Hyväntekeväisyys luupin alle!

Julkaistu:

Kolumni
Jos lahjoitan rahaa hyväntekeväisyyteen, haluan tietää, kuinka suuri osa siitä menee itse avustuskohteeseen. PR-sanojen takana piilottelun aika on ohi.


Harrastan hyväntekeväisyyttä vain lehmien vuoksi! Kun lähinummillani alkoi tallustaa ihania skotlantilaisia Highlander ja Belted Galloway -lehmiä, innostuin lahjoittamaan niitä hoitavalle Surrey Wildlife Trustille muutaman punnan kuussa. Lehmien ansiosta entiset yhteislaitumet eivät muutu kulkukelvottomiksi ryteiköiksi.

Katsoin juuri netistä, että Surrey Wildlife Trustin 5,2 miljoonan euron vuosituloista alle neljäsosa menee hallinnon ja varainhankinnan kuluihin. Järjestö työllistää 83 ihmistä. Hallinnon ja johdon lisäksi joukkoon kuuluu metsänhoitajia, karjanhoitajia, puistovahteja, oppaita ja luontokeskusten väkeä.

Luvut kuulostavat hyväksyttäviltä.

Brittiläisten hyväntekeväisyysjärjestöjen täytyy lähettää tiedot varainhankinnastaan ja varojensa käytöstä vuosittain alan valvontaviranomaiselle, Charity Commissionille, joka julkaisee ne.

Lahjoittajien kannalta olennaisinta on tietää, kuinka suuri osa järjestöjen varoista menee tuettavaan kohteeseen. Britannian isot hyväntekeväisyysjärjestöt käyttävät yleensä neljäsosan tai kolmasosan tuloistaan varainhankintaan ja hallintoon. Siis johtamiseen ja markkinointiin.

Sijoitustuottoja – mutta mistä?

Järjestöjen vertailu on Charity Commissionin luvuista huolimatta vaikeaa, sillä niiden tulolähteet ja tukikohteet vaihtelevat. Esimerkiksi ikäihmisiä auttava Age UK saa suurimman osan tuloistaan kaupankäynnistä, johon se myös kuluttaa suurimman osan niistä. Se pyörittää hyväntekeväisyyskauppoja.

Veroja maksamattomat vapaaehtoistyöhön perustuvat hyväntekeväisyyskaupat ovat piikki etenkin kirja- ja vaatekauppojen lihassa, sillä ne ovat tulleet kilpailemaan niiden naapuriin ilman samanlaisia kustannuksia. Ne saattavat vähentää oikeiden kauppojen tulovirtaa ja työllistämiskykyä.

Tällä viikolla BBC kertoi Panorama-ohjelmassaan, kuinka täkäläinen Nenäpäivä-keräys (Red Nose Day) tukee tupakka-, alkoholi- ja lääkeyhtiöitä sijoittamalla varojaan niihin, vaikka monien Nenäpäivän avustamien järjestöjen toimintaan nämä sijoituskohteet eivät alkuunkaan sovi.

Nenäpäivä lupaa lahjoittajilleen, että jokainen penni menee hyväntekeväisyyteen ja ettei hallintokuluja ole. Hallintokulut se painaa nollaan käyttämällä niihin sijoitustoiminnan tuottoja. Nenäpäivän takana olevan Comic Reliefin sijoitustoimintaan asti eettiset ajatukset eivät kuitenkaan ulotu.

Suomessa Nenäpäivä on kuitenkin harvinaisen avoin järjestö. Se kertoo netissä, että hallinto- ja keräyskulut vievät 20 prosenttia tuotoista. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto kertoo taloudellisia lukujaan avoimesti, vaikka selvää tietoa keräys- ja hallintokuluista ei löydykään.

Monet muut suomalaiset järjestöt ovat käsittämättömän vaitonaisia taloudestaan. Sen enempää Irti huumeista -järjestön kuin Osasto kympinkään nettisivuilta ei löydy minkäänlaista taloustietoa. Suomen Punainen Risti tyytyy kertomaan vain taloutensa suuntaviivoista kaunisteltuun PR-tyyliin.

Kilpailukykyistä
palkkaa järjestöviroista


Brittiläisessä hyväntekeväisyydessä pyörii yli kymmenen miljardia euroa vuosittain. Tämän rahan vastikkeeksi tarvittaisiin muutakin tietoa kuin Charity Commissionin yhtenäistämät tilinpäätökset.

Yritysten pitää kertoa johtajiensa palkoista. Virkamiesten palkat ja palkkaluokat tunnetaan. Samaa avoimuutta kaivattaisiin hyväntekeväisyyden avainpaikoille.

Runsaan kahdeksan miljoonan vuosibudjetilla toimiva Help the Hospices -järjestö etsii parhaillaan varainhankintajohtajalleen äitiyslomasijaista 83 000 euron vuosipalkalla. Lontoolainen taidejärjestö houkuttelee rekrytointifirman avustuksella uutta johtajaa  95 000 – 120 000 eurolla.

British Museumissa – siis valtion viroissa – on vain kaksi johtajaa, jotka saavat tätä enemmän. British Museum on Britannian suosituin matkailukohde, jossa käy lähes kuusi miljoonaa vierailijaa vuosittain. En voi kuvitella sellaista taidealan hyväntekeväisyysjärjestöä, jonka johtaminen olisi lähellekään samanarvoista työtä kuin British Museumin johtoryhmän jäsenyys.

Suomessakin hyväntekeväisyysjärjestöjen johtajien palkat ovat herättäneet närää. Alan olisi korkea aika herätä nykyajan avoimuuteen.
Jos hallintokuluissa, johtajien palkoissa tai järjestön sijoituspolitiikassa ei ole mitään hävettävää, silloinhan ne voi panna nettiin kaikkien nähtäville.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    2. 2

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    3. 3

      Marimekko varoitti tulosparannuksesta – osake nousussa

    4. 4

      Kiina syytti teräksen polkumyynnistä – näin vastaa Outokumpu

    5. 5

      Mauri suosii luomumökkejä, joissa ei aina ole edes sähköä – talvi houkuttaa lentämään

    6. 6

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    7. 7

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    8. 8

      HS: Ison pörssiyhtiön pomo tienaa viikossa saman kuin perus­palkansaaja vuodessa

    9. 9

      Kullanhuuhdonta houkuttelee matkustajia Lappiin: ”Yksi kesän valteista”

    10. 10

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    2. 2

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    3. 3

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    4. 4

      Kullanhuuhdonta houkuttelee matkustajia Lappiin: ”Yksi kesän valteista”

    5. 5

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    6. 6

      Mauri suosii luomumökkejä, joissa ei aina ole edes sähköä – talvi houkuttaa lentämään

    7. 7

      HS: Ison pörssiyhtiön pomo tienaa viikossa saman kuin perus­palkansaaja vuodessa

    8. 8

      HS: Ison pörssiyhtiön pomo tienasi viime vuonna 48 kertaa enemmän kuin tavallinen palkansaaja

    9. 9

      Kiina syytti teräksen polkumyynnistä – näin vastaa Outokumpu

    10. 10

      Marimekko varoitti tulosparannuksesta – osake nousussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    4. 4

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    5. 5

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    6. 6

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    7. 7

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    8. 8

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    9. 9

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    10. 10

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    11. Näytä lisää