Saksan energiakäänne on myös vientivaltti

Julkaistu:

Näkökulma
Saksan päätöksellä luopua ydinvoimasta on ollut kaksi paljon puhuttua seurausta viime aikoina. Auringosta, tuulesta ja biomassasta saatavan uusiutuvan energian kasvu on johtanut sähkön kuluttajahintojen nousuun. Samalla "energiakäänne" on johtanut tietotaidon ja ylimääräisen sähkön vientiin.


Saksassa ei ole ollut pulaa sähköstä.

Kaksi vuotta sitten Japanin Fukushiman ydinkatastrofin jälkeen täällä suljettiin kahdeksan ydinvoimalaa. Täällä ei pelätä sitä, että loputkin yhdeksän voimalaa suljetaan vuoteen 2023 mennessä.

Jo nyt uusiutuvaa energiaa tuotetaan enemmän kuin ydinvoimaa. Uutena haasteena on hajakeskitetysti tuotetun uusiutuvan energian verkottaminen. Oma kysymyksensä on tämän energian älykäs jakelu kuluttajille ja teollisille paikkakunnille.

Täällä on rakennettava uusia "sähkön valtateitä" etenkin pohjoisesta etelään. Tuulivoimaa saadaan eniten pohjoisessa, mutta valtaosa teollisuudesta sijaitsee etelässä.

Pohjanmerellä, itäfriisiläisen Borkumin saaresta 90 kilometriä koilliseen, vihittiin vastikään Saksan tähän asti suurin merellinen tuulivoimala: Bard Offshore 1. Siihen kuuluu 80 kappaletta 50 megawatin laitetta, jotka tuottavat sähköä riittävästi 500 000 kotitalouden vuoden tarpeisiin.

Viime vuonna jo 23 prosenttia sähköstä eli 136 miljardia kilowattituntia (kWh) saatiin uusiutuvasta energiasta. Eniten sähköä saatiin tuulivoimasta, sitten biomassasta, auringon säteilystä ja vesivoimasta. Ydinenergian osuus oli enää 16 prosenttia, kun taas hiilen yhä kaikkein suurin, 45 prosenttia.

Ydinvoiman
ystävät


"Kaunista, kauniimpaa, kaunisteltua", otsikoi Süddeutsche Zeitung (SZ) juttunsa Euroopan unionin (EU) saksalaisen energiakomissaarin Günther Oettingerin raportista, joka käsittelee energiamarkkinoiden subventointia ja valtiontukia. Oettinger oli yllättynyt ja pettynyt virkamiesten laskemiin lukuihin sekä päättänyt jättää osan niistä julkistamatta.

Kristillisdemokraattisena poliitikkona Oettinger on kuulunut aina energiajättien ja ydinvoiman ystäviin. Vastaavasti hänellä on ollut taipumusta kauhistella uusiutuvan energian tukemista, muodollisesti muka markkinoiden kilpailua vääristävänä tekijänä. Lisäksi hänellä oli taas kerran halu päästä korostamaan tätä.

Uusiutuvaa energiaa tuettiin EU-maissa vuonna 2011 yhteensä 30 miljardilla eurolla. Ai-ai! Ja veronmaksajia, voi-voi! Mutta tuhat tulimmaista, kuten SZ sai selville esityksestä pois jätetyistä luvuista: ydinvoima oli saanut tukiaisia 35 miljardia, fossiilinen energia 30 miljardia ja epäsuorasti vielä 40 miljardia euroa.

Uusiutuvan energian tuotantoa on tuettu paljon, mutta ei siis läheskään niin paljon kuin ydinvoimaa tai fossiilista energiantuotantoa. Ja kun otetaan huomioon ydinvoiman laskemattomat tuet, jäteongelma ja riskit, joita vakuutusyhtiöt eivät suostu vakuuttamaan, se on jo muutenkin kalliimpaa kuin uusiutuva energia, arveli taannoin taloustutkimuslaitos DIW:n energiaekspertti Claudia Kemfert.

Pohjustus jo
vuonna 2000


Energiakäännettä pohjustettiin jo vuonna 2000 säädetyllä uusiutuvaa energiaa koskevalla ja suosivalla lailla, EEG:llä (Erneuerbare-Energien-Gesetz). Laissa määriteltiin malli, jonka mukaan tällaisen energian siirtämisestä jakeluverkkoihin taataan pitkäjänteisesti markkinahintoja korkeammat takuuhinnat.

Lakia halutaan nyt tarkistaa. Se on kiistämättä edistänyt vihreän sähkön tuotantoa jopa yllättävän voimakkaasti, mutta nostanut samalla sähkön tukihintaa reippaasti. Tuki on kasvanut paradoksaalisesti paitsi tuotantomäärän, myös sitä mukaan, kun tämä määrä on saanut sähkön markkinahinnan laskemaan Leipzigin pörssissä.

Vaikka markkina- ja takuuhinnan välinen ero on kasvattanut tukea, sähkön kuluttajahintojen ei silti olisi tarvinnut nousta tai ainakaan niin voimakkaasti kuin nyt on ennustettu ensi vuodelle: 6,3 sentillä kilowattituntia kohden. Energiayritykset vain eivät ole olleet halukkaita hyvittämään markkinahintojen laskua kuluttajille.

Samaan aikaan markkinahintojen laskusta ovat hyötyneet energiayhtiöiden suurasiakkaat. Teollisille asiakkaille sähkön on väitetty myös laskeneen jo alle naapurimaiden tason. Energiaintensiivinen prosessiteollisuus vapautettiin jo EEG-lain alkuaikoina velvoitteista.

