SP:n Taipalus: Kuplia syntyy aina silloin tällöin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asuntokupla vai ei? Kuplatyökalu paljastaa

Suomen Pankin kuplatyökalusta on hyviä ja huonoja uutisia. Asunto- ja osakekuplia havainnoiva työkalu havaitsee aiempaa paremmin kuplat, mutta menetelmässä on myös ongelmia, työkalun kehittänyt ekonomisti Katja Taipalus sanoo.

16.1.2014 6:01 | Päivitetty 15.1.2014 15:54

Ensin huonot uutiset: Suomen Pankki ei pysty tulevaisuudessakaan ennustamaan tyhjentävästi asunto- tai osakekuplia saati estämään niitä.

Keskuspankin uusi kuplatyökalu hälyttää asuntomarkkinoiden virhehinnoittelutilanteista aiempaa varmemmin, mutta täydellistä menetelmää ei ole olemassa.

Suomen Pankki voi vain lisätä tietoisuutta talouden ongelmista. Finanssivalvonnallakaan ei ole ollut juuri keinoja hillitä asuntomarkkinoiden ylikuumenemista.

Sitten hyvät: Työkalut kehittyvät koko ajan. Jo nyt niillä pystytään parhaimmillaan kertomaan tulevasta asunto- tai osakekuplasta 6–12 kuukautta etukäteen.

Keskuspankin tavoitteena on, että menetelmä kertoisi syntyvästä kuplasta puolitoista vuotta aikaisemmin. Tällöin kuplaa hillitseville toimenpiteille jäisi riittävästi aikaa.

Kaksimittaria

Ekonomisti kuplatyökalun takana on Katja Taipalus, 39, toimistopäällikkö Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastolta. Taipaluksen väitöskirja asunto- ja osakemarkkinoiden virhehinnoittelutilanteista valmistui puolisentoista vuotta sitten.

Työn ohessa tekemässä väitöskirjassaan Taipalus loi kaksi uutta menetelmää asunto- ja osakekuplien tunnistamiseen. Kuplatyökaluja on ollut jo 1980-luvulta lähtien, mutta ne ovat olleet vaikeakäyttöisiä ja vaatineet massiivisesti tilastoaineistoa.

– Kupruja on yritetty havainnoida jo pitkään, mutta yksimielisyyttä kuplien olemassaolosta ei koskaan ole. Tällaisten indikaattorien hyöty tulee siitä, että ne ovat riittävän luotettavia, helposti tulkittavia ja toimivat riittävän aikaisin, Taipalus sanoo Taloussanomille.

Taipaluksen menetelmät ovat yksinkertaisia, joskin toinen on hieman toista herkempi. Asuntomarkkinoiden virhehinnoittelutilanteita kuplatyökalu havainnoi vertaamalla asuntohintoja vuokrien kehitykseen. Osakekuplat selviävät vertaamalla osakkeen arvoa yhtiön tuottamaan osinkovirtaan.

Menetelmien hyvä puoli on se, että ne tarvitsevat aiempaa vähemmän tilastotietoa kertoakseen syntyvästä kuplasta. Jos asuntojen tai osakkeiden hintakehitys irtaantuu selvästi yleisestä talouskehityksestä ja ylittää hälytyskynnyksen, kuplatyökalu älähtää.

"Tervettäkeskustelua"

Suomen mahdollisesta asuntokuplasta väiteltiin viime syksynä yli Itämeren.

Saksalaispankeista sekä Deutsche Bank ja Commerzbank varoittivat Suomea asuntokuplasta. Commerzbankin ekonomisti Marco Wagner piti Taloussanomien haastattelussa varmana, että suomalaisia uhkaa asuntomarkkinoiden hintaromahdus. Nordean, Danske Bankin ja OP-Kiinteistökeskuksen asiantuntijat tyrmäsivät väitteet.

Nyt myös yhdysvaltalaiset ekonomistit Nouriel Roubini ja Paul Krugman ovat huolissaan Suomen ja Pohjoismaiden asuntomarkkinoiden tilasta.

