Suomesta veroparatiiseihin 320 miljoonaa vuodessa

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomesta siirtyy veroparatiiseihin 320 miljoonaa euroa vuodessa. Finnwatchin mukaan tietojen saaminen yritysten toiminnasta on hyvin vaikeaa. Kansalaisjärjestöt tukevat ehdotusta maakohtaisesta kirjanpidosta, koska pelko tietojen julkisuudesta jarruttaisi veropakoilua.


Maailmassa on 70 veroparatiisia. Niihin virtaavasta pääomasta yli puolet on yritysten verosuunnittelulla ja veronkierrolla saamia voittoja.

Käytännössä yritysten toiminta tarkoittaa, että kansalaisten on maksettava enemmän veroja, jotta julkiset menot saadaan katetuksi.

Verosuunnittelu on täysin laillista, mutta veronkielto ei. Kehitysmaapoliittinen asiantuntija Eva Nilsson Kepasta huomautti kansalaisjärjestöjen järjestämässä Kauas verot karkaavat -seminaarissa, että raja on häilyvä.

– Aggressiivinen verosuunnittelu on selvästi lain hengen vastaista, hän sanoi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

EU:sta häviää rahaa
terveysmenojen verran


Monikansalliset yritykset voivat siirtää voittoja ja varallisuuttaan valtiosta toiseen. Kepan mukaan jopa 60 prosenttia kansainvälisestä kaupasta käydään yritysten sisällä.

Yritykset voivat esimerkiksi käyttää holdning-yhtiöitä, jotka eivät tee muuta kuin omistavat konsernin yrityksiä tai siirtohinnoittelua, mikä tarkoittaa hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa.
Toisinaan kauppaa käydään tekaistuilla hinnoilla, mikä on laitonta.

Kepan eduskunnasta saamien tietojen mukaan Suomesta veroparatiiseihin karkaa siirtohinnoittelun väärinkäytön takia 320 miljoonaa euroa vuodessa.

EU:sta verottamatonta pääomaa häviää noin tuhat miljardia dollaria. Määrä on suurin piirtein yhtä suuri kuin EU-maiden terveysmenot yhteensä.

Verorahoille olisi käyttöä talousongelmien kanssa kamppailevissa maissa, mutta kehitysmaille ”aggressiivinen verosuunnittelu” on erityisen haitallista. Yritykset maksavat niihin vain hyvin vähän veroja – tai ei ollenkaan.

Kepa toteaa, että kehitysmaiden vuotuiset tulot kasvaisivat vähintään 136 miljardilla eurolla, jos ne pystyisivät keräämään edes 15 prosenttia bruttokansantuotteestaan veroina.

Outotec ei omistane
veroparatiisiyhtiöitä

Veroparatiisien pankit eivät hiisku asiakkaistaan, joten niihin rahojaan siirtävät voivat ajatella, että kukaan ei saa tietää asiasta.

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia selvittävän kansalaisjärjestö Finnwatchin tutkija Matti Ylönen vahvistaa, että tietojen saaminen veroparatiiseista on hyvin vaikeaa. Muutenkaan yritysten toiminnan selvittäminen ei ole helppoa.

Finnwatch tutkii kaivosteollisuudelle tekniikkaa valmistavan Outotecin rahaliikennettä. Yhtiö toimii 27 maassa, joista moni on kehitysmaita. Näistä etenkin Sambiassa, Etelä-Afrikassa ja Ghanassa on paljon kaivostoimintaa ja myös laitonta pääomapakoa.

Saatavilla olevista tilinpäätös- ja taloustiedoista ei selvinnyt tarkkoja maakohtaisia tietoja. Katsausten lisäksi Finnwatch käytti muun muassa paikallisia avustajia.

– Kehitysmaista tiedot pitää hankkia paikan päältä, Ylönen sanoi.

Silti niitä ei välttämättä saa. Esimerkiksi Sambiassa asialle laitettu juristi sai tietää vain Outotecin maksamat arvonlisäverot.

– Ne eivät olleet kovin kiinnostavia, Ylönen huomautti.

Finnwatchin saamien tietojen perusteella Outotecin vuosina 2008–2012 maksama efektiivinen veroaste oli varsin korkea, keskimäärin 29,1 prosenttia. Ylönen arvioi, että yhtiöllä ei ole veroparatiisiyhtiöitä eikä se harrasta aggressiivista verosuunnittelua.

