Junalla Helsingistä Jäämerelle? Suomi päättää

Julkaistu: , Päivitetty:

Jäämeren rautatie kulkisi Rovaniemeltä Sodankylään ja sieltä Ivaloon. Suunnitelmat radan rakentamiseksi ovat suuret, mutta hanke herättää epäilyksiä. Kannattaako rata, ja kenen etu sen rakentaminen olisi? Aloite on joka tapauksessa tultava Suomelta, norjalaiset sanovat.


Junalla Helsingistä Jäämerelle? Öljyä ja malmia pohjoisesta etelään? Suunnitelmat Jäämeren radan rakentamiseksi ovat suuret. Aloite radasta on tultava Suomesta, jos rata halutaan rakentaa.

Rata kulkisi Rovaniemeltä Sodankylään ja sieltä Ivaloon. Viimeinen asema olisi Kirkkoniemi, norjalaiskaupunki Jäämeren rannalla.

Vaihtoehtoisia reittejä ovat radan vetäminen Kolarista Yykeänperään, norjaksi Skibotniin Tromssan lähelle tai Kiirunan kautta Narvikiin.

Myös venäläiset ovat kiinnostuneita. Rata voisi kulkea Kemijärveltä Sallaan ja sieltä Muurmannin rataa pitkin Murmanskiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tällä haavaa Kirkkoniemen reitti vaikuttaa toteuttamiskelpoisimmalta vaihtoehdolta.

Puuhattu jo
1800-luvulta


Uusi idea Jäämeren rata ei ole. Ensimmäisen kerran ideaa väläyteltiin jo tsaari-Venäjän aikaan.

Esimerkiksi Venäjän kulkulaitosministeri S.J. Witte piti rautatien rakentamista Suomen kautta Jäämeren rannalle välttämättömänä mahdollisen Saksan kanssa käytävän sodan varalta, kirjailija Erkki Lilja kirjoittaa tänä vuonna julkaistussa Jäämerenkäytävä-teoksessaan.

Myös norjalaiset olivat kiinnostuneita radasta Rovaniemeltä Jäämerelle 1900-luvun alkupuolella, Lilja kirjoittaa. Suomen pohjoisnaapurissa rata nähtiin myös sotilaallisena vaaratekijänä.

Ylin kolmen
miljardin hanke?


Rata on ollut suunnitelmissa yli vuosisadan, mutta sitä ei ole rakennettu politiikan, sotien sekä rahan vuoksi.

Petsamon ratahanke kuopattiin, kun Suomi luovutti käsivarren Neuvostoliitolle jatkosodan jälkeen. Nyt rata on tyyris.

Konsulttiyhtiö Ramboll Finlandin tekemässä raportissa Jäämeren rautatiestä ratahankkeen kustannusarvio on 1,6–3,1 miljardia euroa. Suomen puolella rakennettavan radan kustannushaarukka on 1,1–2,6 miljardia euroa.

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä onkin Jäämeren käytävä -projektissaan jakanut hankkeen kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa rautatie rakennettaisiin Rovaniemeltä Sodankylään, toisessa Sodankylästä Kirkkoniemeen.

Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 365–841 miljoonaa euroa. Uuden radan pituus ja kustannukset on laskettu Sodankylän kaivosalueille, eli Kevitsaan ja mahdolliseen Sakatin kaivokseen.

Raaka-aineita ja
turisteja


Kaivokset ovat yksi suurimmista syistä, miksi Jäämeren rata halutaan rakentaa. Nyt Kevitsan malmi kulkee kumipyörillä, eivätkä kaivoksen kuljetusmäärät yksistään riitä perusteiksi radan rakentamiselle.

Sakatin mineraaliesiintymä on Jäämeren rautatielle mahdollisuus, mutta sen mahdollinen hyödyntäminen lienee yli vuosikymmenen päässä. Raportin mukaan Jäämeren rautatie tarjoaa kuljetusreitin myös Suhangon ja Soklin kaivoksille, eikä kaikkia Lapin kaivosmahdollisuuksia ole vielä löydetty.

