Näin elintarvikeala vastaa ravitsemussuosituksiin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näin elintarvikeala vastaa ravitsemussuosituksiin

Elintarviketeollisuuden mielestä vähäsuolaista terveysruokaa voidaan kyllä tehdä, mutta haluaako sitä kukaan? Ja jos suomalainen leikkele muuttuu ihan mauttomaksi, vaihtaako kuluttaja saksalaiseen lihavalmisteeseen?

24.1.2014 17:57 | Päivitetty 24.1.2014 17:48

Uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa suurin muutos on suolalinjaus. Suolasuositus on vain viisi grammaa päivässä, eurooppalaisittain alhainen taso.

Lihan ja lihavalmisteiden vähennyssuositus ei ole kiva viesti lihataloille, mutta myös suolakysymys on vaikea.

Ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, professori Mikael Fogelholm katsoo, että elintarviketeollisuuden pitäisi yhä vähentää suolaa kautta linjan tuotteissa, jotta sillä olisi vaikutusta.

Olen pikkaisen skeptinen näiden erikoistuotteiden suhteen. Kansanterveyden näkökulmasta terveysvaikutukset ovat tehokkaimpia, kun ihmisen ei itse tarvitse tehdä tai tietää tuotteista mitään saadakseen silti terveyshyödyt.

Suolaistakilpailua

HK Ruokatalo- ja Kariniemi-tuotteista tunnetussa HKScan-elintarvikekonsernissa katsotaan, että jos suolaa vähennettäisiin dramaattisesti kautta linjan, se voisi karkottaa kuluttajat joko kilpailijoiden tai vielä vahvemmin tuontiruuan ostajiksi.

HK Ruokatalon ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen sanoo, että yhtiön ravitsemusstrategian mukaisesti suolaa on vähennetty asteittain kautta linjan, ei vain sydänmerkin tuotteissa. Leikkeleiden suolapitoisuus on nykyään suunnilleen 1,8.

Mitään tavoiterajoja ei ole lyöty lukkoon. Täytyy muistaa, että suolalla on paljon vaikutuksia maun lisäksi rakenteeseen ja säilyvyyteen.

Suola nivoutuu keskusteluun suomalaisista ja ulkomaisista elintarvikkeista. Käkösen mukaan esimerkiksi osa Lidlin tuontilihatuotteista on suolaisempia kuin kotimaiset.

Käkösen mukaan tietyt tuotteet joudutaan merkitsemään voimakassuolaisiksi, mikä heikentää suomalaistuotteiden kilpailuasemaa. Kotimaisten valvonta on tiukempaa, ja ne ovat jo valmiiksi vähäsuolaisempia.

HK Ruokatalossa ollaan valmiita vielä alentamaan suolaa, siltä osin jos tuotteen maku ei kärsi. Käkönen lyö parhaillaan lukkoon yhtiön uutta ravitsemusstrategiaa. Hänen mukaansa suolan vähentäminen tarkoittaisi helposti sitä, että tuotteeseen pitäisi lisätä jokin e-koodi.

Vaaleaa porsasta?

HK Ruokatalolla on rypsiporsas-brändinsä. Yhtiön mukaan liha voitaisiin luokitella jopa valkoiseksi lihaksi. Ravitsemussuositus ei näin oikeastaan koskisi possua. 

Käkösen mukaan väite on tarkoituksellisen raflaava, mutta toisaalta Amerikassa puhutaan yleisesti porsaanlihasta "the other white meatina".

Käkönen näkee väitteen perustelluksi, koska porsaan rasvakoostumus on ruokinnan avulla onnistuttu muutamaan ravitsemussuosituksen mukaiseksi.

HK:lla katsotaan, että yhtiöllä on kokonsa takia vastuunsa kansanterveydestä ja että liha ja lihavalmisteet ovat merkittävä syy rasvaongelmalle. Kun rypsiporsas leviää raaka-aineena muihin tuotteisiin, possu korjaa epätoivottua rasvasuhdetta myös einespuolella.

Amicalla saa mitä tilaa

Kouluruuan suolapitoisuus saa olla pääosan viikkoa vain noin 0,7 prosenttia. Kerran viikossa saa irrotella – vaikka makkaralla.

Fazerin Amica-henkilöstöravintoloissa suolan käyttöä ohjaavat sekä ohjeistus että tilaajasopimukset.

Henkilöstöravintoloissa kokin suolakäsi ja palaute vaikuttavat suolan määrään. Vaihtoehtona pitää silti olla ravitsemussuositusten mukainen normiateriaa terveellisempi vaihtoehto.

Fazer-ruokapalveluiden toimitusjohtaja Jaana Korhola sanoo, että uudet ravitsemussuositukset vaikuttavat jatkossa myös Amicaan.

Ne ohjaavat meitä siinä, miten suunnittelemme reseptejä. Ne antavat eväitä pohtia asiakkaan kanssa, että miten suositusten pitäisi näkyä ruokailussa.

Korhola ei pysty arvioimaan, vaikuttavatko suositukset Amican hinnoitteluun tai aterioiden kustannusrakenteeseen. Jos sesongin ulkopuolisia marjoja, vihanneksia ja hedelmiä tarjotaan, kasvisruoka nousee herkästi kalliimmaksi kuin liha-ateria vaikka broilerista.

Koulu- ja henkilöstöruokailua perustuu tilaajasopimuksiin. Kunnat ja työnantajat päättävät pitkälti, haluavatko ne tarjota ravitsemussuositusten mukaista lounasruokaa.

Professori Fogelholm pitää ruokalaruokaa jo kohtuullisen hyvätasoisena.

En olisi niinkään huolissaan ruokaloissa syövistä, vaan eväsruokailijoista ja lounasseteleillä tavallisissa ravintolassa kävijöistä.

Suolaton leipä,suolalevitteellä?

Fogelholm toivoisi leipomoilta vielä lisää täysjyväleipiä. Tarjolla on paljon sekaleipää, jossa kuitupitoisuus ei ole kovin korkea. Erityisiä suolatoiveita hänellä ei ole leipomoille.

Vaasan-leivistä 70 prosenttia on jo täysjyväviljaa, mutta määrä tulee vielä lisääntymään. Leivän suolapitoisuus tulee jollain aikavälillä yhä alenemaan, Vaasan-konsernin toimitusjohtaja Esa Rautalinko sanoo

Suolaa on tosin vähennetty leivästäkin jo vuosia. Ennen suolapitoisuus oli 1,6 prosenttia, nykyään se on 1,2 prosenttia Vaasan-leivissä. Keski-Euroopassa tyypillinen pitoisuus on yhä 1,6 luokkaa, Rautalinko arvioi.

Läpi kaikkien tuotteiden menevää suolapitoisuuden asettamista tuskin on tulossa. Suolan tarve riippuu niin paljon tuotteesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?