Minkä verran Reilu kauppa hyödyttää kahvintuottajia? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Minkä verran Reilu kauppa hyödyttää kahvintuottajia?

Reilun kaupan tuotanto ei välttämättä hyödytä viljelijöitä siinä määrin kuin kuluttaja voisi kahvipaketin hinnasta päätellä. Näin arvioi Reilun kaupan kahvintuotantoa Nicaraguassa perkaava väitöskirja.

31.1.2014 14:22 | Päivitetty 4.2.2014 12:03

Kyllä - Reilu kauppa on tukenut kahvinviljelijöiden osuuskuntien tuloja korkeammilla hinnoilla, mutta etenkin aikoina, jolloin kahvin maailmanmarkkinahinnat ovat olleet alhaalla. Lisäksi kahvintuottajat ovat voineet virittää tuotantoaan parempaan kuntoon järjestelmään kuuluvilla lisillä.

Näin arvioi Joni Valkila, joka käsittelee väitöskirjassaan Reilun kaupan vaikutuksia kahvinviljelijöihin, heidän osuuskuntiinsa ja työntekijöihin Nicaraguassa. Ensi viikolla väittelevä Valkila teki väitöskirjansa Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Hän vietti Nicaraguassa seitsemän kuukautta tutkimusta varten vuosina 2005-2006 ja 2008.

Sitten seuraa tutkimuksen ”mutta”.

– Kuluttajille Reilun kaupan kahvi on Suomessa selvästi kalliimpaa, vaikka osuuskunnille kahvista maksettava hinta on vain hieman tavallista korkeampi, Valkila sanoo.

Hintaero siis kasvaa matkalla Pohjoisen kauppoihin ja kahviloihin. Tämä on Valkilan mukaan tavallaan loogista, sillä kyseessä on erikoistuote, jollaisista kaupoissa pyydetään kovempaa hintaa kuin massatavarasta.

Valkila kritisoikin sitä, että Reilua kauppaa mainostetaan tuottajille menevällä korkeammalla hinnalla, mutta kuluttajat eivät tiedä, mitä korkeampi hinta itse asiassa tarkoittaa.

Tätä onkin hankalaa hahmottaa. Valkila painottaa, että tuottajien saamat hinnat ja edut riippuvat monista tekijöistä – kuten siitä, minkä verran ja minkä laatuista kahvia tiloilla tuotetaan, ja tuotetaanko luomua vai ei. Näin ollen järjestelmän hyödyt vaihtelevat tuntuvasti viljelijöiden ja osuuskuntien välillä. Lisäksi on vaikeaa hahmottaa, mistä parempi hinta tai muut edut johtuvat.

– Jos tuottaa erityisen hyvää kahvia, siitä saa kyllä korkeampaa hintaa. Mutta saako tätä korkeampaa hintaa siksi, että kuuluu Reilun kaupan järjestelmään vai saisiko sitä joka tapauksessa, Valkila kuvaa.

Reilun kaupan lisäauttaa investoinneissa Reilun kaupan perusajatus on vähentää köyhyyttä kaupan avulla, ja kahvi on yksi järjestelmän perustuotteista. Suomesta saa tällä hetkellä yli 1800:a järjestelmään kuuluvaa tuotetta.

Yksi järjestelmän peruselementeistä on takuuhinta eli minimihinta, jolla osuuskunnille taataan tietty tuotteista saatava tulotaso – maailmanmarkkinahintojen heilunnasta riippumatta. Järjestelmä ei vaadi, että osuuskuntien jäsenille maksettaisiin markkinahintoja kovempia hintoja.

Toinen peruskivi on niin sanottu Reilun kaupan lisä, joka on tarkoitettu viljelijäyhteisöjen kehittämiseen.  Valkilan mukaan on kyseenalaista, nostaako takuuhintajärjestelmä välttämättä viljelijöiden saamia hintoja.

 – Minimihintajärjestelmä tuki pienviljelijöiden osuuskuntia, kun markkinahinnat olivat hyvin alhaiset. Näin tapahtui pääasiassa vuosina 2000-2004, Valkila sanoo.

Vuoden 2005 jälkeen markkinahinnat ovat kuitenkin olleet pääsääntöisesti takuuhinnan yläpuolella, joten minimihinta on vaikuttanut tuloihin vain vähän.

Reilun kaupan lisät taas toivat nicaragualaisviljelijöille rahoitusta osuuskuntien toiminnan kohentamiseen. Valkilan mukaan niillä parannettiin esimerkiksi kahvinprosessointijärjestelmiä, mikä vie liiketoimintaa eteenpäin. 

Valkilan mukaan kahvisosuuskuntien infrastruktuuri on parantunut selvästi kymmenen vuoden aikana. Tästä saa kuitenkin kiittää myös hankkeisiin käytettyjä kehitysyhteistyörahoja – minkä lisäksi osuuskunnissa on tehty kovasti töitä toiminnan kehittämiseksi.  Lisää hintatietoakuluttajille? Paikallisten työntekijöiden työolosuhteet eivät Valkilan mukaan erityisesti poikenneet tavanomaisille markkinoille kahvia viljelevistä tiloista. Tätä selittää se, että järjestelmän tuomat hyödyt vaihtelevat selvästi, ja eikä järjestelmä voi siksi esittää vain rajallisen määrän vaateita tuotannon suhteen. Valkila ehdottaa, että Reilun kaupan järjestelmää voitaisiin parantaa esimerkiksi tekemällä hinnoittelusta läpinäkyvämpää. Tämä voitaisiin tehdä sitomalla kehityshankkeisiin meneväksi tietty prosenttiosuus kuluttajan maksamasta hinnasta.

– Näin kuluttaja tietäisi, paljonko hän rahoittaa kehityshankkeita, Valkila sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?