Lastensairaalalle ei riittänyt julkista rahaa – tässäkö syy?

Julkaistu: , Päivitetty:

Lastensairaala ei ehkä ole saanut tarpeeksi julkista rahoitusta, koska sairaat lapset herättävät paljon tunteita. Professori Paul Lillrank huomauttaa, että tätä on voitu käyttää hyväksi päätöksiä tehtäessä.


Varojen kerääminen uudelle lastensairaalalle on Aalto-yliopiston professorin Paul Lillrankin mielestä hieno hanke. Hänestä Uusi lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen ja säätiön puheenjohtaja Anne Berner tekee hyvää työtä.

Lillrank sanoo heti haastattelun aluksi, että ei suinkaan halua mollata keräystä. Hänestä on silti merkillistä, että lahjoituksia kerätään tavalliseen sairaalaan.

Lain mukaan kuntien ja valtion on varmistettava kaikille riittävät palvelut. Lasten hoitaminen on osa perusterveydenhoitoa, mutta jostain syystä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) ei ole löytynyt rahaa lastensairaalaan, vaikka nykyinen sairaala on jo alun perin sodan jälkeen rakennettu huonosti ja ollut vuosia surkeassa kunnossa.

– Raadollinen selitys voisi olla, että kyseessä on juuri lastensairaala, Lillrank sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jokainen haluaa
auttaa sairasta lasta


Lapset ovat herkkä asia ja niin Lillrankin mielestä pitääkin olla. Hän miettii, kaivaisivatko ihmiset kuvettaan, jos rahaa kerättäisiin alkoholistiparantolaan tai geriatriseen kuntoutukseen?

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylijohtaja Marina Erhola myöntää, että jos jollekin pitää kerätä rahaa, sairaille lapsille sitä voidaan saada.

Ovatko jotkut päättäjät voineet ajatella, että rahat kannattaa laittaa muihin hankkeisiin, koska sairaat lapset herättävät niin paljon sääliä, että sairaala saa lahjoituksiakin?

– Voin kuvitella, että joku tällainen logiikka on takana, Lillrank sanoo.

Muihin sairaaloihin
on löytynyt rahaa


Viime vuosina rahaa on löytynyt moniin kiinteistöihin. Julkisilla varoilla on rakennettu ja korjattu sairaaloita ja muita terveydenhuoltoyksiköitä.

Erholan mukaan Helsingin keskussairaalan alueella on meneillään erittäin paljon uudis- ja korjausrakentamista.

Helsinkiin on esimerkiksi rakennettu uusi silmäsairaala ja korjattu Meilahden sairaalaa. Jorvin sairaalaan on tehty uusi päivystysrakennus. Meilahteen on rakenteilla uusi laboratorio ja suunnitteilla trauma- ja syöpäkeskukset.

Julkisia rahoja on käytetty lähes kaikkien muidenkin keskussairaaloiden kunnostukseen tai laajennukseen. Jyväskylään kaavaillaan parhaillaan uutta sairaalaa.

– On rakentamisen tarvetta, mutta myös paljon epätarkoituksenmukaista sairaalatuotantoa, Erhola sanoo.

Yksi syy siihen, että rakennetaan turhaakin, voi olla se, että suomalaiset arvostavat hyvää terveydenhuoltoa. Erhola muistuttaa, että kyselyissä kansalaiset ovat olleet jopa valmiita maksamaan lisää veroja, jotta julkinen palvelujärjestelmä ei rapautuisi.

Hoitoon liittyvät päätökset ovat poliittisia ja niihin kytkeytyy kunnallisia, alueellisia ja paljon muitakin ei-lääketieteellisiä paineita.

– Epätarkoituksenmukaisten sairaaloiden sulkemiset ovat aluepoliittisesti vaikeita ratkaisuja, Erhola muotoilee.

Hankkeet voivat
tukea hallintopöhöä

Lillrankin mielestä poliitikoilla on seinä- ja fasiliteettifiksaatio. Sairaaloilla on helppo kerätä irtopisteitä.

– Julkisella sektorilla käytetään aika holtittomasti rahaa ilman kunnollista vaikuttavuusseurantaa, Lillrank sanoo.

Hän puhuu ihmiskilvistä. Aina, kun joku uskaltaa kritisoida hankkeita, joku toinen huomauttaa, että ”voi, voi, karsiminen rassaisi heikoimmassa asemassa olevia”.

– Vaikka nimenomaan ei rassaisi, vaan vähentäisi hallintopöhöä ja huonoa organisaatiota.

