Hallitus ei saa mitään aikaan. Tarvitaan virkamieshallitus viemään läpi vaikeat talouspäätökset. Näin ovat päätelleet viime aikoina monet mielipidekirjoittajat, muiden muassa Technopoliksen entinen toimitusjohtaja Pertti Huuskonen ja laskentatoimen emeritusprofessori Pekka Pihlanto.
Hallituspohja on nykytilanteessa huono, myönsi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) HS:ssä.
Jospa unohdetaan virkamiehet ja mietitään, keiden käsiin hallitusvastuu pitäisi antaa? Miltä tällainen "poikkeustilahallitus" näyttäisi? Taloussanomat kysyi asiaa noin kymmeneltä talous- ja kuntapolitiikan asiantuntijalta ja mielipidevaikuttajalta. Tällainen lista syntyi:
Pääministeriksi
Olli Rehn, EU-komissaari
”Pitäisi saada uusi henkilö kokoamaan joukot. Rehn on monessa liemessä keitetty, vahvaa näyttöä EU:ssa."
Erkki Liikanen, Suomen Pankin pääjohtaja
”Liki käsittämätön henkilö ottamaan vastaan uusia haasteita. Käsittääkseni politiikassa toimi sillanrakentajana ja lienee kehittynyt siinäkin, vaikka ei nykyisestä pestistä huomaisi."
Sari Baldauf, hallitusammattilainen
”Rautaista johtamiskokemusta ja visioita, ihmisjohtamisen mestari.”
Sixten Korkman, Aalto-yliopiston professori
"Pitkäaikaisen alan kokemuksen ammattilainen alallaan."
Valtiovarainministeriksi
Raimo Sailas, valtiovarainministeriön (VM) entinen valtiosihteeri
”Saisi vihdoin tilaisuuden toimia kaikkien hyvien neuvojensa mukaan.” "Ei ole ketään parempaa. Ei ainakaan ole ekonomistien paikka." "Sailas on ainoa, jolla tarpeeksi tahtotilaa viemään säästöjä läpi.””Valtiovarainministeri-pääministeriksi parivaljakko Sailas-Korkman. Ovat tarpeeksi kovia luita ajamaan uudistuksia”. "Voisivat myös vaihtaa paikkoja, pääasia, että he olisivat avainpaikoilla."
Martti Hetemäki, VM:n valtiosihteeri ja ylijohtaja Jukka Pekkarinen
“Helppoja heittoja sinänsä, mutta toisaalta vaikea arvioida sopivuuttaan ministereiksi.”
Kuntaministeriksi – sosiaali- ja terveysministeriksi
Pekka Puska, THL:n eläkkeelle jäänyt pääjohtaja
”Pystyisi viemään läpi sote-uudistuksen”. ”En ainakaan ottaisi Puskaa, ne ovat ihan erilaisia hommia. Parempi, että uraa ei olisi tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaikka sitä puoltakin pitää ymmärtää.”
Eero Heinäluoma, eduskunnan puhemies
”Olisi yllättävä veto sote-uudistuksen vetäjäksi, mutta ainoita, joilla riittävästi vaikutusvaltaa ja johtajuutta. Liiasta sosiaali- ja terveydenhuollon detaljiosaamisesta ollut pikemminkin haittaa.
Hannes Manninen, Eläkeliiton puheenjohtaja (entinen kuntaministeri)
”Kokemusta ja näkemystä.”
Olli-Pekka Lehtonen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja
"Pitkäaikaista kokemusta."
Opetusministeriksi
Anita Lehikoinen
”Opetus- ja kulttuuriministeriön erinomainen kansliapäällikkö voisi hyvin hoitaa pätkän myös ministerin vastuuta.” ”Äärimmäisen täyspäinen ja skarppi henkilö. Ottaisin mielihyvin hallitukseen.”
Elinkeinoministeriksi
Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö
“Mikä tahansa ministeriö ottaisi hänet varmaan mielihyvin vastaan”. ”Työ ja elinkeinoministerit ovat erikseen vaikka niiden pirulaisten pitäisi olla yhdessä. Nyt molemmat linjat näyttävät elävän omaa elämäänsä."
Juha Sipilä, Keskustan puheenjohtaja
”Kiinnostava, mutta toisaalta kovat näytöt puuttuvat vielä.”
Jorma Ollila, hallitusammattilainen
”Voisi olla annettavaa esimerkiksi pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisessa.”
Työministeriksi
Pekka Tiainen, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies
”On esittänyt erinomaisia lääkkeitä työllisyysasteen nostamiseen.”
Seppo Koskinen, työoikeuden professori
"Pitkän kokemuksen ammattilainen."
Noh, ajatusleikki sikseen. Kaikkiaan kysely osoittautui odotetun herkäksi aiheeksi. ”Hallituksen kaatajaksi” harva haluaa tulla leimatuksi, mutta nimettömästi ajatusleikki kiinnosti.
– Laajapohjaisuus on ongelma, mutta sitä lisää avainministereiden kokemattomuus. Pääministeri on osin kokemattomuutensa takia heikko johtaja. Innostuu liikaa, eikä näe ongelmia, ennen kuin kaatuvat päälle, Pekka Pihlanto uskaltautuu sanomaan.
Yksi nimi oli käytännössä kaikkien huulilla. Ilman Sailasta Suomi ei vain tunnu selviävän. Parivaljakko Sailas-Korkman on monille kuin supersankariduo.
Virkamieshallitukselle"ei kiitos"
Virkamieshallitusta ei kukaan haastatelluista halunnut päätöksenteon vauhdittajaksi. Perusongelma paikantui yleensä hallituksen kokoamisessa syntyneeseen valuvikaan, laajaan hallituspohjaan, ei niinkään yksittäisten ministereiden heikkouteen.
– Jo hallitusohjelma on kirjattu sellaiseksi, että siinä on hyvin paljon erilaisia arvolähtökohtia, ja siksi työskentely on ollut vaivalloista, palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo miettii.
Hänen mukaansa kansalaisten ja äänestäjien kannalta olisi selkeää, että hallitus julistaisi selkeämmin talouspoliittiset arvolähtökohtansa. Tärkeää on nähdä, että talouspolitiikan teko ei ole pelkkää laskentaa, sanoo puolestaa Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen.
– Ekonomistitkin ajattelevat herkästi, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on joku objektiivisesti oikea, deterministinen ratkaisu. Että poliitikot ovat hölmöjä tai saamattomia, kun eivät siihen pääse.
– Eihän se niin ole. Meillä on aidosti erilaisia, hyvin perusteltuja kantoja. Joskus hyvästä syystä hyväksyttävää kompromissia ei tahdo löytyä tai se vain kestää. Pitää vain jatkaa etsimistä.
Suomalaisessa demokratiassa on jotain vikaa, jos aletaan hakea virkamiehiä panemaan asioita järjestykseen, Sauramo sanoo. Virkamiehilläkin saattaa olla "talouspoliittinen projekti", jota ovat toteuttamassa, vaikka eivät edes mieltäisi sitä sellaiseksi.
Rouvinen ja Sauramo eivät itse tarjonneet ehdokasnimiä.
