Yhä useampi koti päätyy pakkomyyntiin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yhä useampi koti päätyy pakkomyyntiin

Asuntojen ulosmittaukset ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina. Pakkomyynti on edessä, jos asunnon omistajalla loppuvat keinot maksamattomien velkojensa hoitamiseksi. Nokian vaikeudet näkyvät myös pakkomyyntitilastoissa.

19.2.2014 13:47 | Päivitetty 19.2.2014 14:28

Ulosoton seurauksena pakkomyytyjen asunto-osakkeiden määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina.

Koko maassa ulosmitattiin viime vuonna yhteensä 489 asuntoa omistajan maksukyvyttömyyden vuoksi. Vielä viisi vuotta takaperin pakkomyytyjen asunto-osakkeiden määrä oli selvästi pienempi, vain 266.

Luvut eivät sisällä pakkomyytyjä kiinteistöjä, joista osa lienee ollut myös asuinkäytössä. 

Myynnit ovat lisääntyneet vuosi vuodelta, mutta 1990-luvun lamavuosien pakkomyyntiaallosta ollaan vielä hyvin kaukana. Vuosituhannen alkuun verrattuna asuntojen ulosmittaukset ovat kuitenkin selvästi lisääntyneet.

– Kyllä ulosmittaukset ovat vuosi vuodelta lisääntyneet, nytkin on vireillä kymmeniä asuntojen pakkomyyntejä, kertoo Länsi-Uusimaan ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö.

Viime vuonna Länsi-Uusimaalla, eli Espoon, Lohjan ja Raaseporin alueella asuntoja kaupattiin pakolla yhteensä 45. Vielä viisi vuotta sitten pakkomyyntejä oli alueella vain kahdeksan.

Pankit pitävät kiinni rahoistaan

Suurin muutos muutaman viime vuoden aikana on nähty Länsi-Uusimaalla ja Varsinais-Suomessa. Myös muun muassa Oulun seudulla pakkomyynnit ovat lisääntyneet selvästi.

Kivistö ei löydä lisääntyneille pakkomyynneille yksittäistä selittävää syytä, mutta toteaa mielialan olevan monilla synkkä. Pankit pitävät tarkasti rahoistaan kiinni.

– 2000-luvun alkupuolella mentiin pankkiin lainaamaan lisää rahaa, jos vaikeuksia tuli. Nyt pankista on vaikeaa saada ongelmatilanteessa enää rahaa, joten pakkomyynteihin ajaudutaan helpommin, Kivistö kertoo.

Toinen syy myyntien lisääntymiseen on ostajien väheneminen. Kun rahalle on tarvetta, mutta myytävää asuntoa ei saada millään kaupaksi, tilanne on vaikea.

Suurin osa pakkomyynneistä tapahtuu niin sanottuna vapaana myyntinä, jossa asunnon omistaja pyrkii pakon edessä itse kauppaamaan asuntonsa. Asuntoja myyvät myös ulosottomiehet.

Vain harva asunto päätyy varsinaiseen huutokauppaan. Viime vuonna Suomessa huudettiin yhteensä 44 asuntoa. Huutokaupoista yhä useampi käydään nykyään verkossa.

Ongelmapaikkakunnat näkyvät tilastoissa 

Varsinais-Suomessa asuntoja pakkomyytiin viime vuonna 42, kun vuonna 2009 asuntoja kaupattiin 17, eli selvästi vähemmän.

Myös muun muassa Oulun seudulla pakkomyynnit ovat lisääntyneet. Näillä paikkakunnilla Nokian alasajolla on ollut oma vaikutuksensa.

Esimerkiksi Salossa oli viime vuonna pakkomyytyjä asuntoja yhteensä 17.

Helsingissä pakkomyytyjen asuntojen määrä on vuodesta toiseen ollut suurin. Viime vuonna pääkaupungissa ulosmitattiin yhteensä 93 asuntoa. Myytyjen asuntojen määrä on liikkunut lähivuosina noin 80 asunnossa.

– Ulosottoasioiden volyymi on varsin korkealla. Kymmenen vuotta sitten ulosottovirastolla oli huomattavasti vähemmän tekemistä, Helsingin johtava kihlakunnanvouti Timo Heikkinen kertoo.

1990-luvun kaltainenpakkomyyntiaalto vielä kaukana

Heikkisen mukaan vaikea taloustilanne näkyy ensisijaisesti pienemmissä ulosottoasioissa. Pikkuluottoja otetaan ja maksujen kanssa ollaan auttamatta myöhässä.  

– Kun ihmisiä lomautetaan ja irtisanotaan, he ovat pitkän aikaa ansiosidonnaisella. Asuntolainat ja vuokrat maksetaan kyllä ensimmäisenä. En jaksa uskoa, että missään vaiheessa tilanne menisi sellaiseksi kuin se oli 20 vuotta sitten, Heikkinen sanoo. 

1990-luvun alun lama kolhaisi asunnonomistajia kovalla kädellä. Asuntojen pakkohuutokaupat olivat arkea. Nyt massiivisesta pakkomyyntiaallosta ollaan vielä kaukana. 

– Ei pakkomyyntien määrä ole räjähtämässä käsiin. Uskon niiden yhä lisääntyvän, mutta järkevillä prosenttiluvuilla, Kivistö puolestaan toteaa.

Työttömyyden lisääntyessä tilanne voisi olla toinen. Toisaalta yhteiskunnan turvaverkot toimivat ainakin vielä varsin hyvin.

– Jos työttömyys pitkään kasvaa, niin ihmisiä putoaa ansiosidonnaisen toimeentulon piiristä. Silloin saattaa tilanne kärjistyä. Paljon on kuitenkin puskureita välissä, turvaverkot toimivat Suomessa varsin hyvin, Heikkinen sanoo.

Pakolla kaupattujen asuntojen määrä on hiljalleen noussut Pakkomyytyjen asunto-osakkeiden määrä Suomessa 2009-2013

VuosiPakkomyydyt asunnot yhteensä, koko Suomi20092662010358201142520124632013489 Lähde: Valtakunnanvoudinvirasto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?