Uudistukset syrjäyttämässä pankit verkkoasioinnin portinvartioina - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Verkkoon siitä asioimaan – vaikka et saa tunnuksia

Julkaistu: 28.2.2014 6:01, Päivitetty 28.2.2014 11:22

Kela karsi konttoreitaan ja meni verkkoon, mutta sinnepä eivät kaikki pääse. Moneen muuhunkin arkipäivän asiointiin tarvitsee verkkopankkitunnuksia – joita kaikki eivät saa. Apua voi olla tulossa.

Nyky-yhteiskunta olettaa, että kaikki hoitavat asioitaan verkossa - eli tunnistautuvat verkkopankkitunnuksilla. Näin on Kelassa, työvoimatoimistossa ja lukuisissa muissa valtionhallinnon palveluissa.

Kaikilla tunnuksia ei ole. Kuluttajaliiton mukaan joukossa on ilman säännöllistä tuloja eläviä, maksuhäiriöisiä, ulkomaalaisia ja opiskelijoita.

Kun verkkotunnistautuminen on pankkivetoista, ongelmaksi on tullut, että tunnuksia ei myönnetä läheskään kaikille, Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario sanoo.

Hänen mukaansa tuntuu "jonkinlaiselta asiakkaiden pompottamiselta", että verkossa ei voi hoitaa omia asioitaan ilman tunnistautumista.

Ongelmaan törmätään Kuluttajaliitossa eri muodoissa "lähes päivittäin" - siitä huolimatta, että  pankkeja on patisteltu antamaan pankkitunnukset kaikille halukkaille.

EU:sta paine verkko-tunnusten jakoon

Ongelman suuruudesta ei ole selvyyttä. Kuluttajaliiton mukaan verkkotunnusten puute aiheuttaa ongelmia, mutta pankkien mielestä ongelmat ovat vähäisiä. 

Nordean ja Danske Bankin mukaan peruspankkipalvelut, eli tilin ja visa electron -kortin, asiakas saa lähtökohtaisesti. Mutta verkkotunnuksia ei anneta aivan kenelle vain.

Pankkitunnukset edellyttävät säännöllistä rahavirtaa ja asiakkaan riittävää tuntemista,  Nordeasta kerrotaan.

Jos asiakas on uusi, Nordea seuraa tilin rahavirtaa noin kolme kuukautta, jonka jälkeen se voi antaa tunnukset. Pankkien mukaan ne haluavat näin torjua rahanpesua.

Valtiovarainministeriön ICT-johtaja Timo Valli myöntää, että tasavertaisten asiointimahdollisuuksien vinkkelistä pankkitunnistautumisessa on ongelmansa. Kovin suurena Vallikaan ei ongelmaa pidä.

Sekä Valli että Sario uskovat, että Euroopan unionissa valmisteltava asetusuudistus (eIDAS) parantaa tilannetta.

Uusi säädös sähköisestä tunnistamisesta ja palveluista johtaa Sarion mukaan siihen, että pankkien olisi pakko myöntää verkkopankkitunnus ja debit-kortti kaikille asiakkaille.

Eihän kortilla voi kuitenkaan maksaa, jos ei tilillä ole rahaa. Eikä maksuhäiriömerkinnän saanutkaan voi tehdä pankkitunnuksilla mitään väärää. 

Vallin mukaan säädöstyö etenee EU:ssa nopeasti, mutta voimaantulon aikataulua on vielä vaikea arvioida.

Kansalaisvarmenne osa isoa it-tietohallintouudistusta

Mitä mieltä pankissa ollaan valmisteilla olevasta EU-direktiiviuudistuksesta?

Meidän näkökulmastamme nykyinen lainsäädäntö on toimiva, Danske Bankin palvelujohtaja Teija Kaarlela sanoo.

Pankit eivät tietenkään tykkää, että heiltä viedään tällainen ässä hihasta, Kuluttajaliiton Sario sanoo.

Säädöstyön rinnalla VM.n julkisen hallinnon ICT-osasto vetää parhaillaan niin sanotun kansallisen palveluarkkitehtuurin uudistusta.

Sen yhtenä hankkeena on yhtenäinen sähköinen henkilötunniste, osittain nykyisten epäkohtien takia, Vallikin sanoo. Vallin mukaan tarkoituksena on tarjota kaikille Suomessa asuville sähköinen identiteetti.

Kolmas kertatoden sanoo?Tietohallinnossa sävy on erityisen sovitteleva. Julkishallinto on yrittänyt rakentaa kansallista varmennetta jo kahdesti, eikä kolmatta kertaa voi enää sössiä.

2000-luvulla isot viranomaiset rupesivat riitelemään siitä, millä mallilla verkkotunnistaminen toimisi. Samaan aikaan naapurissa Viro otti mallia Suomesta, vältti pahimmat karikot ja kehitti kaikille kansalaisille jaetun tunnistekortin.

Nykyään Suomessa voi tunnistautua pankkitunnusten lisäksi sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmanteella eli käytännössä kännykällä. Pankkien Tupas-nimellä tunnetut palvelut ovat kuitenkin ylivoimaisesti suosituimpia.

Valli ei halua puhua suoranaisesta pankkitunnuksista irtautumisesta, vaikka siihen suuntaan kansalaisvarmenne käytännössä viittaa. Kansalaiset osaavat nimenomaan käyttää nykyisiä pankkitunnuksia.

Se on voimavara, joka pitäisi saada käännettyä uuteen malliin. Tässä on iso kansankoulutushankkeen paikka, Valli sanoo.

Marraskuussa talouspoliittinen ministerivaliokunta myönsi palveluarkkitehtuurin uudistukseen 13 miljoonaa euroa tälle vuodelle.

– Ajatus on, että lähtisimme yhdessä tunnistepalveluiden tarjoajien ja käyttäjien kanssa ajamaan valtion takaamaa kansalaisen sähköistä identiteettiä.

Siihen on vielä pitkä matka: valmisteilla on hanketta, ohjelmaa ja pitkä siirtymäaika. Tavoitteena on, että aikanaan suomalainen voisi tunnistautua myös esimerkiksi toisen EU-maan julkishallinnon palveluun.

Lisäys klo 8.30. Danske Bankin antaman kommentin aihe tarkennettu. Lisätty kysymys: "Mitä mieltä pankissa ollaan valmisteilla olevasta EU-direktiiviuudistuksesta?"