VM: Suomen julkisen velan suhde bkt:stä yli 60 % vuonna 2015 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

VM: Suomi on pian yksi euroalueen ylivelkaisista

Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen paisuu yhä. Valtionvarainministeriö laskee, että velka nousee ensi vuonna 60 prosenttiin ja kohoaa seuraavanakin vuonna, ylittäen euromaille sallitun.

19.12.2013 14:58 | Päivitetty 19.12.2013 14:57

Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee VM:n kansantalousosaston suhdanne-ennusteen mukaan 61,6 prosenttiin vuonna 2015. Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan ylittää velkasuhde ei saisi ylittää 60 prosenttia.

Puhkaistessaan velkakaton Suomi voisi joutua tarkkailuun.

VM:n kansantalousosaston vakausyksikön päällikkö Mikko Spolander kertoi suhdanne-ennusteen julkistustilaisuudessa, että jo syksyllä Suomi on ollut yhteydessä EU-komissioon.

– Komission mukaan ei ole tarvetta käynnistää menettelyä velkasuhteen vuoksi, Spolander kertoi.

Hänen mukaansa Suomella on hyvät perustelut tilanteelle. Talouskasvu on ollut kehnoa monta vuotta ja samaan aikaan Suomi on osallistunut Euroopan vakausmekanismi EVM:n ja rahoitusvakausvälineen ERVV:n rahoittamiseen merkittävillä summilla.

Ilman näitä solidaarisuustoimia Suomen julkinen velka ei ylittäisi  enimmäisrajaa.

Seuraavan kerran komissio tarkastelee tilannetta keväällä. Spolander ennakoi, että samat perustelut pätevät tuolloinkin. Kansantalousosaston edustajat eivät ota kantaa siihen, näyttääkö velkasuhde pysyvän katon yläpuolella vuoden 2015 jälkeen.

Suuri velkasuhde on Euroopassa tavallinen. Käytännössä kaikki euron jäsenmaat ylittävät sovitun rajan.

Kolme miljardiaeuroa puuttuu

VM perustelee arviotaan velkasuhteen noususta kehnon taloustilanteen pitkittymisellä. Nyt se ennakoi vuoden 2015 bruttokansantuotteen arvon olevan 12 miljardia euroa pienempi kuin kevään kehysennusteessa.

Vaikka hallitus on sopeuttanut taloutta, julkisen talouden rahoitusasema on parissa vuodessa heikentynyt. Heikon talouskasvun vuoksi tilanne ei parane. Finanssineuvos Mika Kuismasen mukaan sopeutustarvetta on yhä kolmen miljardin euron verran.

Spolanderin mukaan kyseessä on tekninen laskelma, ei politiikkasuositus. Hän huomauttaa, että kaikki toimet, jotka parantavat talouskasvua pienentävät myös velkasuhdetta.

Rakenneuudistuksen yhteydessä marraskuun lopussa hallitus ilmoitti varautuvansa päättämään ensi maaliskuun kehysriihessä lisäsopeutus- tai rakenteellisista toimista. Näillä tähdätään valtiontalouden alijäämän pienentämiseen ja valtion velkasuhteen kasvun taittamiseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?