Saksan energiakäänne on myös vientivaltti - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Saksan energiakäänne on myös vientivaltti

Saksan päätöksellä luopua ydinvoimasta on ollut kaksi paljon puhuttua seurausta viime aikoina. Auringosta, tuulesta ja biomassasta saatavan uusiutuvan energian kasvu on johtanut sähkön kuluttajahintojen nousuun. Samalla "energiakäänne" on johtanut tietotaidon ja ylimääräisen sähkön vientiin.

19.10.2013 7:13 | Päivitetty 18.10.2013 17:18

Saksassa ei ole ollut pulaa sähköstä.

Kaksi vuotta sitten Japanin Fukushiman ydinkatastrofin jälkeen täällä suljettiin kahdeksan ydinvoimalaa. Täällä ei pelätä sitä, että loputkin yhdeksän voimalaa suljetaan vuoteen 2023 mennessä.

Jo nyt uusiutuvaa energiaa tuotetaan enemmän kuin ydinvoimaa. Uutena haasteena on hajakeskitetysti tuotetun uusiutuvan energian verkottaminen. Oma kysymyksensä on tämän energian älykäs jakelu kuluttajille ja teollisille paikkakunnille.

Täällä on rakennettava uusia "sähkön valtateitä" etenkin pohjoisesta etelään. Tuulivoimaa saadaan eniten pohjoisessa, mutta valtaosa teollisuudesta sijaitsee etelässä.

Pohjanmerellä, itäfriisiläisen Borkumin saaresta 90 kilometriä koilliseen, vihittiin vastikään Saksan tähän asti suurin merellinen tuulivoimala: Bard Offshore 1. Siihen kuuluu 80 kappaletta 50 megawatin laitetta, jotka tuottavat sähköä riittävästi 500 000 kotitalouden vuoden tarpeisiin.

Viime vuonna jo 23 prosenttia sähköstä eli 136 miljardia kilowattituntia (kWh) saatiin uusiutuvasta energiasta. Eniten sähköä saatiin tuulivoimasta, sitten biomassasta, auringon säteilystä ja vesivoimasta. Ydinenergian osuus oli enää 16 prosenttia, kun taas hiilen yhä kaikkein suurin, 45 prosenttia.

Ydinvoimanystävät

"Kaunista, kauniimpaa, kaunisteltua", otsikoi Süddeutsche Zeitung (SZ) juttunsa Euroopan unionin (EU) saksalaisen energiakomissaarin Günther Oettingerin raportista, joka käsittelee energiamarkkinoiden subventointia ja valtiontukia. Oettinger oli yllättynyt ja pettynyt virkamiesten laskemiin lukuihin sekä päättänyt jättää osan niistä julkistamatta.

Kristillisdemokraattisena poliitikkona Oettinger on kuulunut aina energiajättien ja ydinvoiman ystäviin. Vastaavasti hänellä on ollut taipumusta kauhistella uusiutuvan energian tukemista, muodollisesti muka markkinoiden kilpailua vääristävänä tekijänä. Lisäksi hänellä oli taas kerran halu päästä korostamaan tätä.

Uusiutuvaa energiaa tuettiin EU-maissa vuonna 2011 yhteensä 30 miljardilla eurolla. Ai-ai! Ja veronmaksajia, voi-voi! Mutta tuhat tulimmaista, kuten SZ sai selville esityksestä pois jätetyistä luvuista: ydinvoima oli saanut tukiaisia 35 miljardia, fossiilinen energia 30 miljardia ja epäsuorasti vielä 40 miljardia euroa.

Uusiutuvan energian tuotantoa on tuettu paljon, mutta ei siis läheskään niin paljon kuin ydinvoimaa tai fossiilista energiantuotantoa. Ja kun otetaan huomioon ydinvoiman laskemattomat tuet, jäteongelma ja riskit, joita vakuutusyhtiöt eivät suostu vakuuttamaan, se on jo muutenkin kalliimpaa kuin uusiutuva energia, arveli taannoin taloustutkimuslaitos DIW:n energiaekspertti Claudia Kemfert.

