Ollila kertoo miksi Nokiasta tuli menestyksensä vanki - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ollila kertoo miksi Nokiasta tuli menestyksensä vanki

Jos jostakin talouskirjasta voidaan sanoa, että sen tuloa on odotettu, niin tästä. Lue, mitä kaikkea Jorma Ollila kertoo kirjassaan.

17.10.2013 10:00 | Päivitetty 17.10.2013 9:58

Nokian entisen pääjohtajan Jorma Ollilan kertoma ja Harri Saukkomaan kirjalliseen muotoon pukema Mahdoton menestys vastaa moniin kysymyksiin Nokian matkapuhelinten noususta.

Mutta tärkeää on myös se, mikä pitkään valmistellusta kirjasta puuttuu. Nokian viime vuodet.

Ollila kertoo yksityiselämästään valikoiden, mikä esipuheessa myönnetään. Hän käy selkeästi ja väliin hauskastikin läpi omia vaiheitaan ja painottaa pohjalaista sukutaustaansa. Hyvää työmiestä arvostetaan yli kaiken ja "vaarallinen vapaa-aika saattoi olla kuolemaksi".

Lapsuutta leimaavat perheen jatkuvat muutot, joista Ollila saa kärsiä. Luontokerhon puheenjohtajuus on tärkeää, samoin kuin partio ja elämänikäinen harrastus, tennis.

Yllätys ei liene, että nuori Ollila on enemmän kiinnostunut Beatlesista kuin Led Zeppelinistä tai Deep Purplesta. Radiotoimittajakurssikin tulee käytyä.

Käänteentekeväksi osoittautuu opiskeluaika Britanniassa Atlantic Collegessa, joka antoi pohjaa kansainvälisyyteen. Siellä ovat myös sijoittajana tunnettu Pentti Kouri ja Suomen Pankissa uraa tehnyt Seppo Honkapohja.

Opiskeluaikojen ja lyhyen keskustalaisen poliittisen vaiheen jälkeen harkinnassa on akateeminen ura ulkomailla.

Kansantaloustieteilijästä kuoriutuu kuitenkin pankkiiri. Ollila päätyy Suomeen Citibankiin, minkä jälkeen hän siirtyy Nokiaan ja nousee siellä pian rahoitusjohtajaksi.

Vain komentosiltapinnalla

Ollila korostaa sitä, kuinka lähellä Nokia oli tuhoa pääjohtaja Kari Kairamon sorruttua 1980-luvun lopulla. Siirtymistään Nokian johtoon vuonna 1992 Ollila kuvaa omalla merimetaforallaan.

Se ei kalpene Stephen Elopin kuuluisan palavan öljynporauslautan rinnalla.

"Olin hypännyt kapteeniksi laivaan, josta pinnan yläpuolella oli vain komentosilta: itse alus oli jo upoksissa, ja vesi valui konehuoneeseen."

Nokia on päätyä Ericssonille, joka kieltäytyy. Tämän jälkeen omistajaryhmä harkitsee Yhdyspankin johdolla Nokian vetämistä pörssistä. Näin kertoo Ollilalle myöhemmin pankinjohtaja Björn Wahlroos.

Ollila käy tarkkaan lävitse Nokian muodonmuutoksen monialayhtiöstä matkapuhelinten markkinajohtajaksi. Ollila antoi Nokialle kasvot, mutta kuvaa työtään yksinäiseksi.

Monet asiat ovat tuttuja professori Martti Häikiön oivasta Nokia-historiasta. Lisävaloa tulee muun muassa 1990-luvun puolivälin logistiikkakriisiin sekä kuuluisaan simpukkapuhelinpulaan seuraavan vuosikymmenen puolivälissä. Syy pulasta lankeaa Anssi Vanjoen niskaan.

Myös operaattorien tyytymättömyys Nokiaan käy dramaattisesti ilmi näiden "kapinan" muodossa.

Kirjassa kerrotaan tapaamisista muun muassa Nokiasta kiinnostuneen suursijoittaja George Soroksen, Nokia-yhteistyötä viritelleen Applen toimitusjohtajan Steve Jobsin ja Microsoftin perustajan Bill Gatesin kanssa. Gatesista Ollila maalaa äkkiväärän hahmon.

Ollila vaikuttaa myös kotimaan politiikassa ja kannustaa hallitusta alentamaan verotusta.

Ajatus luopua Nokian pääjohtajan paikasta syntyy jo vuonna 2003. Pääministeri Matti Vanhasen esityksen ryhtyä keskustan presidenttiehdokkaaksi Ollila kuitenkin torppaa.

Alamäenalkua

Ollila myöntää avoimesti virheensä siinä, että Nokian matkapuhelinten syöksy pääsi tapahtumaan. Osansa saavat kuitenkin myös Anssi Vanjoki ja Olli-Pekka Kallasvuo, joskin kritiikki on hillittyä. Toisaalta heidän ansioitaan ylistetään.

Kuuluisasta "Dream Teamista" ei Nokian sisällä puhuttu, vaan johtoviisikosta. Sen nopean hajoamisen Ollila näkee yhtenä syynä viime vuosien vaikeuksiin.

Nokian alamäki alkaa, kun yhtiö organisaatiouudistuksista huolimatta pöhöttyy. Ollilan toive-ehdokas seuraajakseen eli Pekka Ala-Pietilä kieltäytyy. Kipeästi kaivattua ohjelmisto-osaamista ei tunnu löytyvän. Lähellä käyneet Lucent-kaupat ja sitä seurannut Siemens-verkkoyhteistyö lisäävät paineita.

Applen iPhonen kilpailijaksi tarkoitettu älypuhelin N97 on "täydellinen epäonnistuminen".

Toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuon vääjäämätön ero käydään lävitse. Pikainen lähtö tulee tälle yllätyksenä. Kirja päättyy vuoteen 2010, jolloin kanadalainen Stephen Elop aloitti yhtiön toimitusjohtajana.

Loppu on historiaa. Jälkipuheen mukaan oli "surullista nähdä, kuinka yli 40 vuoden suomalainen insinöörityö myydään ulkomaille" ja vieläpä arkkiviholliselle Microsoftille.

Ollila pidättäytyy Elop-kritiikistä, eikä puutu tarkemmin viime vuosien tapahtumiin. Ollila perustelee tätä vetäytymisellään Nokian hallituksen puheenjohtajan paikalta viime vuoden keväällä.

Hän kertoo kuitenkin, että Elop ei ollut ykkösehdokas Nokian toimitusjohtajaksi. Ykkösehdokas oli viisikymppinen "amerikkalaisen tunnetun teknologiayrityksen kakkosmies", joka kieltäytyi yksityisiin syihin vedoten.

– Hän olisi ollut varmasti oikea valinta Nokialle ja Nokia hänelle, Ollila toteaa.

Jorma Ollila, Harri Saukkomaa: Mahdoton menestys - Kasvun paikkana Nokia. Otava 2013.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?