Presidentti Niinistö: Suomella oikeus olla tiukka eurokentillä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Presidentti Niinistö: Suomella kolme syytä olla tiukka eurokentillä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomella on kolme syytä, jotka oikeuttavat tiukkana pysymisen eurokentillä. Uutistoimisto Startelin ja Taloussanomien haastattelema Niinistö havahtui jo 12 vuotta sitten Euroopan keskuspankin toiminnan epäkohtaan. Keskuspankin vakuuskäytännön "valuvian" on jälkikäteen arvioitu jouduttaneen euroalueen ajautumista kriisiin.

10.10.2013 6:01 | Päivitetty 10.10.2013 13:05

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mielestä Suomella on kolme syytä olla tiukkana eurokentillä ja ajaa markkinakuriin perustuvaa politiikkaa.

Ensinnäkin Suomi on hoitanut talousongelmansa itse. Toisekseen Suomi on noudattanut Euroopan unionin (EU) kasvu- ja vakaussopimusta tarkkaan. Lisäksi suomalaisilla pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on ollut vain vähän saatavia Euroopan kriisimaista.

Niinistön mielestä on kuvaavaa, että esimerkiksi Ruotsin ja Britannian rahalaitoksilla on kriisimaista saatavia, mutta maat eivät osallistu eurovaltioiden tavoin kriisin hoitamiseen.

– Meillä on objektiivisesti arvioituna oikeus olla tiukka. Ne muodostavat ehdottoman pohjan sille, että myös ulkopuolisten on kohtuudella ymmärrettävä, että suomalaiset ovat tiukkoja, Niinistö sanoo uutistoimisto Startelin ja Taloussanomien haastattelussa presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä.

– Se sanoma edellä pitäisi aina mennä. Kun olen puhemiehenä ja presidenttinä kertonut perusteluista tiukkuudelle, kukaan ei ole oikeastaan arvostellut ajattelua.

Eurokriisin aikana Suomi on pyrkinyt tiukkuuteen vaatiessaan vakuudet kriisimaille myönnetyille tukipaketeille.

Tiukkuuteen on pyrkinyt myös Niinistö. Valtiovarainministerinä toimiessaan hän esitti vaihtoehdon Euroopan keskuspankin (EKP) vakuuskäytännölle. Kesällä Suomen Pankin johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja arveli keskuspankin vakuuskäytännön olleen yksi mahdollinen syy euromaiden ylivelkaantumiseen.

Suomen itselleen tukipaketteihin vaatimat vakuudet edustavat markkinakuria, jota presidentti Niinistö luonnehtii mieluummin sanalla "markkinavaikutus". EKP:n alkuvuosien vakuuskäytäntö sen sijaan kuvaa markkinakurin epäonnistumista.

– Markkinavaikutus on kaksiteräinen miekka. Markkinat ovat mellastaneet ja aiheuttaneet sotkujakin, mutta tiettyyn rajaan asti normaalin talousjärjen ylläpitäminen on järkevää. Kyllähän markkinat äkkiä vääristävät järkevän taloudenpidon perustotuudet, jos niiden kannattaa se tehdä. Julkisen vallan pitäisi menetellä niin, ettei tällaisia porsaanreikiä koskaan syntyisi.

EKP kritiikinkohteena

Euroalueen keskuspankin vakuuskäytäntö nousi kriittiseen tarkasteluun kesäkuussa.

– EKP:n alkuvuosien käytäntö kohdella eri euromaiden valtionvelkakirjoja samanarvoisena vakuutena keskuspankkirahoituksessa saattoi olla vaikuttava tekijä eurokriisiin, vaikka on epäselvää, miten EKP olisi voinut erottaa eri maat vakuuskäytännössään, Suomen Pankin johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja kirjoitti Euroalueen kriisi pohjoisesta katsottuna -keskustelualoitteessaan ulkomaisiin lähteisiin viitaten.

EKP:n vakuuskäytäntö poisti sijoittajilta tarpeen arvioida eri euromaiden lainapapereita riskin perusteella ja siten edisti euromaiden korkojen lähentymistä. Liian matalat korot osassa euromaista johtivat halvan lainarahan virtaamiseen näihin maihin.

Honkapohjan julkaisu lienee ensimmäisiä euroalueen keskuspankkiirien puheenvuoroja, joissa EKP:n roolia kriisin kehittymisessä arvioitiin kriittiseen sävyyn.