Lillrak häätäisi poliitikot pois terveydenhuollosta.

– Hoitoprosessit pitäisi miettiä potilaiden ja lääkäreiden tarpeista.

HUS ja valtio maksavat
kumpikin neljänneksen

Lastensairaalaan olisi todennäköisesti joskus löytynyt julkistakin rahaa. Uusi lastensairaala 2017 -kampanjan mukaan ilman yksityistä rahoitusta rakentaminen olisi kuitenkin siirtynyt pitkälle tulevaisuuteen.

Hankeselvityksessään HUSin hallitus on arvioinut, että sairaalan valmistuminen vuonna 2017 edellyttää huomattavaa kuntayhtymän ulkoista rahoitusta.

– Koska julkista rahaa ei riittävästi löytynyt, tällainen ratkaisu oli välttämätön, sanoo filosofi Maija-Riitta Ollila.

Hän kuuluu Uuden lastensairaalan tuki -säätiön valtuuskuntaan ja kertoo osallistuvansa kampanjaan, koska uusi sairaala on saatava keinolla millä hyvänsä.

Sairaalan on arvioitu maksavan 160 miljoonaa euroa. Lahjoituksilla pyritään keräämään 30 miljoonaa euroa. HUS ja valtio maksavat kumpikin 40 miljoonaa euroa ja loput 50 miljoonaa euroa on tarkoitus kattaa vieraalla pääomalla. Sijoittajiksi haetaan säätiöitä ja institutionaalisia rahoittajia kuten eläke- ja vakuutusyhtiöitä.

Vaikka yksityiset rahoittavat sairaalaa, Ollilasta on olennaista, että sairaalasta ei tule yksityistä, vaan se on kaikkien suomalaislasten käytössä ja toimii hyvinvointivaltion periaatteiden mukaan.

Lahjoitusrahoitus ei ole
hyvinvointivaltion ihanne


Yritykset ja yksityiset ihmiset ovat innokkaasti lahjoittaneet rahaa. Kampanjaväki on Ollilan mukaan innostunutta ja moni käyttää paljon aikaansa työhön. Keräys on aikataulussaan ja lahjoituspotista lähes puolet on koossa.

Moni rahaa antaneista ja myös potentiaalisista lahjoittajista maksaa paljon veroja. Osa miettii, onko niiden tuettava hanketta, joka pitäisi hoitaa julkisin varoin.

– Tämä on erinomaisen ymmärrettävää, Ollila sanoo.

Hänenkään mielestä hyvinvointivaltion ihanne ei ole toteutunut.

– Tämän jälkeen pitää pysähtyä ja miettiä, miten haluamme hoitaa asiat.

Kukaan ei tiedä, tuoko Lastensairaala-hanke uudenlaisen rahoitusmallin Suomeen. Toisaalta ainakin THL:ssä ajatellaan, että sairaaloiden rakentamista ei koordinoida tarpeeksi. Julkinen raha voisi ehkä riittää kaikkeen tarvittavaan, jos jollakulla olisi kokonaiskuva.

– Sen hahmottaminen on haastavaa, Erhola sanoo.

Hänen mukaansa sote-uudistus tähtää kansallisen ohjauksen vahvistamiseen.

– Tekemistä on paljon, mutta suunta on oikea, hän lisää.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    3. 3

      Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

    4. 4

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    5. 5

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    6. 6

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    7. 7

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    8. 8

      Tällaisia palkkoja hoiva-alalla maksetaan – kunnissa isommat palkat ja pidemmät lomat, erot yksityisiin jopa satoja euroja

    9. 9

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    10. 10

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    3. 3

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    4. 4

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    5. 5

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    8. 8

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    9. 9

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    10. 10

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kulta Katriina mainosti herkällä kuvalla – somessa puhkesi täysi myrsky

    2. 2

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    3. 3

      Ravintolabisnes vei Janin, 44, konkurssiin ja vuosikausien ulosottoon – teki juuri miljoonakaupat

    4. 4

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    5. 5

      Hyvätuloinen pariskunta vietti komeat häät lainarahalla – lopulta käsiin levisi 430 000 euron velkapotti

    6. 6

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    7. 7

      Lento myöhästyi 3 tuntia, eikä Ulla, 53, ehtinyt pitkälle jatkolennolleen – OP tai Finnair eivät korvaa yli 700 euron lisäkuluja

    8. 8

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    9. 9

      Kohutun hoivayhtiö Attendon osake syöksyy – tulos alitti alhaisimmatkin ennusteet

    10. 10

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    11. Näytä lisää