"Akka ratissa" hoitaa perheen huoltoajot - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Nämä ennakkoluulot autoilijoista ovat eläneet pian sata vuotta

1920-luvulla syntyneet ”akka ratissa” -herjat ovat käytössä tänäkin päivänä. Myös miesten ja naisten ajokulttuuri on erilainen. Tämä näkyy Pohjoismaissa siinä, että monet naiset käyttävät autoa perheen huoltoajoihin enemmän kuin miehet, sanoo tutkija Teija Försti Turun yliopistosta.

4.12.2013 20:39 | Päivitetty 4.12.2013 20:39

Autoilu yleistyi Suomessa 1920-luvulla. Tuolloin aikakauslehdissä, mainoksissa, kirjallisuudessa ja elokuvissa rakennettiin kulttuurista kuvaa siitä, millaisia miehet ja naiset ovat autonkuljettajina.

Turun yliopiston tutkijan Teija Förstin mielestä samat sukupuolittuneet käsitykset näkyvät edelleen arjen puheissa ja toiminnassa – sekä kansankulttuurissa.

– Nuoret miehet esitettiin uutta tekniiikkaa hallitsevina. Naiset puolestaan säntäilivät päättömien kanojen tavoin jalankulkijoina tai olivat auton teknologiaa pelkääviä maalaisia, sanoo Försti Turun yliopiston tiedotteessa. Mainoksen auto auttoi naista kotitöissä

90 vuotta sitten kirjallisuus ja elokuvat esittelivät auton vapauden symbolina ja paikkana, jossa suuret tunteet leiskuivat. Mies ja nainen kohtasivat tai erosivat autossa.

Mainoksissa ja naistenlehdissä auto kesytettiin hyödykkeeksi, joka auttoi naista hoitamaan paremmin kotiaan ja perhettään.

– Autojen ja naisen ulkonäön ja ominaisuuksien vertailu oli yleistä. Auto oli naisellinen ja lämmin syli.

Autolla lapsia kouluun kuljettavan ja ostosreissuja tekevän äidin malli syntyi jo 20-luvulla. Todellista arkea siitä tuli vasta vuosikymmeniä myöhemmin.Miehestä auto teki sankarin,naisesta pellen

Autoihin liitetty vaarallinen vapaus, vauhti ja voima yhdistettiin 1920-luvulla vahvimmin miehisyyteen. Autoilevista naisista kerrottiin lähinnä humoristisissa pakinoissa.

– Mikä tahansa auton eteen ilmestyvä sai vitsien naisen lennättämään kädet silmille ja kirkumaan. Turhamainen nainen tahtoi ratin takana myös katsella itseään peilistä tai nähdä, miltä hän näyttää vastaantulijoista. Tällöin ajettiin väistämättä seinään, kirjoittaa Försti tutkimukseensa liittyvässä artikkelissa Tekniikan Waiheita lehdessä .

Rohkeitakin naisia oli. Suomessa yksi heistä oli Suomen ensimmäinen naistohtori Karoliina Eskelinen, jonka kokemuksista Försti löysi Aamulehdestä tämän kuvauksen: ”Kun Eskelinen ajeli avoautollaan, herrat kunnioittivat häntä niin, että viskelivät hänen päälleen hiekkaa ja lastuja.”

Vaarantaako autoilu naisen terveyden?

Osa miehistä on koko autoilun historian ajan ollut sitä mieltä, että autoilu on vaarallista naisten terveydelle. 1900-luvun alussa naisten ajotaitoja heikensivät miesten mielestä fyysinen heikkous, alhaisempi äly, mielialan epävakaisuus sekä hermotaudit ja hysteria.

Sama aatteet vallitsevat edelleen Saudi-Arabiassa, jossa sheikki Salah al-Luhaydan väitti Sabq-org-verkkosivujen haastattelussa syyskuussa, että naisen lantio ja munasarjat vahingoittuvat auton ratissa. Sheikin mukaan väite perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jonka mukaan autolla ajaneiden naisten lapset syntyvät lisäksi henkisesti epävakaina.

Filosofian maisterin Teija Förstin väitöskirja Vauhtikausi. Autoilun sukupuoli 1920-luvun Suomessa. tarkistetaan Turun yliopistossa lauantaina 14. joulukuuta. Väitös kuuluu kulttuurihistorian alaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?