"Valtion it-hanke 120 miljoonan edestä kuumaa ilmaa"

Julkaistu:

Taloussanomien haastatteleman tietolähteen mukaan valtiovarainministeriön johtama kansallinen it-hanke on karkeasti sanottuna 120 miljoonan euron ontto kuori. Hinta nelinkertaistui virkavalmistelussa. Hankkeesta vastuussa olevat virkamiehet kiistävät väitteet.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) kehui kuun puolivälissä Viron suurlähetystössä pitämässään puheessa valtion kansallinen palveluväylä -nimellä kulkevaa it-hanketta.

Palveluväylä on osa valtiovarainministeriön vetämää kansallinen palveluarkkitehtuuri -hanketta, jonka arvioidaan maksavan korkeintaan 120 miljoonaa euroa. Sen on tarkoitus edistää eri tietojärjestelmien välistä yhteentoimivuutta.

Hankkeen hintalappu suunnilleen nelinkertaistui virkamiesvalmistelussa, kertoo valtiovarainministeriön nimetön lähde. Mitään konkreettista ei ole, vaikka ensimmäisten palveluiden on tarkoitus olla käytössä jo ensi vuonna. Eikä palveluväylä toimi sillä tavalla, kuin julkisuudessa on lupailtu.

Tietolähde:
Hintalappu paisui


Taloussanomien haastattelema tietolähde kertoo, että virkavalmistelussa hankkeen koko elinkaaren kustannuksiksi arvioitiin enintään muutama kymmenen miljoonaa euroa, mutta hankkeen johtajat ajoivat lopulta läpi 120 miljoonan euron budjetin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtiovarainministeriön Strateginen ohjaus -yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas sekä valtiovarainministeriön ICT-johtaja Timo Valli kiistävät väitteet kustannusarvion paisumisesta.

– Tuo ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. 120 miljoonaa euroa perustuu meidän asiantuntijoidemme tekemiin arvioihin, mitään muuta laskelmaa ei ole ikinä ollutkaan, Jylhänkangas sanoo Taloussanomille.

Vallin mukaan hanketta syytetään usein siitä, että siihen on varattu "liian paljon" rahaa. Hän sanoo, että kyseessä on määräraha, jota käytetään vain tarpeen mukaan. Tälle vuodelle on varattu 13 miljoonaa euroa.

– Rahaa on varattu riittävästi, ja joka vuosi pohditaan miten rahaa käytetään, Valli sanoo Taloussanomille.

Mitä 120
miljoonalla saa?


Jylhänkankaan mukaan 120 miljoonan potentiaalinen summa koostuu kansallisen palveluväylän lisäksi sähköisen tunnistautumisen- sekä valtuutuspalvelun luomisesta. Valtio on myös varautunut taloudellisesti tukemaan julkishallinnon organisaatioiden liittymistä palveluväylään.

Palveluarkkitehtuurin vaikutuksia on käsitelty valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla valmistetussa rakennepoliittisessa esityksessä sekä valtiovarainministeriön Hetemäen työryhmälle toimittamassa aineistossa. Sen on tarkoitus toimia kuntatalouden ja elinkeinoelämän tehostajana, ja sen kokonaisvaikutus kestävyysvajeeseen "voisi olla noin 500 miljoonan euron tasolla".

Jylhänkankaan mukaan valtiovarainministeriöllä on olemassa luonnoksia siitä, mihin asioihin rahaa on ajateltu käyttää sekä siitä, miten väitetyt hyödyt konkreettisesti syntyvät. Nyt työstetään käytännön suunnitelmia siitä, miten hanketta viedään eteenpäin. Luonnoksia ei ole mahdollista nähdä.

– Ne ovat työversioita, niitä pitää vielä tarkentaa. Tarkemmat suunnitelmat tulevat julkisuuteen tänä keväänä, Jylhänkangas sanoo.

– Nämä ovat parhaat arviot, joita meidän asiantuntijamme ovat tehneet. Tämä on tehty rakennepoliittista ohjelmaa varten tiukalla aikataululla, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus teettää tarkempi tutkimus asiasta.

Valli lisää, että tämäntyyppisissä hankkeissa dynaamisten hyötyjen laskeminen on hankalaa. Ne rinnastuvat esimerkiksi kaupunkien välille rakennettavan moottoritien hyödyn laskemiseen.

Taloussanomien haastattelema lähde kertoo, että koko hanke on tällä hetkellä lähinnä "kuumaa ilmaa", vaikka ensimmäisten palveluiden on tarkoitus olla käytössä ensi vuonna. Vuosina 2018–2022 palveluväylän on tarkoitus tuottaa niin paljon hyötyjä, että ne kattavat kaikki kustannukset.