Kansa
aktivoituu


Alueellisten energiamonopolien ylihinnoittelu ja hitaus lähteä mukaan energiakäänteeseen ovat saaneet kansalaiset aktivoitumaan. Kansalaisliikkeet ovat pakottaneet kaupunkeja perumaan energialaitostensa yksityistämiskauppoja vuosituhannen vaihteessa, viimeksi Berliinissä ja nyt äskettäin Hampurissa.

Kunnalliset energialaitokset ovat astuneet energiakäänteen eturintamaan. Suurkaupungeista kärjessä on München, joka on pitänyt johdonmukaisesti energiahuollon omissa käsissään. Jotkut pienemmät kunnat ovat saavuttaneet jo lähes täydellisen energiaomavaraisuuden tukeutumalla vain uusiutuvaan energiaan.

Energiakäänne Saksassa on kansalaisliikettä, joka elähdyttää myös maaseutua. Pohjoisella Friisinmaalla tuulivoimaloista 90 prosenttia on kansalaisten perustamien osuuskuntien hallussa. Baden-Württembergissä ja Baijerissa maanviljelijät täyttävät peltoaukeitaan ja päällystävät kattojaan aurinkopaneeleilla minkä kerkiävät.

Energiakäänteessä puhuttaa nyt kallistunut sähkön hinta, mutta pitkällä tähtäimellä edullinen ja turvallinen energiantuotanto. Tästä visiosta tulee pitämään kiinni myös maan uusi hallitus, kristillisdemokraattien (CDU) ja sosiaalidemokraattien (SPD) suuri koalitio, jonka ohjelmasta ja ministerinpaikoista täällä paraikaa neuvotellaan.

Ydinenergiasta luopumisesta syntyy Saksalle myös vientivaltti, arveli nykyinen ympäristöministeri Peter Altmaier (CDU) äskettäin SZ:n järjestämässä energiakonferenssissa. Hän kertoi samalla uskovansa, että Euroopassa tullaan käyttämään ja rakentamaan oletettua vähemmän ydinvoimaloita.

Vientivaltti luopua jostain? Varmasti myös ydinvoimaloiden alasajosta Saksassa voidaan oppia. Mutta ennen kaikkea sellaisesta teknologiasta ja tietotaidosta, miten niitä ja hiilivoimaloita voidaan korvata uusiutuvaan energiaan perustuvilla energiatekniikoilla ja älykkäällä hajakeskitetyllä energiajärjestelmällä.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Totuus unelmatalosta paljastui jo ensimmäisenä talvena ja kylmyys ajoi nuorenparin muualle – seurasi vuosien piina

    2. 2

      Psykologi: Terve suhtautuminen työhön on kulttuurissamme vaikeaa – 10 vinkkiä parempaan syksyyn

    3. 3

      Kiinan valuutta heikentyi alimmilleen 11 vuoteen – osakekurssit syöksyvät Aasian pörsseissä

    4. 4

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    5. 5

      Helsingin pörssissä loivaa laskua

    6. 6

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    7. 7

      Tästäkö pirtti Eurojackpot-voittajalle? Siilinjärven kalleimmasta asunnosta jää rahaa vielä säästöönkin

    8. 8

      Osakestrategi kertoo, miten Eurojackpot-voitto kannattaa sijoittaa – mahdollisuus 50 000 euron voittoihin

    9. 9

      Aasian pörssit luisuivat odotetusti

    10. 10

      Kryptovaluutoissa kihisee – kestävätkö markkinoiden rakenteet?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    2. 2

      Totuus unelmatalosta paljastui jo ensimmäisenä talvena ja kylmyys ajoi nuorenparin muualle – seurasi vuosien piina

    3. 3

      Psykologi: Terve suhtautuminen työhön on kulttuurissamme vaikeaa – 10 vinkkiä parempaan syksyyn

    4. 4

      Kryptovaluutoissa kihisee – kestävätkö markkinoiden rakenteet?

    5. 5

      Kommentti: Miinuskorollakin voi tienata satumaisia voittoja

    6. 6

      Tästäkö pirtti Eurojackpot-voittajalle? Siilinjärven kalleimmasta asunnosta jää rahaa vielä säästöönkin

    7. 7

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    8. 8

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    9. 9

      Päiväpalkka jopa yli 700 euroa verottomana – Sieniyrittäjä iloitsee: ”on tullut aika hyvin sateita”

    10. 10

      Osakestrategi kertoo, miten Eurojackpot-voitto kannattaa sijoittaa – mahdollisuus 50 000 euron voittoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    2. 2

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    3. 3

      Leipomon tuotantopäällikkö mokasi pahasti sämpylän, kokkareet yllättivät Jyrki Sukulankin – ”Palaute järkyttävän hyvää myös lihansyöjiltä”

    4. 4

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    5. 5

      Nainen vaati hyvitystä 20 vuoden avoliitosta, vaikka seurusteli välillä toisen kanssa – näin KKO asian ratkaisi

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    8. 8

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    9. 9

      Ikea ja Finlayson nokittelivat, nyt iski lusikkansa soppaan pikkufirma Kangasalta: ”Siirtäkää tuotanto Suomeen, niin jatketaan keskusteluja”

    10. 10

      Palkka nousee 3 600 euroon kuussa – Helsinki korottaa näiden ammattilaisten palkkoja toistamiseen tänä vuonna

    11. Näytä lisää