G20-maat tavoittelevat 2000 miljardin dollarin kasvua - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

G20-maat tavoittelevat 2000 miljardin dollarin kasvua

Australiassa kokoontuneet maailman vauraimpien maiden edustajat kääntyivät vyönkiristyspolitiikasta kasvun kannalle. Maat sopivat maailmantalouden kasvutavoitteen merkittävästä nostosta.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi torjui jälleen huolet euroalueen deflaatiosta. ­

23.2.2014 16:45 | Päivitetty 23.2.2014 16:44

Sydneyssa viikonloppuna kokoontuneet maailman rikkaimpien maiden edustajat sopivat pitävänsä rahapolitiikkansa joustavana. Talouslehti Financial Timesin mukaan kokouksen merkittävimpänä antina pidettiin suunnanmuutosta vyönkiristyksistä kasvun tavoitteluun.

– Vuosi sitten keskustelimme vyönkiristyspolitiikasta. Tämä [kokous] oli keskustelu siitä, miten voimme yhdessä toimia jakaaksemme parhaat käytännöt ja kehittää lähestymistavan, jossa kansantaloutemme voivat kasvaa ja maailmantalous saavuttaa tavoitteen, joka esitetään tässä tekstissä, FT kertoo Yhdysvaltain valtiovarainministeri Jacob J. Lew luonnehtineen tapaamisen lopputulosta.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan G20-maiden edustajat kertoivat pyrkivänsä nostamaan yhteenlasketun bruttokansantuotteensa tason kaksi prosenttia nykytavoitteita korkeammalle. FT:n mukaan G20-maiden osuus maailmantaloudesta on 85 prosenttia. 

Reaalisesti laskettuna tavoitteen toteutuminen merkitsisi 2000 miljardin dollarin talouskasvua seuraavalle viidelle vuodelle. Ministerit arvioivat kasvun tuovan merkittävän määrän uusia työpaikkoja. Draghi valmis toimiin  Bloombergin mukaan G20-maiden tiedotustilaisuudessa puhuneet edustajat kuitenkin myönsivät talouskasvun olevan edelleen työpaikkojen lisääntymisen vaatimaa tasoa alempana. Lisäksi haasteina ovat heikko kysyntä ja etenkin kehittyvien maiden valuuttojen ulkoisten arvojen voimakas vaihtelu.   Kasvutavoitteen toteutumisen tueksi G20-maiden kokouksessa olleet keskuspankkien edustajat korostivat, että rahapolitiikan suunnasta on tiedotettava selvästi. Ryhmä sopi pitävänsä rahapolitiikkansa joustavana. Elvytystoimista vetäytymisen aikataulu sidottiin hintakehitys- ja  kasvunäkymiin.  Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Mario Draghi sanoi keskuspankin olevan valmis elvytystoimiin, jos merkkejä deflaatiosta eli yleisestä kuluttajahintojen laskusta ilmenee. – Meillä ei ole mitään todisteita siitä, että ihmiset lykkäisivät ostoksiaan saadakseen ne halvemmalla. Toisin sanoen näkyvissämme ei ole sitä, mitä deflaatioksi määritellään, Draghi torjui jälleen huolet euroalueen deflaatiosta.      

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?