Ylösen mielestä vaikuttaa siltä, että Outotec on hyvä esimerkki niille, jotka väittävät, että veroja on pakko kiertää, jotta yhtiö pärjää kansainvälisessä kilpailussa.

Pääosa suomalaista
haluaa avoimuutta

Veronkierron suitsimiseksi on ehdotettu tilinpäätösten maakohtaista kirjanpitoa. EU:n ministerineuvostossa käsitellään parhaillaan ehdotusta, joka vaatisi sitä eurooppalaisilta yrityksiltä. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee Suomen kantaa ja asiaa käsitellään eduskunnassa vielä syksyn aikana.

Nilssonin mielestä kyseessä on avoimuuskeino.

– Sillä nostettaisiin yritysten kynnystä pakolla verovastuutaan, hän sanoi.

Seminaarin paneelikeskusteluun osallistunut vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson arvioi, että tiedonsaanti on keskeinen ja tehokkain tapa suitsia ongelmaa.

Kansanedustaja Miapetra Kumpula- Natri (sd.) piti maakohtaisen kirjanpidon edistämistä Euroopassa hyvänä, mutta hän muistutti myös suomalaisten vientiyritysten työllistävyyden tärkeydestä. Hän totesi, että ei pidä olla sinisilmäinen. Muun muassa valtionyhtiöiden tiukka ohjeistus olisi hänestä paikallaan.

Kansanedustaja Kaj Turunen (ps.) arvioi, että hanke on askel oikeaan suuntaan, mutta riittämätön. Hänestä lainsäädännön täytyy toimiakseen olla maailmanlaajuinen.

– Maakohtaiset ratkaisut ovat ampumista omaan jalkaan, sanoi Turunen.

Kepan Taloustutkimuksella teettämästä mielipidemittauksesta selviää, että 90 prosenttia suomalaista velvoittaisi suuryritykset raportoimaan tilinpäätöstietonsa. Vain viisi prosenttia vastusti asiaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    2. 2

      Tuomari ei kumonnut Roundupin syöpätuomiota

    3. 3

      Vartijoiden lakko voi ruuhkauttaa lentokenttää – tarkista tilanne, jos olet lähdössä matkalle

    4. 4

      Joka kymmenes jättää työnteon perjantaina väliin – tässä syyt

    5. 5

      KKV moittii apteekkialan kilpailuavauksia – reseptilääkkeiden myynti 32 %, apteekkeja sama määrä

    6. 6

      Ilmarinen: Nyt on käsillä nousukauden viimeiset hetket

    7. 7

      JHL:n poliittinen lakko jatkuu – Myös tiistaina osalla koululaisista on eväspäivä

    8. 8

      Poliisi vahvistaa: Hermitage-yhtiöstä tullut tutkintapyyntö

    9. 9

      Osa Sähköliiton jäsenistä liittyy Teollisuusliiton kolmen päivän lakkoon – koskee yli 90 yritystä

    10. 10

      Syöpään kuoleva saa Roundupin valmistajalta satojen miljoonien korvaukset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joka kymmenes jättää työnteon perjantaina väliin – tässä syyt

    2. 2

      Laura, 29, tekee neli­päiväistä työ­viikkoa: ”Down­shiftaamisesta tulee elämän­tapa­laiskottelijan leima”

    3. 3

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    4. 4

      Verkkouutiset: Työmarkkina­järjestöiltä tulossa ehdotus irtisanomis­kiistaan

    5. 5

      Vartiointialan lakko alkaa keskiviikkona

    6. 6

      Ryanairin toimitusjohtaja povaa alalle synkkää talvea: SAS tai Norwegian voi ajautua konkurssiin

    7. 7

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    8. 8

      Osa Sähköliiton jäsenistä liittyy Teollisuusliiton kolmen päivän lakkoon – koskee yli 90 yritystä

    9. 9

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    10. 10

      Ilmarinen: Nyt on käsillä nousukauden viimeiset hetket

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    3. 3

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    4. 4

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    5. 5

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    6. 6

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    7. 7

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    10. 10

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    11. Näytä lisää