– Mitä hyötyjä? Mitä tällä tehdään? Kukaan ei tiedä. Ei ole mitään konkreettista kuvaa ylipäänsä siitä, mikä se kansallinen palveluarkkitehtuuri on. Me olemme menossa aivan tyhjällä eteenpäin. Ei ole suunnitelmia, ei ole kustannuslaskelmia.

Viron järjestelmä
maksoi noin 10 miljoonaa


Suomi on sopinut hyödyntävänsä Viron X-Road-palveluväylän osia. Kyseinen järjestelmä maksoi Virolle arviolta 10–12 miljoonaa euroa.

Jylhänkankaan mielestä eroa selittää maiden erilainen hintataso ja se, että Virossa summa kattaa vain palveluväylän, mutta Suomessa kustannusarvio kattaa koko palveluarkkitehtuurin.

Puhe koko palveluarkkitehtuurin hinnasta oli taktinen päätös, sanoo valtiovarainministeriön nimetön lähde.

– Aluksi meillä puhuttiin, että 120 miljoonaa olisi pelkän palveluväylän hinta. Sitten älyttiin, että tämähän on aivan posketonta ja alettiin puhua että se on hinta koko arkkitehtuurille.

Jylhänkankaan mukaan palveluväylä kattaa merkittävän osan 120 miljoonan euron summasta.

"Ei tee
mitä pitäisi"


Palveluväylän on kerrottu toimivan yhteisenä rajapintana eri tietokannoille. Rajapinta on periaatteessa joukko sovittuja sääntöjä, joiden mukaan eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja keskenään. Palveluväylä siis mahdollistaisi käytössä olevien tietojärjestelmien välisen tiedonsiirron ja yhteentoimivuuden.

Näin hanke ratkaisisi sen ongelman, että tietojen perusrekisterit ovat eri järjestelmätoimittajien rakentamia, eivätkä kykene kommunikoimaan keskenään. Suomeksi sanottuna yksityishenkilöä koskevia tietoja ei saa tällä hetkellä kätevästi yhdestä paikasta.

Taloussanomien haastattelema lähde sanoo, että kansallisen palveluväylän toimintaperiaate ei ole kuvatunlainen.

– Palveluväylästä puhutaan ikään kuin se voisi integroida tietoa eri tietokannoista. Tosiasiassa se vain vie viestin paikasta A paikkaan B. Se ei pura tietoa.

– Tietoa purkavaa rajapintaa ei ole olemassakaan. Kukaan ei ole keksinyt sellaista. Jokainen järjestelmä vaatii erillisen integraation.

Tämä tarkoittaisi, että palveluväylä ei täyttäisi niitä suuria lupauksia, joita sen puolesta on tehty.

Johto ei kuuntele
asiantuntijoita


Valtiovarainministeriön nimetön tietolähde sanoo Taloussanomille, että osa tarvittavista palveluista on jo olemassa. Esimerkkeinä hän luettelee Väestörekisterikeskuksen rekisterit, Suomi.fin ja muita perusrekistereitä. Niiden tehokas hyödyntäminen edellyttäisi sellaista järjestelmien kehitystä, että niiden sisältö olisi yhdenmukainen ja että tietoa kyettäisiin siirtämään sujuvasti niiden välillä. 

– On absurdia, että puhutaan jostain "uudesta" ja "uusista toimintatavoista", kun tällaisia palveluita on jo. Maksaako näiden integraatio ja tarvittava lisäkehitys tosiaan mahdollisesti 120 miljoonaa?

Taloussanomien haastatteleman tietolähteen mielestä yksi syy suureen hintaan on johdon taipumus olla kuuntelematta asiantuntijoita sekä puutteellinen näkemys kansallisen tason tietohallinnon ohjauksesta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    2. 2

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    3. 3

      Kreikka etenee kohti lainaohjelman päättymistä – 7 miljardia maksuun

    4. 4

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    5. 5

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    6. 6

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    7. 7

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    8. 8

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    9. 9

      Trumpin verouudistus vaikutti: IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,9 prosenttia

    10. 10

      Kaisa Vikkulalle lähtöpassit Sopranosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    2. 2

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    3. 3

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    4. 4

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    5. 5

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    7. 7

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    8. 8

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    9. 9

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    10. 10

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    7. 7

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    8. 8

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    9. 9

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    10. 10

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    11. Näytä lisää