Lisäksi rataa suunnitellaan metsäteollisuuden käyttöön. Turistit voisivat puolestaan matkata Saariselälle junalla. Suunnitelmissa Arktisen alueen öljyä ja kaasua virtaisi etelään, kuten myös kalaa ja kuningasrapuja.

Koillisväylän avautumiseen ei kannata tukeutua. Huolimatta liikennemäärien kasvusta Koillisväylän vuosittain seilaava laivamäärä voi nousta vain muutamaan sataan alukseen, johtaja Vesa Penttilä öljynjalostaja Neste Oilista arvioi.

Norjalaiset
hoputtavat


Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän toiveissa radan ensimmäinen vaihe on valmis vuonna 2020. Toisen vaiheen rakentamisen kuntayhtymä odottaa olevan taloudellisesti kannattavaa vuoteen 2030 mennessä.

Norjassa ratahankkeeseen toivotaan vauhtia. Kirkenes Næringshage -elinkeinokeskuksen toimitusjohtajan Terje Meyerin mukaan ajatus rautatiestä pitäisi saada läpi seuraavan parin kolmen vuoden aikana.

Norjan vuosien 2014–2023 kansallisessa liikennesuunnitelmassa Jäämeren rautatiehen ei ole budjetoitu rahaa: kaikki haluavat parantaa huonossa kunnossa olevia teitä. Seuraava suunnitelma tehdään vuosille 2018–2027.

Kirkkoniemelle Jäämeren rautatie olisi onnenpotku. Kaupunkiin rakennetaan parhaillaan uutta satamaa, ja kahden muun rakentamista suunnitellaan.

Raaka-ainebisneksen lisäksi Kirkkoniemellä kehitetään turismia.

– Infrastruktuuri on avain alueen kehittämiseen, laivanvarustamo Tschudin edustaja Trond Dahlberg sanoi syyskuun alussa Kirkkoniemellä.

Taloudellisesti
kannattavako?


Suomeen rata toisi tietysti työpaikkoja ja teollisuutta, mutta halpa hanke ei ole. Jäämeren rautatie -raportin mukaan Rovaniemi–Sodankylä-radalla kulkisi vähintään 1,5–3,0 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa 30 vuoden aikana ja Rovaniemi–Kirkkoniemi-pätkällä 3,0–5,7 miljoonaa tonnia vuodessa.

Ratayhteyden kannattavuus ei ole pelkissä liikennemäärissä, Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän kehittämispäällikkö Timo Lohi uskoo. Hänen mukaansa Etelä-Suomessa ei kunnolla ymmärretä, että kyseessä olisi koko Suomen hanke. Rata rakennettaisiin pohjoiseen, mutta toinen pääteasema olisi etelässä.

Liikennevirastolta ymmärrystä ei heru. Keväällä julkaistussa kaivostoiminnan liikenteellisiä tarpeita selvittäneessä raportissa Liikennevirasto nimeää kuljetusreitit Perämeren satamien kautta edullisimmiksi vaihtoehdoiksi kasvavan liikenteen tarpeisiin.

Ratahankkeen edelle menee myös satamien meriliikenteen kustannustasosta ja palveluista huolehtiminen, koska kaivosten kuljetukset suuntautuvat jatkojalostukseen pääosin kotimaahan tai Eurooppaan. Pitkällä aikavälillä viranomainen pitää Sodankylän-radan rakentamista mahdollisesti perusteltuna.

Onko hankkeeseen
syytä tarttua?


Toistaiseksi suomalaispoliitikkojen puheet Jäämeren rautatiestä ovat olleet haaleita. Mahdollinen reitti on epäselvä, ja valtion velkaantuminen ei kannusta suurhankkeisiin.

Suurhankkeet voisivat olla kuitenkin sitä, mitä Suomi tarvitsee. Pohjois-Suomessa on hyvä tekemisen ilmapiiri, josta voisi hyötyä koko Suomi.

