Ennen huhti–kesäkuuta euroalueen talous ehti supistua kuusi peräkkäistä vuosineljännestä verrattuna edelliseen neljännekseen.
– Olemme suhdannekäänteen alkuvaiheissa pitkän taantuman jälkeen, joka on ollut hyvin tuskallinen erityisesti euroalueen reunamaissa. On kuitenkin todennäköistä, että kasvu on vasta ensi vuoden lopussa niin vahvaa, että työttömyys voisi alkaa vähentyä, Robert Wood, Berenberg Bankin ekonomisti Lontoosta kommentoi uutistoimisto Bloombergille.
Euromaiden bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa 0,3 prosenttia tammi–maaliskuusta, mikä oli myös Eurostatin viime kuussa esittämä alustava arvio.
Viime vuoden huhti–kesäkuuhun verrattuna kansantuote kuitenkin supistui 0,5 prosenttia. Tätä lukemaa tilastovirasto korjasi hieman parempaan suuntaan ennakkoarvion 0,7 prosentista.
Euromaiden vienti kasvoi huhti–kesäkuussa 1,6 prosenttia tammi–maaliskuusta. Yksityinen kulutus kasvoi hienoisesti eli 0,2 prosenttia ja investoinnit 0,3 prosenttia.
Tammi–maaliskuussa euroalueen kansantuote pieneni vielä 0,3 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Vuodessa laskua tuli 1,1 prosenttia.
Tietonsa julkistaneista euromaista Portugalin kansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa ripeintä vauhtia eli 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kyproksella talous supistui eniten eli 1,4 prosenttia.
Koko EU:ssa talous kasvoi toisella neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja pysyi ennallaan vuosivertailussa.
