Ruplan heikkeneminen satuttaa suomalaisia kahta kautta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Heikentynyt rupla satuttaa suomalaisia kahta kautta

Julkaistu: 27.2.2014 17:59, Päivitetty 28.2.2014 12:50

Venäjän ruplan halpeneminen kolhaisee suomalaisia yrityksiä sekä Venäjällä että Suomessa, kuten Stockmannilla on jo huomattu. Eikä helpotusta ole näkyvissä. Nordean pääekonomisti luonnehtii Venäjän kasvunäkymiä ”tosi surkeiksi”.

Ruplan kurssin lasku vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin kahta reittiä mutta yhdellä tavalla.

– Ei se oikein muuta voi tarkoittaa kuin heikompia aikoja, Nordean tutkimusjohtaja ja pääekonomisti Aki Kangasharju sanoo.

Kun ruplalla saa entistä vähemmän, matkailu Suomeen vähenee. Sen huomaavat etenkin kaupan alan yritykset Itä- ja Keski-Suomessa. Samalla vähenee venäläisten kulutus Venäjällä ja maassa toimivien suomalaisyritysten myynti.

Teoriassa suomalaisyritys voisi myös hyötyä ruplan heikkenemisestä, jos se tuottaisi tavaransa Venäjällä ja myisi ne muualla. Sellaisia yrityksiä ei vain ole.

Rupla laskee,hinnat nousevat

Myös tavarataloketju Stockmannilla ruplan heikkeneminen näkyy pääasiassa kahdella tavalla.

Liikevaihto pienenee ensinnäkin siksi, että Stockmann ostaa suurimman osan Venäjällä myymistään tuotteista euroissa, viestintäpäällikkö Nora Malin kertoo. Eroa on yritetty supistaa korottamalla tuotteiden hintoja Venäjällä, mutta korotukset eivät pysy valuuttakurssien perästä. Toiseksi venäläisten ostovoima heikkenee, kun hinnat nousevat mutta palkat eivät.

Vaikutukset nähtiin jo joulumyynnissä, ja sen jälkeen rupla on vain jatkanut halpenemistaan. Keväällä hintoja nostetaankin uudelleen.

Stockmann-konsernilla on Venäjällä myös muuta liiketoimintaa kuten muotiliikkeitä, mutta selvimmin valuuttakurssit näkyvät tavaratalojen myynnissä. Niitä on Venäjällä seitsemän eli yhtä monta kuin Suomessa, ja niiden yhteenlasketusta liikevaihdosta Venäjältä tulee vajaa neljännes.

Ei kasvua,ei investointeja

Jatkuukohan ruplan arvon heikkeneminen vielä pitkään?

– Kyllä se siltä näyttää, koska Venäjän talouskasvun näkymät ovat tosi surkeat. Jos muu maailma parantaa, Venäjä ei, Nordean Kangasharju sanoo.

Yhtenä syynä ruplan viime päivien laskuun on pidetty Ukrainan tilannetta. Heikkeneminen alkoi kuitenkin jo viime vuonna, kun Yhdysvalloissa alettiin puhua rahapolitiikan kiristämisestä, Kangasharju huomauttaa.

Ruplan hintaa laskevat silti eniten Venäjän omat ongelmat.

Kun talous ei enää saa tukea Kiinasta ja öljyn hinnasta, kasvun pitäisi syntyä kotimaasta. Mutta talouden lailla investointien ja reaalipalkkojen kasvu on pysähtynyt.

Vanhentunutta tuotantokapasiteettia pitäisi modernisoida, sillä venäläinen tuotanto ei pärjää länsimaiden markkinoilla. Mutta venäläinen pääoma lähinnä pakenee maasta. Öljyn hinnan vakiinnuttua reaalipalkkojakaan ei ole enää varaa nostaa.

Investointeja kaivattaisiin myös öljyntuotantoon, sillä nyt käytössä olevat öljylähteet alkavat hiipua. Uusia pitäisi porata alueille, joilla maaperä on erilaista, ja siellä vastaan tulee osaaminen. Avuksi tarvittaisiin ulkomaisia investointeja ja teknologiaa.

Ruplan heikkeneminen ei itsessään Venäjää haittaa, Kangasharju toteaa.

– He ovat sallineet valuutan heikentyä ja yrittävät sitä kautta parantaa kilpailukykyään tulevaisuudessa.