Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen haluaisi nähdä Suomessa parempia palkkaratkaisuja, joiden kautta syntyisi myös parempaa johtamista.
Vartiainen puhui Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun järjestämässä tilaisuudessa tänään.
Seminaarissa myös esiintynyt pankkiirivaikuttaja Björn Wahlroos sanoi aiemmin, että Suomi on Ruotsia kymmeniä vuosia jäljessä talousuudistuksissa.
– Panisin paremmaksi kuin Nalle. Olemme Ruotsia neljäkymmentä vuotta jäljessä. Olemme aika takapajula näissä asioissa, Vartiainen sanoi.
Pohjoismaistaesimerkkiä
Vartiaista hiertää kaksi toisiinsa nivoutuvaa asiaa: ensinnäkin yksilöllisten palkkaratkaisujen puute, ja toiseksi sellaisten "teollisuussopimusten" puute, joissa vientiteollisuus määrää palkankorotusten tason.
Hyviä esimerkkejä ei tarvitse VATT-johtajan mielestä hakea kaukaa.
– Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on sopeuduttu maailman muuttumiseen. Siellä sallitaan suurempi yksilökohtainen kannustaminen, suurempi tila yrityksen omalle henkilöstöpolitiikalle.
– Samalla pidetään huolta yhteisellä teollisuuskoordinaatiolla siitä, että palkat ovat keskimäärin sopusoinnussa hyvän työllisyyden ja kilpailukykykehityksen kanssa.Parempi palkkamalli,parempaa johtajuutta
Vartiaisen mukaan yksilöllinen palkkaneuvottelumalli on saanut Ruotsissa hyväksyntää.
– Molemmat työmarkkinaosapuolet sanovat, että tämä prosessi on johtanut johtamistaidon yleiseen parantumiseen.
– Se ei ole enää pelkkää sanahelinää, vaan siinä käydään läpi ihmisten tehtäviä, ja siinä puhutaan myös tästä kovasta asiasta eli palkasta.
Vartiaisen mielestä Suomessa vieläkin elävä tasa-arvo-ajattelu – se, että kaikkien pitää saada sama palkankorotus – heikentää suomalaista johtamista.
– Tässä maailmanajassa se on jonkinlainen händikäppi johtamiselle.
Markkinavoimat ainakintoimihenkilöiden puolella
Vartiainen uskoo myös markkinavoimien olevan työntekijän puolella yhteisiä yleiskorotuksia tehokkaammin. Tosin tuottavuuden kasvu näyttää toteutuvan lähinnä toimihenkilöiden kohdalla.
– Työläisammateissa siitä ei ole tietääkseni näyttöä ollenkaan. En minä paheksu sitä, että tyypilliset matalapalkka-alat haluavat itselleen yleiskorotukset ja minimipalkat.
– Mutta toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt pärjäisivät varmaan erinomaisesti ilman yleiskorotuksia, niin kuin ovat Ruotsissa pärjänneet.
"Kotimaan taloudenpitää hieman nääntyä"
Vartiaista ei juuri kiinnosta miettiä työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotusta siirtää juhlapyhiä viikonlopulle.
– Ei minulla ole siihen kommenttia. Se on tässä isossa kuvassa heidän välinen pieni neuvotteluasia, Vartiainen sanoi Taloussanomille.
– Olennaista tässä on työvoimakustannusten kokonaiskehitys. Miten sitä sitten jaetaan työaikojen ja työpäivien järjestelyllä, niin se ei ole niin olennaista.
Vartiaista ei myöskään huoleta kotimaisen kulutuksen ja investointien näivettyminen, jos palkankorotuksia sanellaan liikaa vientiteollisuuden mukaan.
– Tässä vaiheessa kotimaisen talouden pitää hieman nääntyä, koska se on kasvanut liian nopeasti suhteessa vientiteollisuuteen. Sen pieni nääntyminen on ihan oikein, Vartiainen sanoi.
– Tuo huoli on toissijainen. Suurempi pelko on se, että muut kuin vientiteollisuus ryhtyvät palkkajohtajiksi, jolloin teollisuus näivettyy.
