Konkarisijoittaja lyttää osakkeiden hallintarekisterin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Konkarisijoittaja lyttää osakkeiden hallintarekisterin

Hallintarekisteri vaikeuttaisi sijoittajan ja yrityksen toimintaa monella tavalla, uskoo pitkän linjan sijoittaja Kim Lindström.

9.10.2013 20:06 | Päivitetty 9.10.2013 20:06

Transparency Suomen järjestämässä keskustelutilaisuudessa puhunut Kim Lindström otti vahvasti kantaa viime vuosina hallintarekisteröintiä ja arvopapereiden moniportaisen hallinnan laajentamista vastaan.

– Mikäli tämä menee pahimman mallin mukaan, se merkitsee paluuta takaisin 1960-luvulle, jolloin me kaikki toimimme täysin sokkona, Lindström sanoi.

Tuolloin osakeomistukset olivat tarkoin varjeltu liikesalaisuus, eivätkä yhtiöt itsekään eivät välttämättä tunteneet tarkasti edes suurimpia omistajiaan.

Osakerekisterit olivat epäluotettavia, koska osakkeenomistajilla ei myöskään ollut rekisteritöintipakkoa ja harva piensijoittaja vaivautui omistuksiaan rekisteröimään.

Kuka hyötyy, sijoittaja vai pankki

Svenska handelshögskolanin rahoituksen professori Eva Liljeblom esitti valtiovarainministeriölle vuonna 2010 laatimassaan selvityksessä, että hallintarekisterin käyttö merkitsisi selviä säästöjä arvopapereiden selvitys- ja säilytyskustannuksiin.

Lindstömin mukaan hyöty on teoreettinen.

– Sijoittajan kustannukset ovat tänä päivänä niin pieniä, että niillä ei ole mitään merkitystä, hän sanoo.

Lindströmin aloittaessa sijoittamisen 1960-luvulla yleinen välityspalkkio leimaveroineen oli 1,5 prosenttia. Tällä hetkellä melkein kuka tahansa voi hänen mukaansa päästä alle 0,1 prosentin.

Joku muu rekisteristä voi silti hyötyä.

– Hallintarekisteri tuo väistämättä lisätuloja ylläpitäjälleen. Joten voi hyvin ymmärtää, että pankit kannattavat ajatusta.

Liljeblomin mukaan hallintarekisteröinti myös parantaa osakkeiden likviditeettiä ja listayhtiöiden hallintokustannuksia. Lindström ei kumonnut väitteitä, vaikka ilmaisikin epäilyksensä niiden pitävyyttä kohtaan. Sijoittamista ilman tietoa

Haittojen etsiminen on ollut helpompaa kuin etujen etsiminen, Lindström sanoi esitellessään hallintarekisterin haittavaikutuksista kokoamaansa listaa. Se oli pidempi kun luettelo Liljeblomin löytämistä hyödyistä.

Konkarisijoittajan mielestä omistusten tulee olla julkisia ennen kaikkea siksi, sillä ne vaikuttavat olennaisesti sijoituspäätöksiin.

Lisäksi omistusten salaaminen vähentää merkittävästi markkinoiden läpinäkyvyyttä. Silloin sisäpiirikeinottelijat kiittävät.

– Jos joku ei halua että hänen tiedetään omistavan yhtiön X osakkeista, hänellä on todennäköisesti hyvä syy pelätä julkisuutta.

Kun yhtiöön sijoittaneita ei tunneta eikä sen johdon omistuksista tiedetä, markkinaluottamus kärsii ja sijoitusriski kasvaa. Myös yhtiökokoukseen osallistuminen vaikeutuu, sillä sitä varten pitäisi tilapäisesti poistua rekisteristä.

Samalla yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden taloudelliset kytkökset jäävät peittoon.

Tiedon puutteesta kärsii myös yhtiö itse. Se voidaan vaikka vallata vaivihkaa, johdon tietämättä asiasta mitään, Lindström uskoo.

Viranomainen eihuomaa kaikkea

Lindström ei luota myöskään ulkomaisten pankkien halukkuuteen luovuttaa tietoja Suomen viranomaisille.

– Mikä takaa, että ne todella kertovat kaiken, mitä niiden pitäisi kertoa, Lindström kysyy.

Ja vaikka viranomaiset saisivatkin kaikki tiedot, se ei vielä riitä.

– Suomessa on lukuisia esimerkkejä siitä, että viranomaisvalvonta ei ole ollut täysin kattava. Usein tutkivat journalistit ovat löytäneet asioita, jotka ovat saaneet esimerkiksi Finanssivalvonnan reagoimaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?