Junalla Helsingistä Jäämerelle? Suomi päättää

Julkaistu: , Päivitetty:

Jäämeren rautatie kulkisi Rovaniemeltä Sodankylään ja sieltä Ivaloon. Suunnitelmat radan rakentamiseksi ovat suuret, mutta hanke herättää epäilyksiä. Kannattaako rata, ja kenen etu sen rakentaminen olisi? Aloite on joka tapauksessa tultava Suomelta, norjalaiset sanovat.


Junalla Helsingistä Jäämerelle? Öljyä ja malmia pohjoisesta etelään? Suunnitelmat Jäämeren radan rakentamiseksi ovat suuret. Aloite radasta on tultava Suomesta, jos rata halutaan rakentaa.

Rata kulkisi Rovaniemeltä Sodankylään ja sieltä Ivaloon. Viimeinen asema olisi Kirkkoniemi, norjalaiskaupunki Jäämeren rannalla.

Vaihtoehtoisia reittejä ovat radan vetäminen Kolarista Yykeänperään, norjaksi Skibotniin Tromssan lähelle tai Kiirunan kautta Narvikiin.

Myös venäläiset ovat kiinnostuneita. Rata voisi kulkea Kemijärveltä Sallaan ja sieltä Muurmannin rataa pitkin Murmanskiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tällä haavaa Kirkkoniemen reitti vaikuttaa toteuttamiskelpoisimmalta vaihtoehdolta.

Puuhattu jo
1800-luvulta


Uusi idea Jäämeren rata ei ole. Ensimmäisen kerran ideaa väläyteltiin jo tsaari-Venäjän aikaan.

Esimerkiksi Venäjän kulkulaitosministeri S.J. Witte piti rautatien rakentamista Suomen kautta Jäämeren rannalle välttämättömänä mahdollisen Saksan kanssa käytävän sodan varalta, kirjailija Erkki Lilja kirjoittaa tänä vuonna julkaistussa Jäämerenkäytävä-teoksessaan.

Myös norjalaiset olivat kiinnostuneita radasta Rovaniemeltä Jäämerelle 1900-luvun alkupuolella, Lilja kirjoittaa. Suomen pohjoisnaapurissa rata nähtiin myös sotilaallisena vaaratekijänä.

Ylin kolmen
miljardin hanke?


Rata on ollut suunnitelmissa yli vuosisadan, mutta sitä ei ole rakennettu politiikan, sotien sekä rahan vuoksi.

Petsamon ratahanke kuopattiin, kun Suomi luovutti käsivarren Neuvostoliitolle jatkosodan jälkeen. Nyt rata on tyyris.

Konsulttiyhtiö Ramboll Finlandin tekemässä raportissa Jäämeren rautatiestä ratahankkeen kustannusarvio on 1,6–3,1 miljardia euroa. Suomen puolella rakennettavan radan kustannushaarukka on 1,1–2,6 miljardia euroa.

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä onkin Jäämeren käytävä -projektissaan jakanut hankkeen kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa rautatie rakennettaisiin Rovaniemeltä Sodankylään, toisessa Sodankylästä Kirkkoniemeen.

Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 365–841 miljoonaa euroa. Uuden radan pituus ja kustannukset on laskettu Sodankylän kaivosalueille, eli Kevitsaan ja mahdolliseen Sakatin kaivokseen.

Raaka-aineita ja
turisteja


Kaivokset ovat yksi suurimmista syistä, miksi Jäämeren rata halutaan rakentaa. Nyt Kevitsan malmi kulkee kumipyörillä, eivätkä kaivoksen kuljetusmäärät yksistään riitä perusteiksi radan rakentamiselle.

Sakatin mineraaliesiintymä on Jäämeren rautatielle mahdollisuus, mutta sen mahdollinen hyödyntäminen lienee yli vuosikymmenen päässä. Raportin mukaan Jäämeren rautatie tarjoaa kuljetusreitin myös Suhangon ja Soklin kaivoksille, eikä kaikkia Lapin kaivosmahdollisuuksia ole vielä löydetty.

Lisäksi rataa suunnitellaan metsäteollisuuden käyttöön. Turistit voisivat puolestaan matkata Saariselälle junalla. Suunnitelmissa Arktisen alueen öljyä ja kaasua virtaisi etelään, kuten myös kalaa ja kuningasrapuja.

Koillisväylän avautumiseen ei kannata tukeutua. Huolimatta liikennemäärien kasvusta Koillisväylän vuosittain seilaava laivamäärä voi nousta vain muutamaan sataan alukseen, johtaja Vesa Penttilä öljynjalostaja Neste Oilista arvioi.

Norjalaiset
hoputtavat


Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän toiveissa radan ensimmäinen vaihe on valmis vuonna 2020. Toisen vaiheen rakentamisen kuntayhtymä odottaa olevan taloudellisesti kannattavaa vuoteen 2030 mennessä.

Norjassa ratahankkeeseen toivotaan vauhtia. Kirkenes Næringshage -elinkeinokeskuksen toimitusjohtajan Terje Meyerin mukaan ajatus rautatiestä pitäisi saada läpi seuraavan parin kolmen vuoden aikana.

