"Valtion it-hanke 120 miljoonan edestä kuumaa ilmaa"

Julkaistu:

Taloussanomien haastatteleman tietolähteen mukaan valtiovarainministeriön johtama kansallinen it-hanke on karkeasti sanottuna 120 miljoonan euron ontto kuori. Hinta nelinkertaistui virkavalmistelussa. Hankkeesta vastuussa olevat virkamiehet kiistävät väitteet.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) kehui kuun puolivälissä Viron suurlähetystössä pitämässään puheessa valtion kansallinen palveluväylä -nimellä kulkevaa it-hanketta.

Palveluväylä on osa valtiovarainministeriön vetämää kansallinen palveluarkkitehtuuri -hanketta, jonka arvioidaan maksavan korkeintaan 120 miljoonaa euroa. Sen on tarkoitus edistää eri tietojärjestelmien välistä yhteentoimivuutta.

Hankkeen hintalappu suunnilleen nelinkertaistui virkamiesvalmistelussa, kertoo valtiovarainministeriön nimetön lähde. Mitään konkreettista ei ole, vaikka ensimmäisten palveluiden on tarkoitus olla käytössä jo ensi vuonna. Eikä palveluväylä toimi sillä tavalla, kuin julkisuudessa on lupailtu.

Tietolähde:
Hintalappu paisui


Taloussanomien haastattelema tietolähde kertoo, että virkavalmistelussa hankkeen koko elinkaaren kustannuksiksi arvioitiin enintään muutama kymmenen miljoonaa euroa, mutta hankkeen johtajat ajoivat lopulta läpi 120 miljoonan euron budjetin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtiovarainministeriön Strateginen ohjaus -yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas sekä valtiovarainministeriön ICT-johtaja Timo Valli kiistävät väitteet kustannusarvion paisumisesta.

– Tuo ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. 120 miljoonaa euroa perustuu meidän asiantuntijoidemme tekemiin arvioihin, mitään muuta laskelmaa ei ole ikinä ollutkaan, Jylhänkangas sanoo Taloussanomille.

Vallin mukaan hanketta syytetään usein siitä, että siihen on varattu "liian paljon" rahaa. Hän sanoo, että kyseessä on määräraha, jota käytetään vain tarpeen mukaan. Tälle vuodelle on varattu 13 miljoonaa euroa.

– Rahaa on varattu riittävästi, ja joka vuosi pohditaan miten rahaa käytetään, Valli sanoo Taloussanomille.

Mitä 120
miljoonalla saa?


Jylhänkankaan mukaan 120 miljoonan potentiaalinen summa koostuu kansallisen palveluväylän lisäksi sähköisen tunnistautumisen- sekä valtuutuspalvelun luomisesta. Valtio on myös varautunut taloudellisesti tukemaan julkishallinnon organisaatioiden liittymistä palveluväylään.

Palveluarkkitehtuurin vaikutuksia on käsitelty valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla valmistetussa rakennepoliittisessa esityksessä sekä valtiovarainministeriön Hetemäen työryhmälle toimittamassa aineistossa. Sen on tarkoitus toimia kuntatalouden ja elinkeinoelämän tehostajana, ja sen kokonaisvaikutus kestävyysvajeeseen "voisi olla noin 500 miljoonan euron tasolla".

Jylhänkankaan mukaan valtiovarainministeriöllä on olemassa luonnoksia siitä, mihin asioihin rahaa on ajateltu käyttää sekä siitä, miten väitetyt hyödyt konkreettisesti syntyvät. Nyt työstetään käytännön suunnitelmia siitä, miten hanketta viedään eteenpäin. Luonnoksia ei ole mahdollista nähdä.

– Ne ovat työversioita, niitä pitää vielä tarkentaa. Tarkemmat suunnitelmat tulevat julkisuuteen tänä keväänä, Jylhänkangas sanoo.

– Nämä ovat parhaat arviot, joita meidän asiantuntijamme ovat tehneet. Tämä on tehty rakennepoliittista ohjelmaa varten tiukalla aikataululla, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus teettää tarkempi tutkimus asiasta.

Valli lisää, että tämäntyyppisissä hankkeissa dynaamisten hyötyjen laskeminen on hankalaa. Ne rinnastuvat esimerkiksi kaupunkien välille rakennettavan moottoritien hyödyn laskemiseen.

Taloussanomien haastattelema lähde kertoo, että koko hanke on tällä hetkellä lähinnä "kuumaa ilmaa", vaikka ensimmäisten palveluiden on tarkoitus olla käytössä ensi vuonna. Vuosina 2018–2022 palveluväylän on tarkoitus tuottaa niin paljon hyötyjä, että ne kattavat kaikki kustannukset.

– Mitä hyötyjä? Mitä tällä tehdään? Kukaan ei tiedä. Ei ole mitään konkreettista kuvaa ylipäänsä siitä, mikä se kansallinen palveluarkkitehtuuri on. Me olemme menossa aivan tyhjällä eteenpäin. Ei ole suunnitelmia, ei ole kustannuslaskelmia.

