Kuka antoi periksi 4g-huutokaupassa? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kuka antoi periksi 4g-huutokaupassa?

Reilut yhdeksän kuukautta jatkunut 4g-taajuuksien huutokauppa saatiin viiden viikon jälkeen lopulta päätökseen viidessä päivässä. Mitä oikein tapahtui?

31.10.2013 14:42 | Päivitetty 31.10.2013 14:43

Jo kahdeksan kuukautta ikiliikkujan tavoin pyörinyt taajuushuutokauppa palasi viime viikon perjantaina viiden viikon tauolta. Viestintävirasto suunnitteli välillä huutokaupan sääntöjen muutosta, mutta lopulta sitä jatkettiin vanhoilla säännöillä.

Silti ikiliikkuja pysähtyi, ja huutokauppaan saatiin ratkaisu muutamassa päivässä. Kahdeksan kuukauden aikana käytiin läpi tuhansia tarjouskierroksia, mutta viiden viikon tauon jälkeen ratkaisu tuli jo 23 kierroksella.

Miten nyt onnistui päivissä se, mikä aiemmin ei onnistunut kuukausissa? Operaattorit eivät tehneet keskenään sopimusta huutokaupan tuloksesta.

–  Operaattorien kesken ei ole käyty mitään keskusteluja, se on kielletty huutokauppasäännöissä yksiselitteisesti. Koko prosessin aikana ei ole ollut minkäännäköistä keskusteluyhteyttä ollut muiden toimijoiden kanssa, sanoo DNA:n vt. toimitusjohtaja Jukka Leinonen.

Miksi huutokauppa sitten lopulta ratkesi juuri nyt?

– Sitä on vaikea sanoa, Leinonen sanoo.

– Itse uskon, että julkinen keskustelu tämän asian venymisestä ei voinut olla mieltä ylentävää. Luulen, että tuli yleistä julkista painetta toimia niin paljon, että joku aina tekee muutoksen omassa huutokauppastrategiassaan, ja lopputulos oli tämä. Yksityiskohtaisesti ei voi kuitenkaan tietää, mitä kukin on ajatellut.

Leinosen mukaan DNA sai mitä alun pitäen tavoitteli, eli kaksi kymmenen megahertsin taajuuskaistaparia. Vastaavat siivut saivat myös TeliaSonera ja Elisa.

– Tämähän ratkesi siihen, että kaikki tyytyivät kahteen kymmenen megahertsin taajuuskaistapariin, sanoo Elisan osastopäällikkö Eetu Prieur.

– Sehän oli meillä alusta alkaen tavoitteena, mutta huutokaupan päätöksen edellytys oli, että kaikki tyytyvät siihen.

TeliaSoneran mukaan sekin voitti huutokaupasta juuri sen mitä tavoitteli. TeliaSoneran mukaan yhtiön tavoite oli koko ajan kaksi taajuuskaistaparia.

Suomen matkaviestinliiketoiminnasta vastaavan johtajan Antti Lehdon mukaan yhtiö TeliaSonera ei muuttanut tavoitteitaan tauon aikana.

– Ei meillä ollut mitään syytä muuttaa kantaa. Meillä on ollut selkeä strategia ja saavutimme tavoitteemme, Leino sanoo.

– Sitä pitää kysyä naapurileiristä, mitä on tapahtunut.

Huutokaupassa oli tarjolla taajuuksia yhteensä 60 megahertsin edestä. Huutokauppaa käytiin järjestelmän avulla, jossa muut eivät nähneet toistensa huutoja. Huutokauppa loppui keskiviikkona iltapäivällä, kun kukaan ei määräajassa korottanut tarjouksia.

Hallituksen periaatepäätöksen (pdf) mukaan taajuudet huutokaupattiin siten, että yksi huutaja olisi voinut saada enimmillään 2*15 megahertsin taajuuskaista-aluetta. Tällöin kahdelle muulle huutajalle olisi kuitenkin jäänyt keskenään jaettavaksi vain 2*15 megahertsin taajuusalue.

Taajuuskaistapareissa on laatueroja

TeliaSoneran sai kaksi kalleinta kaikkiaan kuudesta taajuuskaistaparista. TeliaSonera maksaa toisesta taajuuskaistaparista 22,2 miljoonaa ja toisesta 18,9 miljoonaa euroa. Elisan ja DNA:n voittamien taajuuskaistaparien hinnat jäivät kukin hieman alle 17 miljoonan euron.

Taajuuksissakin on eroja. DNA:n saama alin taajuuskaistapari rajoittuu digi-tv:n käyttämiin taajuuksiin, joten reunataajuuksien käyttäminen saattaa aiheuttaa teknisiä haasteita.

Elisa taas sai korkeimmat taajuudet, joiden yläpuolella tulevat taas itärajan tuntumassa Venäjän käyttämät taajuudet.

TeliaSoneran saamilla keskimmäisillä taajuuskaistapareilla verkon tekninen toteuttaminen pitäisi olla helpointa.

Kaikkien operaattorien mukaan reunataajuuksien ongelmat ovat kuitenkin pieniä, eikä niiden pitäisi käytännössä juuri haitata toimivan lte-verkon rakentamista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?