Taipalus johtaa Suomen Pankin rahoitusmarkkinoiden vakautta analysoivaa toimistoa ja on erikoistunut asuntokuplien ennustamiseen. Mitä mieltä hän on keskustelusta?

– Velkaantumisesta ja asuntomarkkinoista on tervettä käydä keskustelua ja kyseenalaistaa asioita, Taipalus vastaa mutta ei suostu kommentoimaan mahdollista asuntokuplaa.

Luotetaan siis Taipaluksen esimiehen, Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen joulukuiseen viestiin, jonka mukaan Suomessa ei ole asuntokuplaa.

Asuntokuplatvaarallisempia

Kuplatyökalu on tarkoitettu asunto- ja osakemarkkinoiden virhehinnoittelun analysointiin. Osakemarkkinoiden kuplien havainnointi on asuntokuplia helpompaa.

Osakemarkkinoilta kertyy uutta tietoa joka päivä, ja tiedot voidaan syöttää suoraan työkaluun. Asuntomarkkinoilta tulee tietoa hitaammin, eivätkä tiedot ole välttämättä yhtä luotettavia.

– Esimerkiksi kuukausittaisia asuntojen hintojen ja vuokrien tietoja on vaikea saada, Taipalus sanoo.

Asuntokuplat ovat kuitenkin osakekuplia vaarallisempia. Osakekuplissa palaa parhaimmillaan vain sijoittajien varoja, asuntokuplan puhjetessa kriisissä on usein koko rahoitusjärjestelmä.

Onko Suomessaalueellinen kupla?

Tilastot asuntomarkkinoiden ja muun talouden tilasta paranevat koko ajan ympäri maailmaa. Suomessa tilastot ovat olleet kunnossa jo jonkin aikaa, alueellisestikin.

Ulkomaisten ekonomistien arvio Suomen asuntokuplasta on turhan yleisluonteinen; Suomessa asuntojen hintakehitys on eriytynyt pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä jo aikapäivää sitten.

Voiko Suomessa olla jossain päin alueellinen asuntokupla, ja onko kuplatyökalulla mahdollista se havaita?

– Virhehinnoittelun pystyy laskemaan alueellisesti niin pitkään kuin on alueellista aineistoa saatavilla, Taipalus vastaa.

Suomen Pankki ei ole alueellista analyysia Suomen asuntomarkkinoista tehnyt. Eikä Taipalus lupaa, että sellaista tehdään, sillä pääpaino analyysissä on rahoitusjärjestelmän vakaudessa.

"Kuplia syntyysilloin tällöin"

Yksi kuplatyökalun heikkouksista on, että se tarvitsee jatkuvan aikasarjan ilman mittavia poikkeuksia kuplan tunnistamiseen. Esimerkiksi 2000-luvun alun it-kupla jäisi havainnoimatta, koska Venäjän ajautuminen vararikkoon romahdutti osakekurssit hetkellisesti. Suomessa asuntojen hinnat laskivat hetkellisesti vuonna 2008, kun talouskriisi vyöryi Suomen yli.

– Se voi olla samanlainen epäjatkuvuuskohta mallille, Taipalus sanoo.

Hän muistuttaa, että kuplatyökalu on vain tekninen vempele, joka "ei tyhjennä kerralla koko pajatsoa". Suomen Pankki arvioi asunto- ja osakemarkkinoiden tilaa myös useiden muiden talousmittareiden ja rahoitusmarkkinoista tehtyjen analyysien avulla. Päätökset ja analyysit tehdään kokonaisharkinnan perusteella.

Väitöskirjassaan Taipalus määrittelee virhehinnoittelun syyksi ihmisten epärationaalisen toiminnan. Merkittävin syy kuplien syntymiseen ovat sijoittajat, jotka uskovat markkinoiden nousevan ja ajattelevat, että juuri he pystyvät lähtemään juhlista ennen kuin ne loppuvat. Ihmisten käyttäytymiseen kuplatyökalulla ei voi vaikuttaa.

– Kuplia syntyy aina silloin tällöin, Taipalus sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?