Jäämeren rautatie on kallis, mutta rahaa olisi Norjalla ja Venäjällä. Rahoitusta olisi mahdollista hankkia myös erilaisilla infrastruktuurihankkeiden rahoitusmallien avulla.

Tschudin projekti-insinööri Trond Dahlberg kuitenkin kertoo, mistä ratahankkeessa kiikastaa.

– Rautatie on mahdollinen ainoastaan silloin, jos aloite tulee Suomelta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    2. 2

      Helsinki-Vantaan veden hinta herätti närkästystä – IS:n lukijat: ”Espanjassa saisi 16 1,5 litran vesipulloa”

    3. 3

      Turunen varoittaa ulkomaisesta kaivoshankkeesta: ”Koko Saimaa on uhattuna”

    4. 4

      Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki”

    5. 5

      Isännöitsijä teki poikkeuksellisen rötöksen usean taloyhtiön tileillä – kaksi ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta

    6. 6

      Onko piensijoittajalla mahdollisuuksia olla markkinaa fiksumpi?

    7. 7

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    8. 8

      Näin suurella osalla asuntosijoittajista on vaarallisen suuri velkavipu: ”Ilmeisiä riskejä”

    9. 9

      Kaivosyhtiö tähtää lupahakuun ensi vuonna: Saimaan tuhopuheet ”eivät perustu minkäänlaiseen ympäristövaikutusten arviointiin”

    10. 10

      Ale aina vain: Sotka ja Asko rikkoivat lakia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    2. 2

      Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki”

    3. 3

      Isännöitsijä teki poikkeuksellisen rötöksen usean taloyhtiön tileillä – kaksi ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta

    4. 4

      Helsinki-Vantaan veden hinta herätti närkästystä – IS:n lukijat: ”Espanjassa saisi 16 1,5 litran vesipulloa”

    5. 5

      Turunen varoittaa ulkomaisesta kaivoshankkeesta: ”Koko Saimaa on uhattuna”

    6. 6

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    7. 7

      Onko piensijoittajalla mahdollisuuksia olla markkinaa fiksumpi?

    8. 8

      Korvaako matkavakuutus vatsataudin tai ylibuukkauksen vuoksi pilalle menneen loman? Nämä asiat ovat suomalaisille epäselviä

    9. 9

      Kaivosyhtiö tähtää lupahakuun ensi vuonna: Saimaan tuhopuheet ”eivät perustu minkäänlaiseen ympäristövaikutusten arviointiin”

    10. 10

      Näin suurella osalla asuntosijoittajista on vaarallisen suuri velkavipu: ”Ilmeisiä riskejä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-lukija hiiltyi Helsinki-Vantaalla: ”Miksi vesi maksaa kahvilassa maltaita?” Finavia: Näin matkalainen saa ilmaista vettä

    2. 2

      Vuokraisännän ja vuokralaisen suhde muuttui intiimiksi – 36 vuoden ikäero alkoi ahdistaa ja poiki rajun riidan

    3. 3

      10 000 euron nosto ei onnistunut noin vain – HS: 83-vuotias nainen hämmästyi pankissa asioidessaan

    4. 4

      Listeriavaara piinaa yhä kauppoja – Lidliltä laaja ilmoitus takaisinvedettävistä tuotteista

    5. 5

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    6. 6

      MT: Sanna Kiisken muumikahvilasta tehtiin Ruotsissa rikosilmoitus – omistajat ilmiriidassa keskenään

    7. 7

      Epämääräisen muotoisesta parkkiruudusta koitui valtava riita – ostajan niskaan jättikulut

    8. 8

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    9. 9

      Onko Lauri Salovaaran miljoonapotti höttöä? ”Totta kai noinkin vanhakantaisesti voi ajatella”

    10. 10

      Veikkaus: Tällaisia ovat suomalaiset noutaessaan jättipottia

    11. Näytä lisää