Norjan vuosien 2014–2023 kansallisessa liikennesuunnitelmassa Jäämeren rautatiehen ei ole budjetoitu rahaa: kaikki haluavat parantaa huonossa kunnossa olevia teitä. Seuraava suunnitelma tehdään vuosille 2018–2027.

Kirkkoniemelle Jäämeren rautatie olisi onnenpotku. Kaupunkiin rakennetaan parhaillaan uutta satamaa, ja kahden muun rakentamista suunnitellaan.

Raaka-ainebisneksen lisäksi Kirkkoniemellä kehitetään turismia.

– Infrastruktuuri on avain alueen kehittämiseen, laivanvarustamo Tschudin edustaja Trond Dahlberg sanoi syyskuun alussa Kirkkoniemellä.

Taloudellisesti
kannattavako?


Suomeen rata toisi tietysti työpaikkoja ja teollisuutta, mutta halpa hanke ei ole. Jäämeren rautatie -raportin mukaan Rovaniemi–Sodankylä-radalla kulkisi vähintään 1,5–3,0 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa 30 vuoden aikana ja Rovaniemi–Kirkkoniemi-pätkällä 3,0–5,7 miljoonaa tonnia vuodessa.

Ratayhteyden kannattavuus ei ole pelkissä liikennemäärissä, Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän kehittämispäällikkö Timo Lohi uskoo. Hänen mukaansa Etelä-Suomessa ei kunnolla ymmärretä, että kyseessä olisi koko Suomen hanke. Rata rakennettaisiin pohjoiseen, mutta toinen pääteasema olisi etelässä.

Liikennevirastolta ymmärrystä ei heru. Keväällä julkaistussa kaivostoiminnan liikenteellisiä tarpeita selvittäneessä raportissa Liikennevirasto nimeää kuljetusreitit Perämeren satamien kautta edullisimmiksi vaihtoehdoiksi kasvavan liikenteen tarpeisiin.

Ratahankkeen edelle menee myös satamien meriliikenteen kustannustasosta ja palveluista huolehtiminen, koska kaivosten kuljetukset suuntautuvat jatkojalostukseen pääosin kotimaahan tai Eurooppaan. Pitkällä aikavälillä viranomainen pitää Sodankylän-radan rakentamista mahdollisesti perusteltuna.

Onko hankkeeseen
syytä tarttua?


Toistaiseksi suomalaispoliitikkojen puheet Jäämeren rautatiestä ovat olleet haaleita. Mahdollinen reitti on epäselvä, ja valtion velkaantuminen ei kannusta suurhankkeisiin.

Suurhankkeet voisivat olla kuitenkin sitä, mitä Suomi tarvitsee. Pohjois-Suomessa on hyvä tekemisen ilmapiiri, josta voisi hyötyä koko Suomi.

Jäämeren rautatie on kallis, mutta rahaa olisi Norjalla ja Venäjällä. Rahoitusta olisi mahdollista hankkia myös erilaisilla infrastruktuurihankkeiden rahoitusmallien avulla.

Tschudin projekti-insinööri Trond Dahlberg kuitenkin kertoo, mistä ratahankkeessa kiikastaa.

– Rautatie on mahdollinen ainoastaan silloin, jos aloite tulee Suomelta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      AKT ja Rakennusliitto päättivät: Työt seis 2. helmikuuta

    2. 2

      Maailman vastuullisimmat yritykset listattiin: Neste ja Outotec aivan kärkikahinoissa

    3. 3

      Kuluttaja: Näin nopeasti television hinta putoaa jopa 57 prosenttia

    4. 4

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    5. 5

      Asiantuntija-arvion mukaan Suomen talouspolitiikka jopa suhdanteita kärjistävää –  Orpo ei niele kritiikkiä

    6. 6

      Senaatti vahvisti Fedin johtoon Jerome Powellin

    7. 7

      Taksikilpailu vapautuu pian – Kovanen aloittaa kympin taksimatkat Helsingissä

    8. 8

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    9. 9

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    10. 10

      Lidl: Kasviproteiinien myynti kaksinkertaistui viime vuonna – syynä mm. ”fleksaaminen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    2. 2

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    3. 3

      Taksikilpailu vapautuu pian – Kovanen aloittaa kympin taksimatkat Helsingissä

    4. 4

      AKT ja Rakennusliitto päättivät: Työt seis 2. helmikuuta

    5. 5

      Nordean pankkineuvoja käski asiakasta painumaan kotimaahansa – pankki ei perkaa virkailijan aiempia lainakeskusteluja

    6. 6

      4 554 euroa enemmän käteen – näin asuinpaikka vaikuttaa keskituloisen perheen verotukseen

    7. 7

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    8. 8

      Kuluttaja: Näin nopeasti television hinta putoaa jopa 57 prosenttia

    9. 9

      Maailman vastuullisimmat yritykset listattiin: Neste ja Outotec aivan kärkikahinoissa

    10. 10

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    7. 7

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    8. 8

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    9. 9

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    10. 10

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    11. Näytä lisää