Verotusneuvos Hirvonen: Suomella paljon veroparatiisin piirteitä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

"Suomella paljon veroparatiisin piirteitä"

Suomella on paljon veroparatiisia muistuttavia piirteitä, verotusneuvos Markku Hirvonen sanoo. Hän uskoo kuitenkin, että kansainvälinen tietojenvaihto tehostuu.

9.10.2013 17:54 | Päivitetty 9.10.2013 17:57

Transparency Suomen keskustelutilaisuudessa tänään puhunut Markku Hirvonen lainasi veroparatiisin määritelmää kehittyneiden talouksien järjestöltä OECD:ltä.

Järjestön mukaan maa on veroparatiisi, jos ulkomaalaiset pystyvät saamaan sinne tulonsa verottomana tai nimellisellä verolla, ja tietojenvaihto on puutteellista. Lisäksi järjestelmä on läpinäkymätön, eikä ulkomaalaiselta edellytetä tosiasiallista toimintaa.

Ensimmäisen määritelmän toteutumista Hirvonen selvitti jo aiemmin eduskunnan tilaamassa tutkimuksessa.

Vuosina 2005–2008 suomalaiset pörssiyhtiöt maksoivat ulkomaalaisille vuosittain 3,3–4,5 miljardia euroa osinkoja. Samalla jaksolla ilman lähdeveroa maksettujen osinkojen määrä nousi suhteessa kaikkein nopeimmin, lähes 2 miljardiin euroon vuonna 2008. Maihin, joiden kanssa oli sovittu osinkojen nollaverosta, maksettiin paljon enemmän kokonaan lähdeverottomia osinkoja, kuin tiedot maiden kansalaisten ja yritysten sijoituksista Suomeen olisivat edellyttäneet.Verohallinto esimerkiksi huomasi, että tietojen perusteella 20 suurta Britanniassa toimivaa pankkikonsernia näyttäisi omistavan merkittäviä osia Suomen suurimmista pörssiyhtiöistä.

– Kysymys oli siitä, että osinkoja kierrätettiin näiden pankkikonsernien kautta, ja sitten ne päätyivät tälle kuuluisalle beneficial ownerille [lopullinen edunsaaja], Hirvonen sanoi.

Verohallituksen mukaan pelkästään Britanniaan maksettujen osinkojen vuoksi Suomi menettää vuosittain 200–500 miljoonaa euroa verotuloja.

Ei vainosinkoina

Kysymys ei ole pelkästään osingonsaajista, Hirvonen lisäsi. Vuonna 2008 Suomesta maksettiin ulkomaille 1,8 miljardia euroa lähinnä joukkovelkakirjalainojen korkoja. Korkotulojen saajia oli huomattavan paljon maista, joiden kanssa Suomi ei ollut sopinut korkotulojen saajia koskevien tietojen toimittamisesta.

– Vuonna 2008 ei ollut hirveä määrää maita, joiden kanssa ei ollut verosopimusta. Aika innokkaasti ovat paratiisisaarten kahvilanpitäjät suomalaisiin joukkovelkakirjalainoihin sijoittaneet.

Onko joukossa kenties sittenkin suomalaisia? Suomalainen sijoittaja voisi kierrättää varansa esimerkiksi liechtensteinilaisen pankin avulla perustettavan säätiön kautta kansainvälisille sijoitusmarkkinoille, kuten takaisin Suomeen.

Korkojen lisäksi suomalaiset olivat sijoittaneet 1,5 miljardia euroa ulkomaisiin salkkuvakuutuksiin. Niissä 5 prosenttia vakuutusmaksusta kattaa henkivakuutusturvaa, ja loput sijoitetaan sijoittajan toiveiden mukaisesti.

– Tässä ei ole mitään laitonta. Mutta käytännössä tämä merkitsee sitä, että sen jälkeen kun rahat on sinne pistetty, ne ovat täysin ainakin Suomen viranomaisten valvonnan ulkopuolella.

Uhkaako hallintarekisteriläpinäkyvyyttä?

– Suomessa on varsin paljon veroparatiisinomaisia piirteitä. Maksetaan paljon rahaa tuntemattomille ulkomaalaisille sijoittajille ilman veroja tai pienellä verolla, Hirvonen summasi.

– Ei Suomi ihan kunnollinen veroparatiisi ole. Eivät nämä oikeat veroparatiisit ole niin hölmöjä, että jättäisivät omasta maastaan lähtevät tulot verottamatta. Varsinkaan silloin, kun niitä maksetaan oman maan kansalaisille.

Jos Suomesta virtaakin heikosti tai ei laisinkaan verotettuja pääomia, ainakin veroparatiisin määritelmään kuuluva tietojenvaihdon heikkous jatkossa muuttunee, Hirvonen uskoo. Ainakin viranomaisten välillä.

Suomessa pohditaan parhaillaan, pitäisikö arvopapereiden moniportainen hallinta sallia. Sen pelätään vaikeuttavan niiden omistajan jäljittämistä. Jos moniportaiseen järjestelmään mennäänkin, viranomaisten tiedonsaanti tullaan turvaamaan, Hirvonen uskoo.

Viime aikoina on myös tullut kovia paineita viranomaisten välisen tietojenvaihdon tehostamiseksi niin EU:sta, Yhdysvalloista kuin OECD:stä ja G20-ryhmästäkin.

– Tällä hetkellä kansainväliset paineet automaattisen tietojenvaihdon tehostamiseksi ja todellisten omistajien selvittämiseksi näyttävät niin vahvoilta, että verovalvonta todennäköisesti tehostuu riippumatta siitä, toteutetaanko moniportaista omistajuutta.

Vaikka viranomaisten tietojensaanti tehostuisikin, ongelmaksi jää kuitenkin yleisöjulkisuus.

– Se kuitenkin on markkinoiden läpinäkyvyyden, median, kansalaisvalvonnan ja demokratian kulmakiviä. Jos liikkeellelaskija velvoitetaan huolehtimaan omistustietojen keräämisestä, luontevaa olisi, että tiedot olisivat myös suuren yleisön saatavilla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?