Turkin talous kasvaa hämärän rajamailla - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Turkin talous kasvaa hämärän rajamailla

Maailmanlaajuisen talouskriisin keskellä Turkki on toistaiseksi pystynyt ylläpitämään talouskasvua, vaikkakin tyssähdellen. Mutta kiiltävämmän julkisivun takana on säröjä, asiantuntijat varoittavat.

5.10.2013 7:06 | Päivitetty 4.10.2013 11:27

Turkki on muuttunut ja kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Näkyvin myönteinen muutos on taloudessa: Turkin talous on kasvanut keskimäärin viiden prosentin vuosivauhtia vuodesta 2002, jolloin AK-puolue tuli valtaan.

Jotkut asiat vain eivät muutu: tutkitusti rikkaat ovat yhä hyvin rikkaita ja köyhät todella köyhiä. Kasvu ei ole jakautunut tasaisesti, eikä työllisyys kehittynyt tarpeeksi. Pinttynyt ongelma on Turkin huomattava vaihtotaseen alijäämä. Turkki elää yhä yli varojensa, ainakin osittain kroonisen energiariippuvuutensa takia. Myös inflaatiopaine on kova. Viime vuonna hinnat nousivat peräti yhdeksän prosenttia (mitä ei tietenkään voi verrata aikaisempien vuosikymmenten hyperinflaatioon).

Turkki on herkkä ulkomaailman vaihteluille ja riippuvainen ulkomaisesta pääomasta. Samalla suorat ulkomaiset sijoitukset erityisesti EU-maista ovat vähentyneet.

Asiantuntijat huomauttavat myös, että Turkki ei ole muuttanut tarpeeksi talouden rakenteita. Kasvusta ja mittavista uudistuksista huolimatta Turkki ei ole panostanut tarpeeksi uusiin aluevaltauksiin, väestön kouluttamiseen ja innovaatioon. Turkki ei tuota tarpeeksi. Autoteollisuus kehittyi kyllä dramaattisesti vuosikymmenen aikana, mutta senkin tulevaisuus riippuu kansainvälisistä autovalmistajista.

Ehkä suurin ongelma on kasvanut epäluottamus Recep Tayyip Erdoganin hallitusta kohtaan. Turkin poliisin väkivaltaiset otteet kesän mielenosoituksissa, ilmeisesti hallituksen käskystä tai siunauksella, huolestuttavat. Kuvat mellakoista horjuttivat Turkki-kuvaa. Se ei siis olekaan demokratian dynamo Lähi-idässä. Istanbulin pörssissä osakekurssit heittelehtivät uhkaavasti kuukauden kestäneiden mielenosoitusten aikana.

Ulkomaisten sijoittajien houkutteleminen on iso haaste Turkille. Se ainakaan helpotu ilman luottamusta maan vakauteen. Usko Turkin EU-jäsenyyteen tulevaisuudessa oli ennen jonkinnäköinen ankkuri; nyt luottamus EU:hun ja Turkin jäsenyyteen on heikko sekä kotona että maailmalla.

Hallituksen itsevaltaisen tyylin epäillään ulottuvan myös keskuspankin toimintaan. Turkin liira tarvitsisi tukea, mutta keskuspankki vastustaa korkojen nostamista. Syyksi epäillään hallituksen painostusta: pääministeri Erdogan on useasti hehkuttanut nollakorkoa. Islaminuskossa korko on kielletty, ja Erdoganin tausta on uskonnollisesta poliittisesta liikkeestä.

Koska Erdogan on näin vahvassa asemassa, hänen mielenliikkeensä ovat äärimmäisen tärkeitä. Kun pääministeri äskettäin palkkasi ylimmäksi neuvonantajakseen toimittajan, joka väittää vihollisten yrittäneen tappaa Erdoganin telekineesillä – luitte oikein, siis ajatuksen voimalla – talousmaailma pelästyi. Onko maan vahvin mies varmasti järjissään?

Erdogan on myös syyttänyt "korkolobbareita" melkein kaikista Turkin epäonnistumisista, Gezi-mielenosoituksista alkaen. Aivan niin. Hallituksenvastaiset mielenosoitukset järjestettiin kuulemma näiden ulkomaisten korkolobbareiden toimesta. Ja kuulemma siksi että Turkissa korot nousisivat ja lobbarit saisivat käärittyä hyvät rahat.

Monet haluavat uskoa että nämä hämärän rajamailla liikkuvat puheet ovat vain propagandaa. Valitettavasti tästä ei ole merkkejä.

Nähtäväksi jää myös kuinka Syyrian sisällissota, kurdikysymyksen eteneminen ja Turkin poliittiset epävarmuudet vaikuttavat talouteen. Ongelmia riittää, eikä ratkojista ota selvää. Maaliskuun paikallisvaalit Turkissa antavat osviittaa politiikasta jatkossa, mutta AK-puolueelle ei vielä ole uskottavia haastajia.

Varainhoitotalo Taaleritehtaan Turkki-rahaston salkunhoitajat Ari Metso ja Ismail Erdem valoivat myös toivoa tuoreessa Turkki-arviossaan:

– Inflaatio on hallinnassa, julkisen sektorin lainatarve on vähentymässä ja lisäksi Turkin ulkoinen velka on kaikkien aikojen alhaisimmalla tasollaan (noin 40 prosenttia bruttokansantuotteesta), mikä on vähemmän kuin esimerkiksi Suomella, he muistuttavat.

Taaleritehdas veikkaa kasvun jatkuvan noin 3,5–4 prosenttia koko vuonna, ongelmista huolimatta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?