S-pankin verkkotunnuskaappari: "Tein sen v-mäisyyttäni"

S-pankin kansainväliset tunnukset päätyivät kitkerälle ex-työntekijälle 90-lukulaisessa domainkaappauksessa.

20.12.2013 15:35 | Päivitetty 20.12.2013 15:35

Digitoday uutisoi tiistaina S-ryhmään viittaavien verkkotunnusten s-pankki.org, s-pankki.net ja s-ryhmä.org johtavan S-Pankin kilpailijan OP:n sivuille.

Tunnusten hallinnoija ei näkynyt anonyymipalveluja tarjoavan Moniker Privacy -yhtiön takaa. Digitoday sai yhteyden tunnuksia hallinnoivaan suomalaiseen yksityishenkilöön sähköpostitse Monikerin välityspalvelun kautta.

Cybersquattingina tunnettu isojen firmojen verkkotunnusten varaaminen oli yleinen ilmiö 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, kun suuret yritykset eivät olleet rekisteröineet nimiinsä liittyviä verkko-osoitteita. Ilmiö on kuitenkin ollut viime vuosina harvinaisempi.

Yleensä ilmiön takana oli tunnuksen jälleenmyynti kovaan hintaan. S-ryhmän tapauksessa tilanne on raadollisempi, kosto entiselle työnantajalle. Tunnusten hallinnoija sanoo olleensa aiemmin S-ryhmässä töissä.

– Vittumainen kun olen niin rekisteröin vapaana olleet domainit, rekisteröijä kertoo.

Tunnukset on rekisteröity kesällä 2012. Rekisteröijän mukaan ne näkyivät vielä jokin aika sitten "S-ryhmä"-Google-haussa sijalla kahdeksan.

– Muutama kymmenen euroa ei omasta mielestäni ollut kovinkaan paljoa vittuilusta, rekisteröijä sanoo sähköpostitse.

Verkkotunnusten omistaja sanoo, että voisi luopua domaineista, vaikkei ollut ajatellut niitä kauppatavaraksi.

– En ole missään vaiheessa ajatellut domaineille hintaa. Muistaakseni maksoin kahdesta vuodesta ~100 €, joten vähintään tuon sen pitäisi olla.

– Inho S-ryhmää kohtaan on jo laantunut, kun aikaa kulunut enkä ole miettinyt ko. domaineita todella pitkään aikaan. Voisin jopa pistää siirron s-pankki.fi:in, jos nätisti pyytäisivät (tuskin pyytävät, uhkailivat oikeustoimilla vuosi sitten).

S-ryhmän markkinointijohtaja Veli-Pekka Ääri kertoo, että S-ryhmä yleensä varaa brändeihinsä liittyvät verkkotunnukset.

Kansanvälisten tunnusten varaamisessa ei ole juridista rikettä, joten Ääri myöntää oikeustoimilla uhkailun olleen väärä tapa toimia.

– Juridisen prosessin paikka tämä ei ole. Jos provosoidaan, ei pidä provosoitua. Hyvä tästä olisi päästä sopuun. Jos hän on meihin yhteyksissä, voimme sopia asian, Ääri toteaa.

Äärin mukaan eniten hämminkiä asiasta aiheutuu asiakkaille.

– Onhan tämä ollut asiakkaille verkossa hämmentävää, kun asiakaskokemuksissa on tullut epäjatkuvuutta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?