"Nokian aiheuttama kansallinen kollektiivinen kärsimys nyt ohi" - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

"Yhteinen Nokia-kärsimys on nyt ohi"

Nokian matkapuhelintoimintojen syvä kriisi masensi yleistä ilmapiiriä Suomessa, sanoo historian professori Markku Kuisma. Microsoft-kauppa tuo mahdollisuuden päästä irti huonosta kehästä. Kuisma uskoo, että suurin Nokiaan liittyvä surutyö oli tehty jo ennakkoon.

4.9.2013 6:01 | Päivitetty 3.9.2013 18:53

Nokian tiistainen uutinen puhelinliiketoiminnan myynnistä Microsoftille aloittaa uuden luvun konsernin pitkässä, 1860-luvulta alkaneessa historiassa.

Vaikka moni tuntee haikeutta kansallisen ylpeytemme päätymisestä ohjelmistojätin syliin, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professorin Markku Kuisman mukaan muutos voi olla mahdollisuus.

– Kaupasta saadaan hyvät rahat ja kasvupotentiaalia aloille, joilla on pärjätty paremmin.

Nokian kriisi on ollut syvä ja siitä on ollut vaikea nousta.

– On ollut kansallinen kollektiivinen kärsimys seurata Nokian kiemurtelua tässä kriisissä, Kuisma sanoo.

Paras ratkaisu olisi ollut Nokian nopea paluu uudelleen maailman huipulle, mutta sitä ei ole tapahtunut.

Kuisman mukaan matkapuhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille onkin "siedettävä rauha hankalan sodan jälkeen". Nyt voidaan aloittaa jälleenrakennus.

Rajuja rakennemuutoksia on ollut ennenkin

Nokiassa on nähty nopeita ja rajuja rakennemuutoksia ennenkin ja tuotteet ovat vaihtuneet, Kuisma muistuttaa. Nokian alku oli insinööri Fredrik Idestamin vuonna 1865 Tampereelle perustamassa puuhiomossa.

Puuhiokkeen lisäksi yhtiö on aikoinaan valmistanut niin sahatavaraa, paperia ja energiaa kuin esimerkiksi kumisaappaita, autonrenkaita, sähköjohtoja, tietokoneitakin ja televisioitakin. Välillä on laajennettu ja välillä irtauduttu.

– Yhtiön historia on radikaalien muutosten historiaa.

Nokia avasi ovia

Nokialla ja sen menestyksellä on ollut suuri merkitys Suomen teollisuudelle, taloudelle ja jopa kansakunnan identiteetille.

Suomalainen vientiteollisuus ennen Nokian menestystä matkapuhelimissa oli lähinnä yritysten välistä kauppaa, kuten esimerkiksi sanomalehtipaperin myyntiä maailman lehtitaloille.

Nokian matkapuhelimet oli sen sijaan suunnattu suoraan kuluttajille. Kuisma muistuttaa, että 1990-luvulla Nokian nousun aikaan matkapuhelimet edustivat "kuuminta hottia" kuluttajatuotteissa. Vuonna 1998 Nokiasta tuli maailman suurin matkapuhelinvalmistaja.

– Suomalaiset kierivät tuhkassa 90-luvun alun laman aikana. Sitten tulikin Nokia, joka oli maailman paras. Tämä säteili meihin tavallisiin ihmisiin ja sillä oli valtava merkitys suomalaisten itsetunnolle, Kuisma sanoo.

Nokia avasi ovia maailmalla ja herätti myönteistä kiinnostusta. Muutkin suomalaisyritykset hyötyivät Nokia-vaikutuksesta. 

Surutyö on jo tehty

Vastaavasti Nokian alamäki on ollut yhtä lailla hankala juttu Suomen taloudelle ja teollisuudelle. Se on näkynyt muun muassa vientitulojen menetyksenä, kansantuotteen supistumisena ja työllisyydessä.

Kuisma uskookin, että suomalaisten surutyö Nokiasta on jo tehty kahden tai kolmen viime vuoden aikana.

– Se on näkynyt katkerissa kommenteissa vuosien varrella. On ollut suurta pettymystä, niin kuin oma rakas olisi pettänyt. Typeryydestä ja tyhmyydestä on sätitty kauheasti, Kuisma sanoo.

Matkapuhelintoiminnan myynti Microsoftille herättää Kuisman mielestä enää vain pienen reaktion.

– Uutinen otetaan vastaan tyynen realistisesti, hän arvioi.

Kuisma itse luki uutisen Nokian ja Microsoftin kaupoista tiistaina aamulla tietokoneeltaan.

– Olin lievästi yllättynyt. Jännä juttu. Nyt se tapahtui, mitä oli povattu, hän sanoo.

Nokia aikoo keskittyä myynnin jälkeen NSN-, Here- ja Advanced Technologies -liiketoimintoihin.

– Nokiasta tulee nyt tavallinen kuolevainen, Kuisma sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?