Maahanmuuton madonluvuissa vastuu on tekijällä ja lukijalla

Julkaistu: , Päivitetty:

Maahanmuuttamisen kustannuksista on vaikea keskustella, ainakaan asiallisesti. Mitä saatavilla olevat luvut kertovat ja mitä eivät?


Tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäynyttä tutkimusta maahanmuuton kansantaloudellisista vaikutuksista löytyy vähänlaisesti maailmalta, Suomesta ei käytännössä ollenkaan. 

Keskustelu aiheesta käy kuitenkin vilkkaana. Asia nousi esille jälleen, kun eläkkeellä oleva dosentti Kyösti Tarvainen kirjoitti maahanmuuton kustannuksista Helsingin Sanomien mielipideosastossa.

Tarvainen viittasi lähteisiin, joiden perusteella maahanmuuton kustannuksista löytyy kyllä laskelmia. Juttu on poikinut keskustelua internetissä. Tarvainen tunnetaan maahanmuuttokriittisistä kirjoituksista.

Julkinen talous,
rajattu näkökulma

Eräs tapa on yksinkertaisesti verrata verotuloja budjettimenoihin kansantalouden kirjanpidossa. Näin tehtiin (Tarvaisen käyttämissä) teollisuusmaiden OECD:n raportissa ja ruotsalaistutkimuksessa.

OECD:n mukaan kustannukset olivat (2007–2009) 0,13 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun puolustusmenoja ei laskettu mukaan. 

Mitä luku ei kerro? OECD sanoi myös, että kaikkiaan maahanmuuton vaikutukset maiden julkisiin talouksiin jäivät pieniksi. Lisäksi nousukauden aikana syntyy tyypillisesti nettohyötyä (maahanmuuttaja antaa enemmän kuin ottaa), laskukaudella tilanne kääntyy toisinpäin.

Maiden budjettialijäämiin suhteutettuna maahanmuuton kustannukset olivat samalla tasolla kuin valtaväestön. Maahanmuuttaja velkaannuttaa julkista sektoria samaan tapaan kuin umpisuomalainen.

EK huolissaan
työvoimapulasta


Julkisen talouden laskelmissa, kuten OECD:n tekemissä, ei oteta huomioon paljonko maahanmuuttajan tekemä työ tai palvelu hyödyttää elinkeinoelämää, työmarkkinaa tai yleistä toimeliaisuutta. Puutteesta huomauttaa professori Jan Ekbergkin omassa raportissaan.

Elinkeinoelämälle maahanmuuttajat käyvät yhä tärkeämmäksi. Työnantajat katsovat lyhyellä aikavälillä sitä, että suomalaisen yrityksen täytyy saada työtekijöitä avoimiin paikkoihin, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mikko Räsänen sanoo.

Pitkällä aikavälillä huomio on huoltosuhteessa. Vanhusten osuuden paisumista varten meidän täytyy saada enemmän työntekijöitä. Riskinä on Räsäsen mukaan "Suomen näivettyminen" ja työvoimapula.

– Tällaisten menetettyjen mahdollisuuksien taloudellinen arviointi on hirvittävän vaikeaa.

Norja ei
ole Suomi
 

Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt) arvioidaan, että maahanmuuttajan menot ja tulot pitää laskea koko elinkaarelta. Tällaista menetelmää käytti Norjan tilastokeskus omassa tutkimuksessaan. Siinä laskettiin kustannuksia kolmelle eri maahanmuuttajaryhmälle, myös epäsuoria veroja, kuten alv. Lue artikkeli (norjaksi). 

Norjan tilastokeskuksesta kerrotaan Taloussanomille, että maiden vertailu ei toimi hyvin, koska Norjan sosiaaliturvajärjestelmä on avokätinen Suomeen verrattuna. Myös hintalaput maahanmuuttajaryhmille, joista Tarvainen mainitsi, sisältävät epävarmuuksia ja väärintulkinnan mahdollisuuksia.

Elinkaarimalleissa on muutoinkin epävarmoja olettamuksia ja muuttujia. Niissä katsotaan, että ihminen maksaa julkiselle sektorille eniten alku- ja loppupäässä. Lapsena ja vanhuksena.

Maahanmuuttajat tulevat Suomeen keskimäärin noin kolmekymppisinä, ja kolmannes muuttaa pois jo 10–15 vuoden aikana.

Tällä on merkitystä, sillä muuttoa edeltävistä ja paluumuuton jälkeisistä kustannuksista vastaa jokin toinen valtio, Vatt:n erikoistutkija Matti Sarvimäki sanoo.

– Yhtä vuotta koskevaa lukua, kuten OECD:n raportissa, on vaikea tulkita.

"Maahanmuuton vaikutus
Suomessa 0-tasoa" 


Maahanmuuton suurin potentiaalinen etu on sen vaikutus väestön ikärakenteeseen. Missä määrin potentiaalinen etu realisoituu, selviää ajan kuluessa.

Hyvällä maahanmuuttopolitiikalla tähän on myös mahdollista vaikuttaa, Sarvimäki sanoo.

– Jos noin joka toinen ulkomaalainen on työllinen ja joka toinen työvoiman ulkopuolella, niin karkeasti voi sanoa, että kansantalouden kannalta tilanne on +/- 0, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo arvioi.

Maahanmuuton "väestöllisistä ja kulttuurisista muutoksista" huolestunut Tarvainen sen sijaan sanoo, Suomen Pankin raporttiin viitaten, että maahanmuutto ei ole ratkaisu huoltosuhteen heikkenemiseen vaan työurien pidentäminen.

Hän ei usko todelliseen työvoimapulaan, esimerkiksi siihen, etteikö bussikuskeiksi löytyisi riittävästi myös kantaväestöä.

– Kaikki autoa osaavat ajaa, mutta maahanmuuttajat tekevät töitä alemmalla palkalla ja nöyremmällä asenteella.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    2. 2

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    3. 3

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    4. 4

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    6. 6

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    7. 7

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    8. 8

      Tässä voi olla seuraava kaivostuska: Kanadan kaivosjättien miljardien korvausvaateet saattavat rysähtää Suomen niskaan

    9. 9

      Luottokorttien kuluissa huimat erot – katso 15 kortin vertailu

    10. 10

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    2. 2

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    3. 3

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    4. 4

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    5. 5

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    7. 7

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    8. 8

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    9. 9

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    10. 10

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    6. 6

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    10. 10

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    11. Näytä lisää