Hallitus kärsii muiden mokista - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Hallitus kärsii muiden mokista

Julkaistu: 5.2.2014 9:12, Päivitetty 5.2.2014 9:12

Edelliset hallitukset ovat vaikeaan taloustilanteeseen enemmän syyllisiä kuin nykyinen.

Poliittiset päättäjät tarjoavat mielellään juhlakahvit olympiavoittajille, koska voittajien aura leviää ihmeellisellä tavalla myös päättäjien päälle. Häviäjät saavat keitellä itse kahvinsa, sillä heidän auraansa ei kukaan kaipaa.

Talous vaikuttaa vielä urheiluakin enemmän puolueiden suosioon, vaikka poliitikot vaikuttaisivat taloustilanteeseen jotakuinkin yhtä vähän kuin urheilijoiden menestykseen.

Jyrki Kataisen (kok) hallitus on saanut kärsiä tästä ilmiöstä enemmän kuin olisi ansainnut. Kun Nokia oli maailman paras kännykänvalmistaja ja muillakin yrityksillä meni erinomaisesti, keksivät silloiset poliitikot kilpaa käyttökohteita verorahoille.

Nokian huippuvuosien pääministerit voivat pohtia muistelmissaan, että "minun aikanani Suomella meni hyvin". Tuolloin tehtiin kuitenkin suurimmat virheet. Suomen velkataakka pysyi toki maltillisena hyvinä aikoina, mutta velanotossa ei valmistauduttu siihen, että hyvät ajat voisivat loppua. Samaan aikaan tehtiin kilpaa lakeja ja muita sopimuksia, jotka aiheuttivat kohtuulliset kustannukset hyvinä vuosina, mutta kohtuuttomat huonoina aikoina.

Kun kilpailijat yhtäkkiä ohittivat Nokian kännykkäkisassa, menestysvuosien tuhlailu alkoi näyttää kestämättömältä. Loka on kaatunut ylitsevuotavasti Kataisen hallituksen niskaan, vaikka nykyhallitus yrittää parhaansa mukaan paikata edeltäjiensä virheitä.

Surkeassa tilanteessa hallituksen aseina ovat lähinnä lisävelkaantuminen, veronkorotukset ja menoleikkaukset. Kaikki kolme ovat kasvun kannalta huonoja, sillä velka, verot ja julkiset menot ovat lähinnä talousongelmien paikkaamista eivätkä kasvun moottoreita.

Yritysten suunta hukassa

Todellisia kasvun moottoreita ovat yritykset, joiden menestys ratkaisee koko maan menestyksen.

Julkisen sektorin tehtävä on toki luoda yrityksille kasvunedellytyksiä. Monet itseäni huomattavan paljon paremmin menestyneet yritysjohtajat ovat kuitenkin sanoneet, että Suomessa on monista valituksista huolimatta mahtavat toimintaedellytykset. Erinomaista tutkimusta, hyvin koulutettua työvoimaa, kelpo yhteiskunnan tuki tuotekehitykselle ja osaavia yhteistyökumppaneita verkostoissa. Yhteisövero on kohtuullinen ja palkkaverotuksenkin kanssa elää, vaikka sen soisi olevan alhaisempi.

Maan vakavin talousongelma johtuu globaalista talousmurroksesta, jonka takana ovat teknologinen kehitys ja idästä noussut uusi kilpailu. Liian moni yritys on ajautunut vaikeuksiin tuon murroksen aikana. Yritykset etsivät parhaansa mukaan uusia ratkaisuja murroksen keskellä, mutta uudet liiketoiminnot kehittyvät hitaasti. Monet eivät ole päässeet edes lähtöviivalle uuden kehittämisessä.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että kasvuyritysten määrä on lisääntynyt. Valtaosa noista firmoista on pk-yrityksiä, joista syntyy pieniä uutisia mediaan. Työ- ja elinkeinoministeriön katsaus kertoo silti, että kasvuyritykset työllistävät yhdessä noin 87 000 henkeä ja niiden liikevaihto on kahdeksan miljardia euroa. Noiden yritysten onnistuminen on lähivuosina tärkeämpää kuin nykyhallituksen menestys. Kataisen hallitus ei pysty ratkomaan yritysten kasvuhaasteita, vaikka ministerit pitäisivät joka päivä selviytymisseminaarin.

Hallituksen on koottava rivinsä

Toki nykyhallituskin on tehnyt virheitä. Niistä merkittävin oli luultavasti hallitusohjelman kokoamisen aikaan tehty oletus, että Suomella olisi normaali suhdanneongelma. Näin on ajatellut yllättävän moni ekonomistikin. Viimeksi eilen Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen näytti sanoneen, että Suomen ei ole enää syytä pelätä pahempaa.

Pelkääminen ei tietenkään auta mitään, mutta huonompaankin on mahdollisuus, jos yritykset epäonnistuvat uuden synnyttämisessä. Samaan hengenvetoon on kuitenkin sanottava, että Suomella on kaikki edellytykset paljon kuulutettuun kasvuun. Suurin este kasvulle saattaa olla tahdon ja osaamisen puute. Monet kasvuyritykset ovat perheyhtiöitä, joiden omistajat ovat päättäneet investoida kasvuun myös vaikeina aikoina. Pörssiyhtiöt sen sijaan tuntuvat reagoivan vaikeuksiin enemmän leikkauksilla kuin uuden rakentamisella.

Suomen hallituksen kiireellisin tehtävä olisi koota oma rivinsä tässä tilanteessa. On suorastaan uskomatonta, kuinka ministeri toisensa perään käy keskustelua hallituksen linjasta median kautta. Nopeinta tuhoa näyttää syntyvän sosiaalisessa mediassa, jonka kautta ministerit hölmöilevät hetken mielijohteesta tilanteessa kuin tilanteessa. Eri suuntiin sinkoileva some-viestintä luo epävarmuutta, jota ei tässä talosutilanteessa tarvittaisi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?