Professorityöryhmä: Suomi energiaomavaraiseksi vuoteen 2050 mennessä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kova ehdotus: Suomi energiaomavaraiseksi vuoteen 2050 mennessä

Energiapolitiikan rakenteita ravisteleva professorityöryhmä haluaisi kääntää vuosittain tuontienergiaan valuvat miljardit eurot kotimaiseksi energiakysynnäksi. Tämä tukisi talouskasvua ja loisi kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja Suomeen.

26.2.2014 13:00 | Päivitetty 26.2.2014 12:30

Suomessa harjoitettava energia- ja ilmastopolitiikka ei palvele täysimääräisesti kansakunnan etua. Vanha energiapolitiikka on tulossa tiensä päähän.

Näin alkaa suomalaisen professorityöryhmän Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportti. Energia-alan ykköstutkijoiden ryhmä vaatii, että Suomi luopuisi turhasta tuontienergiasta ja investoisi sen sijaan kotimaiseen energiantuotantoon. Sitä varten professorit tarjoavat energiapolitiikan uusia kriteereitä.

Ratkaisuja pitäisi hakea uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkaista ratkaisuista. Suomi on täynnä energiaa, ja sitä kannattaisi hyödyntää, käytännön viesti kuuluu.

Nyt tilanne on huolestuttava. Suomen talouden energiavaltaisuus on vuosikymmenten notkahduksen jälkeen 1980-luvun alun tasolla. Teollisuuden energiatehokkuus ei ole juuri parantunut.

8,5 miljardiahyödyntämättä

Energiapolitiikalla on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia. Raportin mukaan Suomi käytti toissa vuonna 8,5 miljardia euroa eli yli neljä prosenttia bkt:sta energiantuontiin. Se on suurin piirtein saman verran kuin valtiovarainministeriön arvio Suomen kestävyysvajeesta.

– Suomessa on siis 8,5 miljardin euron vuosittainen kysyntä, joka tällä hetkellä energiapoliittisesta siiloajattelusta, sääntelystä, verotuksesta, tuista ja infrastruktuurista johtuen tulee tyydytetyksi tuontienergialla ja -teknologia, raportissa lukee.

Tämä olisi mahdollista kääntää kotimaiseksi kysynnäksi. Vuoteen 2020 mennessä summasta olisi mahdollista kääntää Suomeen 20 prosenttia, vuoteen 2035 mennessä 50 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 100 prosenttia. Energiapolitiikan muuttaminen lisäisi professoreiden mukaan investointeja ja työllisyyttä ja vähentäisivät tuontia. Lisäksi suomalaisyritysten kilpailukyky paranisi ja uuden teknologian kehittäminen lisäisi vientimahdollisuuksia.

Lupaukset ovat kovat: 50 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä ja 90 000 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä.

Näkökulmanakokonaisetu

Työryhmän mukaan ongelmana ovat muun muassa vanhanaikainen ajattelu sekä 2,7 miljardin euron valtion vuotuiset energiatuet, jotka estävät siirtymistä moderniin energiajärjestelmään. Vanhaa energiapolitiikkaa on ohjannut professoreiden mukaan kaksi kriteeriä: energian hinta ja saatavuus. Ilmastonmuutos toi kriteeristöön myös hiilidioksidipäästöt.

Uuden energiapolitiikan lähtökohtana on kansakunnan kokonaisetu. Mikäli professoreiden ehdotukset otetaan käyttöön, häviäjiä ovat lähinnä Suomeen öljyä tuovat yritykset. Kokonaisetuun kuuluu raportin mukaan kasvun ja työllisyyden tukeminen.

Ensimmäinen kriteeri on Suomelle ominaisten resurssien, esimerkiksi metsien ja tuulivoiman, hyödyntäminen. Toiseksi kriteeriksi professorit esittävät energian saatavuutta ja varmuutta. Heidän mukaan päätöksiä tehtäessä on arvioitava tuotantoa ja kulutusta yhtenä kokonaisuutena.

Kolmas kriteeri ovat energiantuotannon päästöt, joita ”uuden kriteeristön pohjalta tehty, kotimaisiin ratkaisuihin pohjautuva energiapolitiikka” vähentäisi. Neljäs kriteeri on energiakustannukset, joissa pitäisi huomioida energian kokonaiskustannus palvelusta alkaen. Nykyistä kilowattituntihintatarkastelua professorit pitävät aikansa eläneenä.

Energiaministerija älykkäät sähköverkot

Esimerkkiä ryhmä on hakenut niin Ruotsista, Tanskasta, Itävallasta kuin Saksastakin. Kaikissa maissa kotimainen energiatuotanto on nousussa ja Euroopan unionin päästövaatimukset on käännetty mahdollisuudeksi. Maat ovat asettaneet EU-vaatimuksia tiukemmat päästövähennystavoitteet, mutta Suomessa asenne on toinen. EU-vaatimukset nähdään perinteistä energiapolitiikkaa haittaavana.

Raportin mukaan maailmassa vaikuttaa kolme maailmanlaajuista trendiä: maailman väestönkasvu kasvattaa energiankulutusta hurjaa vauhtia ja halpa öljy loppuu, teknologinen kehitys laskee energiantuotanto- ja energiatehokkuus teknologioiden hintaa ja maailman energiantuotannon hiilidioksidipäästöt kasvavat. Näitä trendejä vanha energiapolitiikka mallinnuksineen ei tavoita.

Työryhmä ehdottaa 12 toimenpidettä, joilla energiapolitiikan kurssi voitaisiin kääntää. Ryhmän mukaan vanhaa järjestelmää ei voi korvata kerralla uudella, vaan muutoksia on tehtävä paljon mutta pikkuhiljaa. Energiapolitiikka tarvitsee ryhmän mielestä oman ministerin, liikennepolttoaineen bio-osuutta on nostettava ja energiamarkkinat pitää avata. Uudistukset ryhmä haluaa pitää avoinna kaikille ja torjua energiaköyhyyttä.

Raportin on kirjoittanut suomalaisista energia-alan asiantuntijoista koostuva työryhmä. Tutkijat ovat tehneet raportin virkatyönä. Työryhmän sihteerin Oskari Nokso-Koiviston työn ovat rahoittaneet kiinteistötekniikan palveluyhtiö Caverion, Ammattiliitto Pro, sijoitusyhtiö Taaleritehdas ja energiayhtiö St1. Kukin organisaatioista hyötyisi energiapolitiikan uudistamisesta.

Professorityöryhmässä ovat olleet mukana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme, Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne I. Huikkinen, Jyväskylän yliopiston fysikaalisen kemian emeritusprofessori Jouko Korppi-Tommola, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Liski, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen energia-, ympäristö- ja kehityskysymysten tutkimusjohtaja Jyrki Luukkanen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkömarkkinoiden ja sähköverkkojen professori Jarmo Partanen ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Markku Wilenius.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?