Etujärjestöt haluavat parempia teitä ja LNG-terminaalin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tällaisilla investoinneilla Suomi nousisi

Kuvituskuva
Julkaistu: 27.2.2014 6:01, Päivitetty 26.2.2014 18:28

Länsimetro, koko maan kattava valokuitukaapeliverkko, Kehä III:n parannustyöt. Suomessa investoidaan, mutta sijoitukset eivät ole vielä sysänneet Suomea nousuun. Taloussanomat kysyi etujärjestöiltä, millä investoinneilla valtio ja kunnat voisivat tukea talouskasvua.

Investoinnit ja niiden vähyys ovat maailman johtajien huulilla. Viikonloppuna rikkaiden maiden G20-ryhmä lupasikin toimia investointien kasvattamiseksi.

Suomessa investoidaan ja suunnitellaan jatkuvasti uusia sijoituksia, mutta silti investointien vähyys huolettaa. Taloussanomat kysyi etujärjestöiltä, millaisilla investoinneilla julkinen valta voisi tukea talouskasvua.

Etujärjestöjen mielestä tärkeintä olisi tukea koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystyötä. Koulutuksen voimaan uskoo kuusi kyselyyn vastanneesta 11 järjestöstä.

Koulutettuja palkansaajia edustava Akava ehdotti lisäksi perusasteen ja toisen asteen koulutusjärjestelmän digitalisoimista mahdollisimman pitkälle. Akava käyttäisi puoli miljardia euroa korkeakoulutuksen resurssien nostamiseen kansainväliselle tasolle ja 400 miljoonaa euroa koulutuksen digitalisointiin.

Myös työnantajaliitot ehdottavat investoimista osaamiseen. Teknologiateollisuus "profiloisi" korkeakouluja ja karsisi rankasti niiden määrää. Yliopistoja etujärjestö haluaisi Suomeen 6–8 ja ammattikorkeakouluja 12–14. Nykyisin Suomessa on 15 valtiorahoitteista yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua.

Teiden korjausvelkakuriin

Harvaan asutussa Suomessa tietöitä voisi aloittaa kilometritolkulla. Viisi etujärjestöä vaatii teiden ja siltojen parantamista, ja muutama muukin toimivaa logistiikkaa.

Viime syksystä asti teillä liikkuneet suurrekat kuluttavat tienpintaa ja voivat vaurioittaa heikkoja teitä ja siltoja. Tieverkosta ovat huolissaan muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ja Logistiikkayritysten liitto.

– Välitön lisärahoituksen tarve tieverkon ylläpitoon on jopa 150 miljoonaa euroa. Lisäksi kehittämishankkeisiin tarvittaisiin noin 50 miljoonaa euroa, MTK esittää.

Logistiikkayritykset vaativat puolestaan 300 miljoonan euron korotusta vuodessa tieverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Summalla saataisiin katettua tieverkon korjausvelka. Toinen 300 miljoonaa euroa kuluisi tieverkon kehittämiseen.

MTK muistuttaa realismista. Suomessa tuskin päästään edes 150 miljoonan euron lisärahoitukseen, mutta MTK:n mukaan "panostusta vaaditaan, jotta korjausvelka saadaan edes pitkällä aikavälillä kukistettua".

Lisäkysyntäävai ei?

Myös rataverkolla on puolestapuhujansa. Metsäteollisuus investoisi Imatra-Luumäki-välin kaksoisraiteeseen ja Imatra-Imatrankoski-välin parantamiseen, jotta metsäyhtiöt saisivat tuontipuuta sujuvasti myös jatkossa. Lisäksi Metsäteollisuus ehdottaa raakapuuterminaaliverkoston karsimista kuljetusten tehostamiseksi.

Kaksi etujärjestöä ulottaisi rataverkon aina Jäämerelle asti. Teknologiateollisuus tekisi radasta EU:n yhteishankkeen ja yhdistäisi siihen Koillisväylän tietoliikennekaapelin. Kemianteollisuus taas yhdistäisi Helsingin merenalaisella putkella Tallinnaan.

Suurhankkeita halajavat etujärjestöt vahtivat kuitenkin valtion rahoja haukkamaisesti.

– Lisävelkaantumiseen johtavia hankkeita ei pidä suunnitella. Suomen pitäisi päästä tilanteeseen, jossa velkaa otetaan tarvittaessa investointeihin kulutuksen sijaan velkasummaa kasvattamatta, Kemianteollisuus vastaa.

Etujärjestö pitää parhaana julkisen vallan investointina rakenneuudistuksia, joilla julkinen talous saataisiin tasapainoon. Sen sijaan Elintarviketeollisuusliitto edistäisi kotimaisia julkisia hankintoja.

– Elintarvikesektorille ylipäätään olisi tärkeintä, että valtiovalta investoisi kotimaisen kysynnän elpymiseen sekä yritysten kustannusten, erityisesti hallinnollisten kustannusten, pienentämiseen.

Etujärjestön mukaan molemmat saadaan aikaiseksi veroremontilla ja tarpeetonta sääntelyä vähentämällä.

Aurinko- ja tuulienergiaavarastoon?

Koulutuksen ja tieverkon kunnostamisen jälkeen suosituin investointi on nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalien rakentaminen Suomeen. Merimoottoreita ja voimaloita valmistava Wärtsilä on sopinut LNG-terminaalin rakentamista Tornioon. Inkoon kunta kisaa puolestaan Viron Paldiskin kanssa EU-tuella rakennettavasta suurterminaalista.

Etujärjestöt painottavat LNG-terminaalien tärkeyttä, koska ne ovat huolissaan Suomen energiahuollosta. Maakaasun lisäksi etujärjestöt haluavat investoida biopolttoaineiden tuotantoon, sähkö- ja bioautoilun edistämiseen ja pitää kiinni eduskunnan hyväksymistä ydinvoimahankkeista.

Esimerkiksi bioenergian terminaali- ja tieverkoston, yksityis- ja metsäautoteiden ylläpito- ja sähköautojen latausverkostoinvestointeihin Energiateollisuus uskoo kuluvan vuodessa noin 100-150 miljoonaa euroa.

Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) kehottaa puolestaan rahoittamaan Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n Neo-Carbon-energiahanketta, jonka tavoitteena on muun muassa selvittää aurinko- ja tuulivoiman varastointimahdollisuuksia.

Liikaa lupaluukkuja,sujuvoittakaa!

Sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöt ehdottavat, että erilaisia lupajärjestelmiä tulisi sujuvoittaa. Olivatpa kyseessä energiainvestoinnit tai muut suurhankkeet, yritykset joutuvat käymään viiden etujärjestön mielestä liian monella lupaluukulla.

– Pitkä lupien käsittely heikentää Suomen vetovoimaisuutta yritysten sijaintipaikkana ja investointikohteena, Teknologiateollisuus varoittaa.

Taloussanomat kysyi viime viikolla 16:ta suomalaiselta etujärjestöiltä mielipidettä tärkeimmistä investointihankkeista, niiden kustannuksista sekä tärkeimmistä sääntelyhankkeista. Kyselyyn vastasi 11 etujärjestöä.

Tuoreimmat osastosta