Viron järjestelmä
maksoi noin 10 miljoonaa


Suomi on sopinut hyödyntävänsä Viron X-Road-palveluväylän osia. Kyseinen järjestelmä maksoi Virolle arviolta 10–12 miljoonaa euroa.

Jylhänkankaan mielestä eroa selittää maiden erilainen hintataso ja se, että Virossa summa kattaa vain palveluväylän, mutta Suomessa kustannusarvio kattaa koko palveluarkkitehtuurin.

Puhe koko palveluarkkitehtuurin hinnasta oli taktinen päätös, sanoo valtiovarainministeriön nimetön lähde.

– Aluksi meillä puhuttiin, että 120 miljoonaa olisi pelkän palveluväylän hinta. Sitten älyttiin, että tämähän on aivan posketonta ja alettiin puhua että se on hinta koko arkkitehtuurille.

Jylhänkankaan mukaan palveluväylä kattaa merkittävän osan 120 miljoonan euron summasta.

"Ei tee
mitä pitäisi"


Palveluväylän on kerrottu toimivan yhteisenä rajapintana eri tietokannoille. Rajapinta on periaatteessa joukko sovittuja sääntöjä, joiden mukaan eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja keskenään. Palveluväylä siis mahdollistaisi käytössä olevien tietojärjestelmien välisen tiedonsiirron ja yhteentoimivuuden.

Näin hanke ratkaisisi sen ongelman, että tietojen perusrekisterit ovat eri järjestelmätoimittajien rakentamia, eivätkä kykene kommunikoimaan keskenään. Suomeksi sanottuna yksityishenkilöä koskevia tietoja ei saa tällä hetkellä kätevästi yhdestä paikasta.

Taloussanomien haastattelema lähde sanoo, että kansallisen palveluväylän toimintaperiaate ei ole kuvatunlainen.

– Palveluväylästä puhutaan ikään kuin se voisi integroida tietoa eri tietokannoista. Tosiasiassa se vain vie viestin paikasta A paikkaan B. Se ei pura tietoa.

– Tietoa purkavaa rajapintaa ei ole olemassakaan. Kukaan ei ole keksinyt sellaista. Jokainen järjestelmä vaatii erillisen integraation.

Tämä tarkoittaisi, että palveluväylä ei täyttäisi niitä suuria lupauksia, joita sen puolesta on tehty.

Johto ei kuuntele
asiantuntijoita


Valtiovarainministeriön nimetön tietolähde sanoo Taloussanomille, että osa tarvittavista palveluista on jo olemassa. Esimerkkeinä hän luettelee Väestörekisterikeskuksen rekisterit, Suomi.fin ja muita perusrekistereitä. Niiden tehokas hyödyntäminen edellyttäisi sellaista järjestelmien kehitystä, että niiden sisältö olisi yhdenmukainen ja että tietoa kyettäisiin siirtämään sujuvasti niiden välillä. 

– On absurdia, että puhutaan jostain "uudesta" ja "uusista toimintatavoista", kun tällaisia palveluita on jo. Maksaako näiden integraatio ja tarvittava lisäkehitys tosiaan mahdollisesti 120 miljoonaa?

Taloussanomien haastatteleman tietolähteen mielestä yksi syy suureen hintaan on johdon taipumus olla kuuntelematta asiantuntijoita sekä puutteellinen näkemys kansallisen tason tietohallinnon ohjauksesta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    2. 2

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    3. 3

      ”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia

    4. 4

      Grilliyrittäjä Riikka, 30, uskoo nauruun ja huumoriin: ”Vaikka miten olisi v-käyrä korkealla, töissä se ei tunnu”

    5. 5

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    6. 6

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    7. 7

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    8. 8

      Osakemarkkinoiden sukellus voi jatkua

    9. 9

      Suomessa toimivat pankit vahvistavat: Boris Rotenberg nostanut oikeusjutun

    10. 10

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    2. 2

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    3. 3

      ”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia

    4. 4

      Bloomberg: Boris Rotenberg lähti oikeus­taistoon OP:ta ja Nordeaa vastaan

    5. 5

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    6. 6

      Grilliyrittäjä Riikka, 30, uskoo nauruun ja huumoriin: ”Vaikka miten olisi v-käyrä korkealla, töissä se ei tunnu”

    7. 7

      Petteri Orpo osasi odottaa Teollisuusliiton kikyn irtisanomisia – vakuuttaa hallituksen olevan sovussa Lindströmin kritiikistä huolimatta

    8. 8

      Suomessa toimivat pankit vahvistavat: Boris Rotenberg nostanut oikeusjutun

    9. 9

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    10. 10

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    3. 3

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    4. 4

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    5. 5

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    6. 6

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    7. 7

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    8. 8

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    9. 9

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    10. 10

      Työministeri Lindström kritisoi jo hallitusta: ”Peiliin katsomisen paikka”

    11. Näytä lisää