Jumbojetillinen ystävänpäiväruusuja - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Jumbojetillinen ystävänpäiväruusuja

Kuvituskuva
Julkaistu: 9.2.2014 7:02, Päivitetty 9.2.2014 12:31

Perjantaina on ystävänpäivä. Aiotko ostaa kukkia? Jos hankit, vilkaise, mistä kaunokaiset ovat tulossa. Leikkokukat kun ovat yksi globaalin työnjaon ja logistiikan työnäytteistä.

Ehkä ostat kimpun ruusuja, joita saa marketeista? Ne on todennäköisesti leikattu kukkapellosta toissapäivänä perjantaina. Ehkäpä Keniassa, joka on yksi suurista ruusuntuottajamaista.

Leikkaamisen jälkeen ruusut on lyöty ravinneveteen, missä ne saavat kerätä yön yli voimaa ennen pitkää matkaa.

Lauantaina kukat on pakattu lentokoneen, mahdollisesti jumbojetin uumeniin. Ajatella – yli sata tonnia ruusuja! Boeing 747 vetää 1,7 miljoonaa pitkävartistakin eli 50-60-senttistä ruusua. Tai 3,5 miljoonaa neilikkaa. Pienempiin MD 11-koneisiin taas mahtuu yli 80 tonnin kukkalasti, esimerkiksi 1,35 miljoonaa ruusua.

Hurjista määristä huolimatta maallikko ei varmaankaan tunnistaisi kukkajumboa tuoksusta. Yli miljoonasta ruususta irtoaa kuulemma varsin ominainen tuoksucocktail, mutta harjaantumaton nenä tätä tuskin tunnistaisi.

Mutta – takaisin tuleviin ystävänpäiväkukkasiisi. Ne laskeutuvat tänään Amsterdamiin, Euroopan kukka-alan huolintaliikkeeseen. Ja huomenna ne lähtevät rekoissa kohti Suomea, Saksan kautta meren yli. Suomeen ruusut ennättävät keskiviikkona. Tukkuliike purkaa pakkauslaatikot ja laittaa ruusut uudestaan veteen, missä ne saavat lillua yön yli. Niillä on takanaan monta päivää ilman vettä.

Hollanti hullaantuitulppaaneista

Suomeen tuodaan leikkokukkia kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa. Tullin tilastojen viime vuoden tammi-marraskuussa Suomeen tuotiin tuoreita leikkokukkia noin 24,6 miljoonalla eurolla. Ruusut haukkasivat tästä lähes 11 miljoonan euron potin. Neilikoillekin riitti yli kaksi miljoonaa euroa.

Suuri osa kukista tuodaan Suomeen Alankomaista, jolla on pitkä historia kukkakauppiaana. Hollantilaisethan saivat kukkabisneksensä alkuaikoina 1600-luvulla aikaan jopa tulppaanikuplan, joka mainitaan usein taloushistorian kirjoissa. Tulppaanimanian kiihkeimpinä aikoina halutuimpien sipulien hinnalla olisi saanut jopa äveriään asuintalon Amsterdamista. Tämä kupla tietysti puhkesi ja lujaa.

Kasvatus siirtyykehitysmaihin

Hollanti on yhä suuri kasvattaja, mutta kukkapellot siirtyvät kovaa vauhtia kehitysmaihin, ja Hollanti keskittyy toimimaan kukkalogistiikan keskuksena. Monia lajikkeita viljelläänkin nykyään juuri siellä, missä kukat parhaiten viihtyvät.

Isokukkaiset ruusut kaipaavat valoa ja vilpoisuutta, ja ne kukoistavat etenkin neljän viiden kilometrin korkeudessa merenpinnasta. Niitä kasvatetaan esimerkiksi Etelä-Amerikan vuoristomaisemissa Ecuadorissa ja Kolumbiassa. Lyhyemmät kimpuissa myytäviä ruusuja taas viljellään Etiopiassa, Keniassa ja Zimbabwessa. Ne pitävät lämmöstä, mutta kavahtavat yö- ja päivälämpötilojen vaihtelua.

Tulppaanit ovat poikkeus. Niitä kasvatetaan paljon Suomessa, vientiinkin asti, Hollannissa viljellyistä sipuleista.

Viime vuoden helmikuussa Suomeen tuotiin leikkokukkia yli kahdella miljoonalla eurolla. Voi kuulostaa paljolta, muttei oikeastaan ole.

Suuren suomalaisen kukkatukun sisäänostaja kertoo, että tuojamaista tavattiin vielä jokin aika sitten kummastella, että etkö oikeasti ota enempää ruusuja, eikös teillä ole ystävänpäivä tulossa? Tai äitienpäivä? Naistenpäivä? Nyt tutuimmat ovat jo oppineet: Suomalaiset eivät ostele kukkia samaan tahtiin kuin naapurit.

Tuoreimmat osastosta