Kiusallinenpuheenaihe

Niinistön toimiessa valtiovarainministerinä vuonna 2001 valtiovarainministeriön virkamiehet Johnny Åkerholm ja Martti Hetemäki ottivat EKP:n vakuuskäytännön esille Niinistön kanssa.

Virkamiehet arvioivat, että asiasta olisi hyvä käydä keskustelua, koska se voisi myöhemmin aiheuttaa ongelmia. Euromaiden velkaantuneisuus poikkesi toisistaan, mikä ilman yhteisvaluuttaa ja EKP:n vakuuskäytäntöä johti velkakirjojen korkoeroihin.

– EKP:n politiikka tietyllä tapaa poisti markkinavalvonnan ja herätti ajatuksia vakaus- ja kasvusopimuksen suhteen, Niinistö sanoo.

Niinistö otti EKP:n vakuuskäytännön esiin euroryhmän kokouksessa alkuvuonna 2001. Puheenvuoro ei herättänyt keskustelua vaan se vaiettiin täysin. Niinistö arvelee, että ongelmasta puhuminen saattoi olla monista euromaista yllättävää: EKP:n itsenäisyyden vartijana profiloitunut Suomi otti esille EKP:n päätösvaltaan kuuluvan asian.

– Tavoitteenamme oli, että euroryhmän ministerit olisivat lausuneet oman käsityksensä asiasta. No, eivät lausuneet. Asia-argumentit, jotka puhuivat esitystämme vastaan, tulivat komissiolta. Puheenaihe oli epäilemättä kiusallinen niille maille, joiden velkaantumisaste oli korkea.

"Ei mahdollisuuttapitää asiaa esillä"

EKP:n vakuuskäytäntö on yksi esimerkki siitä, miten julkisen talouden markkinakuri on poistunut  Tilalle on tullut troikan eli EKP:n, EU:n komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n harjoittama poliittinen kuri. Kriisimaat on sitoutettu tiukkoihin säästöohjelmiin, ja tarvittaessa perään on lähetetty paimenkirjeitä.

Niinistö ei arvioi, miten merkittävä eurokriisiin vaikuttanut tekijä EKP:n alkuvuosien vakuuskäytäntö oli.

– EKP:n politiikka kyllä muuttui, mutta paljon, paljon jälkeen, presidentti sanoo.

Keskuspankki muutti vakuuskäytäntöään eurokriisin puhjettua siten, että luottoluokitukset otettiin mukaan vakuuksien aliarvostuslaskelmiin. Yleinen vakuuksiksi kelpaavien velkakirjojen luottokelpoisuuden alaraja on BBB-, mutta alarajaa ei sovelleta niiden valtioiden kohdalla, jotka noudattavat Euroopan unionin ja IMF:n säästöohjelmaa.

Onko EKP tehnyt riittävästi?

– Sitä en voi arvioida, Niinistö vastaa.

Muutokset ovat kuitenkin samankaltaisia kuin ehdotitte?

– Ne ovat ymmärtääkseni samankaltaisia.

Olisiko asiaa pitänyt pitää enemmän esillä silloin?

– Ei siihen ollut mitään mahdollisuutta.

Miksi?

– Koska se ei nauttinut suosiota euroryhmässä. Laajempaa keskustelua olisi ollut vaikea käynnistää. Veikkaan, että markkinatkaan eivät olisi olleet kauhean innokkaita. Toisaalta ottaa erikseen julkisuuteen joku euroryhmässä käsitelty delikaatti ehdotus – se olisi ollut ainutkertainen operaatio, jota olisi paheksuttu.

Vahva uskokeskuspankkeihin

Eurokriisin aikana EKP:n rooli on noussut tapetille. Keskuspankkiireilla on näkemys siitä, miten maailman pitäisi toimia, ja he pyrkivät sopeuttamaan maailman käsityksensä mukaiseksi.

Miten tähän ristiriitaan pitäisi suhtautua?

– En usko, että on olemassa mitään standardikaavaa, Niinistö vastaa.

Vaikka Niinistö on aiemmin ollut eri mieltä EKP:n vakuuskäytännöstä, hänen uskonsa keskuspankkeihin ja keskuspankkiireihin on vahva.

– Keskuspankkien riippumattomuus on luonut perusluottamukseni keskuspankkeihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?