Kekkonen, Niinistö, virkamieshallitus, mikä ei kuulu joukkoon? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kekkonen, Niinistö, virkamieshallitus: Mikä ei kuulu joukkoon?

Julkaistu: 3.3.2014 6:03, Päivitetty 28.2.2014 16:22

Virkamieshallituksia on käytetty Suomen poliittisessa historiassa yhdeksän kertaa. Nyt niitä on mielipidepalstoilla kaivettu taas naftaliinista Suomen pelastajiksi.

Viimeksi virkamieshallitus on ollut käytössä vuonna 1975, jolloin presidentti Urho Kekkonen nimitti virkamiehet luotsaamaan Suomea Etyk-huippukokouksen aikaan.

Samana vuonna Kekkosen luottomies, Martti Miettunen kokosi poikkeushallituksen, koska Kekkosen mielestä maassa oli hätätila työttömyyden takia.

Väliaikaishallitukset liittyivät vahvaan presidentinvaltaan. Kekkonen sai niiden avulla puolueet ruotuun ja mieleisensä hallituksen maahan. Sauli Niinistön ajan Suomessa ajatus on vieras.

Yhtä laajaa hallituskokoonpanoa etsittäessä taas pitää mennä peräti jatkosodan aikaan (pääministeri J. W. Rangell 19411943), valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari muistuttaa.

Silloista kriisiä tuskin sopii vertailla nykyiseen. Vertailukelpoisempi kriisiaika oli 1990-luvun lama, sitä ennen 1930-luvun pula-aika.

1990-luvulla kriisitietoisuus levisi laajasti yhteiskuntaan, ja sitä hoidettiin kovilla lääkkeillä.

Vaikka nyt kaikilla tuntuu olevan selkeä mielikuva, että uudistuksia pitäisi saada aikaan, yhteinen kriisikokemus oli tuolloin vielä syvempi kuin nyt. Se pysyy yhä muistissa, eikä nykytilanne tunnu enää niin tavattoman ainutlaatuiselta, Ruostetsaari pohtii.

Maailmantalous on ehtinyt muuttua paljon 1990-luvulta, jolloin hallitusten päätöksenteossa oli vielä enemmän liikkumavaraa. Kun ratkaisuja tänä päivänä perustellaan, valtion luottoluokituksen säilyttäminen on tärkeää.

Tänä päivänä kaikki puolueet elävät myös aiempaa enemmän äänestäjien pelossa. Se syö Ruostetsaaren mukaan rohkeutta tehdä ratkaisuja.

Vaikka 1990-luvulla avuksi ei otettu virkamieshallitusta, puolueet ulkoistivat kipeät päätökset pitkälti virkamiehille, Ruostetsaari muistuttaa.

Oli (valtiosihteeri) Raimo Sailas ja (apulaisbudjettipäällikkö) Erkki Virtanen suunnittelemassa leikkauslistoja, ja poliitikot ehkä kykenivät menemään virkamiesten selän taakse.

Enää ei ole sailaksia ja virtasia, vaan hallituksen johtavat poliitikot ovat enemmän omilla kasvoillaan esillä ja vastuussa harjoitetusta politiikasta. Se kuuluu demokratiaan.

Ruostetsaari pitää toimitusministeriöitä utopistisina vaihtoehtoina tänä päivänä. Parlamentarismi on olennaisesti vahvistunut jo 1980-luvun lopulta.

Jos nyt kaikki puolueet nostaisivat kädet pystyyn, että ei tästä mitään tule, niin olisi se periaatteessa mahdollista. Mutta ei se demokratian sovi. Ne eivät kanna mitään poliittista vastuuta tekemisistään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?