Hallituspuolueiden johtajilla oli perjantain tiedotustilaisuudessa selkeä yhteinen viesti: rakennepaketti lisää luottamusta Suomeen ja hallituksen kykyyn tehdä tarvittavia päätöksiä.
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) otti ensimmäisenä esiin luottoluokituskortin. Hän viittasi Hollantiin, joka menetti tänään luottoluokittaja Standard & Poor'sin parhaan kolmen A:n luottoluokituksen.
Haglundin mukaan uudistukset takaavat sen, ettei Suomi ole samalla kurssilla.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kuitenkin muistutti tiedotustilaisuudessa, ettei hallitus ole missään vaiheessa todennut Suomen luottoluokituksen olevan vaarassa laskea.
Urpilaisen mukaan rakennepaketti on selkeä viesti siitä, että "Suomi hoitaa asiansa".
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) osallistui luokituskeskusteluun toteamalla, että hallituksen tehtävänä on keskittyä Suomen puolustamiseen ja jättää luottoluokittajat tekemään omaa työtänsä.
Konkretiaa kaivattiin
Luottamus ja uskottavuus syntyy konkretiasta. Sitä kaivattiin tänään saatua enemmän.
Rakennepaketin säästöistä suuri osa pyritään saavuttamaan hallintoa ja palveluja tehostamalla. Samat palvelut pyritään tuottamaan pienemmillä kustannuksilla.
Hallituksen 30:n sivun rakennepaperiin kirjattuja konkreettisia toimia ovat muun muassa toisen asteen kouluverkon karsiminen, hammashuoltopäivystyksen lopettaminen ja suurituloisten perheiden lasten päivähoidon kallistuminen.
Säästöjä on luvassa, mutta tärkeimmät palvelut säilyvät, painotti vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki.
– Kaikkein tärkeimmät palvelut kuten sosiaaliturva ja peruskoulu säilyvät ennallaan, Arhinmäki totesi.
Yleisöstä kommentoitiin tiedotustilaisuudessa, että paketin sisältö oli väljempi kuin valtiovarainministeriön alustavan ehdotuksen.
Kataisen mukaan sisältö on sama, mutta ministeriöt eivät ole kyenneet vielä tuottamaan kaikkia lakiesityksiä.
Uudistusten kehittymistä ja niiden kustannusvaikutuksia käsitellään maaliskuun kehysriihessä. Silloin toimenpidelista saattaa vielä kasvaa.
Hetemäki: liika leikkaaminen osuisi kasvuun
Valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen mukaan rakenteiden uudistaminen on hyvä ja hallittu tapa korjata Suomen valtiontalouden kestämätöntä kurssia.
Kestävyysvajeen nopea umpeen kurominen menoleikkauksilla olisi Hetemäen mukaan vahingollista talouskasvun kannalta.
– Isot leikkaukset osuisivat kasvuun. Rakenneuudistus takaa tilanteen hallitun korjaamisen. Keskeinen asia on nyt se, kuinka uskottava uudistuspaketti on, Hetemäki totesi.
Ongelmia ja ratkaistavaa riittää. Hetemäen mukaan uudistustarpeessa on pohjimmiltaan kyse siitä, että Suomen kansantalous on kyennyt huonosti sopeutumaan globaalin talouden muutoksiin.
Lisäksi kuntien velkataso kasvaa ennennäkemättömän nopeasti.
Kestävyysvajetta korjaavat toivon ankkurit ovat jo kauan pöydällä olleet sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja uusi kuntien tehtäviä karsiva kuntauudistus.