Voitatko vai häviätkö, jos asuntojen hintakupla puhkeaa? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Voitatko vai häviätkö, jos asuntojen hintakupla puhkeaa?

Jos Suomessa – tai pääkaupunkiseudulla – olisi nyt asuntojen hintakupla, sen puhkeaminen voisi olla useimmille lähes yhdentekevä tai jopa hyödyllinen. Ekonomistin mukaan Suomessa on vallalla "käsittämätön" ajatus, että asumisen on oltava koko ajan kalliimpaa.

7.11.2013 6:01 | Päivitetty 6.11.2013 17:21

Tänä syksynä on käyty keskustelua siitä, onko Suomessa asuntojen hintakupla vai ei. Esimerkiksi saksalaisen Commerzbankin ekonomisti Marco Wagner arvioi viime kuussa, että asunnot ovat jopa viidenneksen liian kalliita verrattuna muiden talouden mittareiden kehitykseen.

Monet suomalaisekonomistit ovat pitäneet näkemystä liioiteltuna ja korostaneet, että käytettävissä olevien tulojen kehitykseen verrattuna hintojen nousu ei ole ollut ylimitoitettua.

Jos kuvitellaan, että Suomessa olisi hintakupla ja se puhkeaisi, miten se vaikuttaisi ja voisiko käänteestä olla jopa etua?

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Markus Lahtinen ja Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen eivät pidä hintojen syöksylaskua missään olosuhteissa toivottavana.

– Jos kupla olisi ja se puhkeaisi, siitä olisi koko kansantaloudelle haittaa. Vaikutus tulisi rahoitussektorin kautta: kun pankit ovat polvillaan, koko kansantalouteen tulee iso häiriö, Lahtinen sanoo.

Kuplasta puhutaan usein silloin, kun asuntojen hinnat nousevat vähintään kymmenen prosenttia enemmän kuin käytettävissä olevat tulot. Lahtisen mukaan hälytyskellojen pitäisi soida, jos tällaista tilannetta yritetään selittää normaaliksi.

Tyrväinen muistuttaa, että useimmiten asuntokuplat koskevat koko maata tai ainakin valtaosaa maasta. Silloin kuplan puhkeamisen vaikutukset ovat pitkäkestoiset ja suuret. Nyt hintojen ylilyönti koskee hänen mukaansa lähinnä pääkaupunkiseutua.

Hän korostaa, että yleensä kuplan puhkeamisella tarkoitetaan romahduksenomaista hintojen laskua. Silloin markkinoille tulee sokki, joka ruokkii itseään. Usein taustalla on työttömyyden kasvu, mikä vaikeuttaa lainojen hoitamista. Näin kävi esimerkiksi Suomessa 1990-luvun alun lamassa.

Ihanteellista olisi Tyrväisen mielestä se, että liiaksi paisuneet hinnat lähtisivät asteittaiseen, maltilliseen laskuun.

– Taipumus kuitenkin on, että lasku kääntyy ennusmerkiksi siitä, että nyt menee huonosti taloudessa. Se alkaa vaikuttaa kielteisesti kuluttajien käyttäytymiseen.

Suomessa koko kansantalous hyötyisi Tyrväisen mukaan pääkaupunkiseudun asuntojen maltillisesta hintojen laskusta, mikä tarkoittaisi parin prosentin nimellishintojen laskua vuodessa muutaman vuoden ajan. Reaalihinnat laskisivat 3–4 prosenttia vuodessa.

– Hintojen lasku, joka huomataan, mutta joka ei kauhistuta, Tyrväinen tiivistää.

Kovin todennäköisenä Tyrväinen ei tätä kehitystä pidä. Hän uskoo, että rakentaminen hyytyy hintojen laskiessa. Näin hinnat saadaan pidettyä korkeina.

Asunnon vaihtajakinvoi hyötyä laskusta

Jos töitä riittää ja pystyy lainansa hoitamaan tai oma asunto on maksettu, hintakuplan puhkeamisesta ei ole välttämättä mitään haittaa. Kuplan aikana asunnon ostamisestakaan ei ole välitöntä haittaa, jos sitä vain ei tarvitse myydä kuplan puhjettua.

Ensiasunnon ostajille voi hintojen laskun myötä avautua ostamisen mahdollisuus, jos vain lainaa saa.

1990-luvun romahduksen jälkeen asunnon ostaneille sijoitus on ollut jättipotti. 

– Jos osti asunnon 1995, se on ollut ylivertainen sijoitus, Lahtinen sanoo.

Tyrväinen ihmettelee kuitenkin sitä, miksi ajatellaan, että asuntojen hintojen pitäisi aina vain nousta. 

– Suomalaisilla on käsittämätön ajatus, että mitä kalliimpi asuminen, sitä parempi.

Hän muistuttaa, että asuntojen hintojen yleisestä laskusta ei ole asunnon vaihtajallekaan pelkästään haittaa. Vaikka myytävästä asunnosta saisi vähemmän rahaa kuin aikaisemmin, myös uudesta kodista tarvitsee maksaa vähemmän.

Tyrväisen mukaan pääkaupunkiseudun hinnat ovat nyt niin korkeat, että se haittaa pahasti esimerkiksi nuorten ensiasunnon ostamista sekä seudulle muuttamista. 

Asuntolainoista ei tulejuuri lainkaan luottotappioita

Suomalaispankit eivät välttämättä kärsisi pelkästä asuntojen hintojen laskusta. Toimistopäällikkö Veli-Jukka Lehtonen Finanssivalvonnasta huomauttaa, että asiakkaan pitää joutua maksukyvyttömäksi, jotta asuntoluotoista tulee pankille tappioita.

Arvonalentumiset olivat esimerkiksi viime vuonna pienet suhteutettuna koko asuntolainakantaan.

Timo Tyrväisen mukaan ihmiset pyrkivät useimmiten viimeiseen asti hoitamaan lainansa, minkä vuoksi asuntoluotoista ei yleensä tule juuri lainkaan luottotappioita.

Periaatteessa pankit voisivat irtisanoa lainan ja ottaa asunnon haltuunsa, jos lainan vakuusarvo putoaa. Tyrväinen uskoo kuitenkin, että pankit ovat viisastuneet 1990-luvun lamasta.

– Silloin pankeista tuli massiivisia asuntojen omistajia, mikä ei ole niiden ydinosaamista ja rasitti niitä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?