Valtio ei ole kotitalous

Julkaistu:

Uutiskommentti
Kotitaloudet eivät voi elää yli varojensa, miksi valtiot voisivat? Kyse on talouden eri sektoreista, joiden sekoittaminen toisiinsa johtaa haitallisiin seurauksiin. Hallituksen finanssipolitiikka tuhoaa yksityisen sektorin nettovarallisuutta.
– Me olemme eläneet Suomessa yli varojen ja tällä hallituksella on kipeä tehtävä kuroa tuota vajetta umpeen, kommentoi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen pari viikkoa sitten Helsingin Sanomille.

Monelle viesti varmasti kolahtaa. Eihän kotitalouskaan voi elää yli varojensa. Tiukassa paikassa on kyettävä elämään suu säkkiä myöten.

Ajatus tuntuu intuitiivisesti järkevältä, mutta se peittää alleen talouden eri sektoreiden vuorovaikutussuhteet. Kotitalouden ja valtion samaistaminen on äärimmäisen harhaanjohtavaa.

Alijäämä vastaa
aina ylijäämää


Asiaa on hyvä tarkastella kansantalouden sektoritilinpidon kautta. Se tarkastelee talouden eri sektoreiden rahoitusasemaa, ja paljastaa niiden vuorovaikutussuhteet.

Talous voidaan jakaa julkiseen, kotimaan yksityiseen (kotitaloudet ja yritykset) sekä ulkoiseen sektoriin. Näiden kolmen sektorin maksamien ja saamien rahavirtojen summa on vuoden aikana aina tasan nolla.

Tämä ei ole mielipide tai teoria, vaan kansantalouden tilinpidon fakta. Se on kirjanpidollinen identiteetti, joka on määritelmällisesti oikein.

Oletetaan talous, jossa on vain kaksi sektoria: valtio ja minä. Valtion alijäämä vastaa tasan minun ylijäämääni, ja toisinpäin.

Kun ulkoinen sektori otetaan mukaan, kirjanpitoidentiteetti ei muutu. Jos valtio pitää budjettinsa tasapainossa ja ulkoinen sektori on ylijäämäinen (eli vaihtotase alijäämäinen) on minulla nyt tasan ulkoisen sektorin ylijäämää vastaava alijäämä.

Kotitalouksia ajetaan
velkaantumaan


Kirjanpitoidentiteetti voidaan ilmaista myös näin: kotimaisen yksityisen sektorin ylijäämä vastaa tasan ulkoisen sektorin sekä julkisen sektorin alijäämää. 

Jos tarkastelu halutaan ulottaa kotitalouksien tasolle, kotitalouksien vuoden aikana kerryttämä nettovarallisuus vastaa tasan julkisen sektorin alijäämää, yritysten investointeja sekä nettovientiä.

Tässä valossa on varsin selvää, mikä vaikutus hallituksen leikkauspolitiikalla on suomalaisiin kotitalouksiin ja yrityksiin. Ei ole sattumaa, että viimeisen kymmenen vuoden aikana valtion suurimmat ylijäämät ja kotitalouksien suurimmat alijäämät löytyvät samoilta vuosilta.  

Havainnollistava esimerkki: vuonna 2010 kotitaloudet olivat suhteessa bruttokansantuotteeseen noin 0,7 prosenttia pakkasella. Valtion budjettialijäämä oli noin kolme prosenttia.

Seuraavana vuonna valtio leikkasi budjettialijäämäänsä rajusti, noin prosenttiin. Samalla vaihtotase kääntyy alijäämäiseksi.

Kotitalouksien alijäämä repsahti 2,3 prosenttiin. 

Velkapelkoisten
skitsofrenia


Vain tilanteessa, jossa vaihtotase kerryttää todella suuria ylijäämiä, voivat sekä julkinen että kotimainen yksityinen sektori olla ylijäämäisiä. Norja on harvinainen esimerkki tällaisesta maasta, koska sillä on valtavat öljyvarat.

Poliitikot ovat huolissaan sekä yksityisen että julkisen sektorin velkaantumisesta. Ellei Lapista löydy yhtäkkiä valtavaa määrää öljyä, tällainen retoriikka on absurdia. Se on pelkkää sisältövapaata moralisointia ja haihattelua. 

Vaihtotaseesta ei tule talouteen riittävästi rahavirtoja, eikä tähän ole näillä näkymin tulossa merkittävää muutosta. Maailmantalous ei vedä, muiden ongelmien lisäksi.

Julkisen sektorin on siis omilla budjettivajeillaan kanavoitava talouteen riittävästi nettomääräisiä rahavirtoja. Vaihtoehtona on kotimaisen yksityisen sektorin velkaantuminen.

Hallitus tuhoaa
yksityisen sektorin varallisuutta


Nykyisessä taloustilanteessa hallituksen pyrkimys pienentää budjettivajettaan tarkoittaa hyvin todennäköisesti sitä, että kotimainen yksityinen sektori kokonaisuudessaan – nimenomaan kotitalouksien velkaantumisen takia – kerryttää alijäämiä.

Yksityinen sektori ei kuitenkaan voi velkaantua loputtomiin, ja jossain vaiheessa se leikkaa rahankäyttöään parantaakseen tasettaan. Tämä ajaa talouden taantumaan. Historiallisesti valtion budjettiylijäämät ovatkin lähes aina edeltäneet talouskriisin syntymistä. Näin oli myös Suomessa ennen 1990-luvun lamaa.

Loppujen lopuksi kyse on siitä, että valtion budjettialijäämät lisäävät nettovarallisuutta yksityiselle sektorille ja budjettiylijäämät tuhoavat tätä nettovarallisuutta.

Valtion budjettia ei voi ajatella tyhjiössä. Valtio ei ole kotitalous.




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    2. 2

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    3. 3

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    4. 4

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    6. 6

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    7. 7

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Tässä voi olla seuraava kaivostuska: Kanadan kaivosjättien miljardien korvausvaateet saattavat rysähtää Suomen niskaan

    10. 10

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    2. 2

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    3. 3

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    4. 4

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    5. 5

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    7. 7

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    8. 8

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    9. 9

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    10. 10

      Tässä voi olla seuraava kaivostuska: Kanadan kaivosjättien miljardien korvausvaateet saattavat rysähtää Suomen niskaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    6. 6

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    10. 10

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    11. Näytä lisää