Talousviisaat: Nopea jarrutus olisi riski talouskasvulle - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Talousviisaat: Nopea jarrutus olisi riski talouskasvulle

Valtiontalouden sopeuttaminen pitää jakaa usealle vuodelle, ehdottaa valtiosihteeri Martti Hetemäen vetämä työryhmä. Iso ja pysyvä valtiontalouden vaje puoltaisi nopeaa jarrutusta, mutta se olisi iso riski talouskasvulle ja työllisyydelle.

Vesa Vihriälä (vas.), Martti Hetemäki ja Juhana Vartiainen.­

13.2.2014 13:02 | Päivitetty 13.2.2014 15:10

Hallituksen pitäisi sopeuttaa taloutta, mutta ensi vuonna vain miljardilla eurolla, esittää hallituksen asettama ekonomistityöryhmä.

Lisäksi hallituksen olisi päätettävä sopeutustoimista kehysriihessä maaliskuussa. Tarvittavat lakiesitykset pitäisi antaa niin, että niistä voidaan päättää nykyisen eduskunnan aikana.

Valtion velkaantuneisuuden taittamiseen tarvitaan työryhmän mukaan päättäväisiä toimia.

– On laskettu, että puolentoista prosentin kasvulla tarvittaisiin noin kolmen miljardin euron sopeutustoimet eli veronkorotukset tai menoleikkaukset velkasuhteen taittamiseksi, totesi työryhmää vetänyt valtiosihteeri Martti Hetemäki tiedotustilaisuudessa.

Hän muistutti samalla, että kotimainen kysyntä on edelleen vaisua ja työttömyys korkealla, mikä edellyttäisi talouskasvua tukevia toimia.

– Molempien suuntien puolesta puhuvat vahvat argumentit. Nopeaa jarruttamista puoltaa se, että meillä on iso pysyväluontoinen valtiontalouden vaje, johon pitäisi pikaisesti reagoida. Toisaalta taas yhdelle vuodelle ajoitettuna tämä lisäsopeutus jo aiemmin päätettyjen toimien lisäksi olisi iso riski talouskasvulle ja työllisyydelle. Tämä on valintatilanne, Hetemäki sanoi.

Hetemäen mukaan voidaan kysyä, miten vaikuttaisi, jos ensi vuodelle ujutettaisiin kolmen miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset.

Ekonomistiryhmän raportin lähtökohtana on valtiovarainministeriön ennuste, jonka mukaan ensi vuoden talouskasvu on 1,8 prosenttia.

Asiantuntijoiden mukaan noin kolmen miljardin euron suuruinen sopeutus riittää taittamaan valtion velkasuhteen ja supistamaan valtiontalouden alijäämän noin prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

Näin kävisi, mikäli talous kasvaa keskimäärin noin 1,5 prosenttia vuodessa. Vuonna 2018 rahoitusasema olisi jo prosentin ylijäämäinen.

Samalla paketti yhdessä kuntien sopeutusohjelman kanssa kääntäisi myös koko julkisen talouden velkaantumisen lasku-uralle. Tämä edellyttää muun muassa sote-uudistuksen onnistumista.

Verojakin voidaan korottaa, kunhan työn verotusta ei kiristetä. Käytännön toteutus jää hallitukselle, vaikka tiedotustilaisuudessa kuultiin joukko erilaisia mielipiteitä asiasta. 

Ylijohtaja Jukka Pekkarisen mukaan kestävyysvajeen hoitamiseen on joka tapauksessa aikaa korkeintaan seuraava hallituskausi. 

Opposition tukeatarvitaan

Hallituksen pitäisi saada toimilleen ja tavoitteilleen myös opposition tuki. Sote-uudistus vaikuttaisi painokkaammin vasta seuraavalla hallituskaudella, mutta on järkevää tehdä uudistus jo nyt.

Myös rakenteellista työttömyyttä alentavat toimet näkyvät vasta ensi vaalikaudella. Ne kuitenkin vähentävät  työttömyysturva-, asumistuki- ja toimeentulotukimenoja ja lisäävät pysyvästi verotuloja, joten ne tukevat julkisen talouden tasapainottamista pitkällä aikavälillä.

Hetemäen "peukalosäännön" mukaan yhden prosentin työttömyysasteen lasku parantaa julkisen talouden tasapainoa miljardilla eurolla.

Raportin tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi syksyyn mennessä. Sote-uudistuksen lisäksi kuntatalous on saatettava tasapainoon vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Tarvitaan myös kuntien omia toimia.

Ekonomistiryhmä kokoontui pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) aloitteesta.

Ryhmän työhön osallistui valtiovarainministeriöstä Hetemäen lisäksi ylijohtaja Jukka Pekkarinen.

Ekonomisteista työryhmään kuuluivat Pellervon taloustutkimuksesta Pasi Holm, Palkansaajien tutkimuslaitoksesta Seija Ilmakunnas, Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta Juhana Vartiainen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Vesa Vihriälä. Ulkopuolisena asiantuntijana kuultiin Lauri Kajanojaa Suomen Pankista.

Talousneuvosto pui raporttia kokouksessaan tiistaina 25. helmikuuta. Hallitus ja valtiovarainministeriö hyödyntävät selontekoa kehysriihessä maaliskuussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?