Pohjustus jo vuonna 2000

Energiakäännettä pohjustettiin jo vuonna 2000 säädetyllä uusiutuvaa energiaa koskevalla ja suosivalla lailla, EEG:llä (Erneuerbare-Energien-Gesetz). Laissa määriteltiin malli, jonka mukaan tällaisen energian siirtämisestä jakeluverkkoihin taataan pitkäjänteisesti markkinahintoja korkeammat takuuhinnat.

Lakia halutaan nyt tarkistaa. Se on kiistämättä edistänyt vihreän sähkön tuotantoa jopa yllättävän voimakkaasti, mutta nostanut samalla sähkön tukihintaa reippaasti. Tuki on kasvanut paradoksaalisesti paitsi tuotantomäärän, myös sitä mukaan, kun tämä määrä on saanut sähkön markkinahinnan laskemaan Leipzigin pörssissä.

Vaikka markkina- ja takuuhinnan välinen ero on kasvattanut tukea, sähkön kuluttajahintojen ei silti olisi tarvinnut nousta tai ainakaan niin voimakkaasti kuin nyt on ennustettu ensi vuodelle: 6,3 sentillä kilowattituntia kohden. Energiayritykset vain eivät ole olleet halukkaita hyvittämään markkinahintojen laskua kuluttajille.

Samaan aikaan markkinahintojen laskusta ovat hyötyneet energiayhtiöiden suurasiakkaat. Teollisille asiakkaille sähkön on väitetty myös laskeneen jo alle naapurimaiden tason. Energiaintensiivinen prosessiteollisuus vapautettiin jo EEG-lain alkuaikoina velvoitteista.

Kansa aktivoituu

Alueellisten energiamonopolien ylihinnoittelu ja hitaus lähteä mukaan energiakäänteeseen ovat saaneet kansalaiset aktivoitumaan. Kansalaisliikkeet ovat pakottaneet kaupunkeja perumaan energialaitostensa yksityistämiskauppoja vuosituhannen vaihteessa, viimeksi Berliinissä ja nyt äskettäin Hampurissa.

Kunnalliset energialaitokset ovat astuneet energiakäänteen eturintamaan. Suurkaupungeista kärjessä on München, joka on pitänyt johdonmukaisesti energiahuollon omissa käsissään. Jotkut pienemmät kunnat ovat saavuttaneet jo lähes täydellisen energiaomavaraisuuden tukeutumalla vain uusiutuvaan energiaan.

Energiakäänne Saksassa on kansalaisliikettä, joka elähdyttää myös maaseutua. Pohjoisella Friisinmaalla tuulivoimaloista 90 prosenttia on kansalaisten perustamien osuuskuntien hallussa. Baden-Württembergissä ja Baijerissa maanviljelijät täyttävät peltoaukeitaan ja päällystävät kattojaan aurinkopaneeleilla minkä kerkiävät.

Energiakäänteessä puhuttaa nyt kallistunut sähkön hinta, mutta pitkällä tähtäimellä edullinen ja turvallinen energiantuotanto. Tästä visiosta tulee pitämään kiinni myös maan uusi hallitus, kristillisdemokraattien (CDU) ja sosiaalidemokraattien (SPD) suuri koalitio, jonka ohjelmasta ja ministerinpaikoista täällä paraikaa neuvotellaan.

Ydinenergiasta luopumisesta syntyy Saksalle myös vientivaltti, arveli nykyinen ympäristöministeri Peter Altmaier (CDU) äskettäin SZ:n järjestämässä energiakonferenssissa. Hän kertoi samalla uskovansa, että Euroopassa tullaan käyttämään ja rakentamaan oletettua vähemmän ydinvoimaloita.

Vientivaltti luopua jostain? Varmasti myös ydinvoimaloiden alasajosta Saksassa voidaan oppia. Mutta ennen kaikkea sellaisesta teknologiasta ja tietotaidosta, miten niitä ja hiilivoimaloita voidaan korvata uusiutuvaan energiaan perustuvilla energiatekniikoilla ja älykkäällä hajakeskitetyllä energiajärjestelmällä.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?