankkien pääomista ei ole uusi.

Onandon mukaan pankkien julkinen omistus ja pääomittaminen eivät saisi olla enää tabu. Jos rahoitusjärjestelmä ei toimi kunnolla ja sieltä puuttuu pääomia, julkisten instituutioiden pitäisi tarjota rahoitusta niille alueille, jotka eivät saa riittävästi rahoitusta.

Digitalisaatiota ei voi pysäyttää, mutta riittävät pääomat pankeissa voisivat hillitä muutosnopeutta.