Pankin ennusteen mukaan velan osuus bruttokansantuotteesta olisi ensi vuonna jo 59,5 prosenttia.
Tämä tarkoittaa, että niin sanotut Emu-kriteerit olisivat jo lähellä ylittymistä. Rahaliiton sääntöjen mukaan jäsenvaltion julkisyhteisöjen velka saa olla enintään 60 prosenttia.
– Näen, että kriteeristä on pidettävä kiinni. Me olemme sitoutuneet siihen, meillä on mahdollista pitää kriteeristä kiinni ja voitamme aika paljon luottamusta, jos näin tehdään, Reijo Heiskanen sanoi tänään pankin suhdannekatsauksen julkistamistilaisuudessa.
Valtiovarainministeriö (VM) kertoi viime viikolla, että Suomen velkaantuminen kiihtyy. Nettolainanotto olisi tänä vuonna noin yhdeksän miljardia euroa ja velkamäärä nousisi tämän vuoden lopussa 93 miljardiin euroon.
Heiskasen mukaan ilman lisäsäästöjä velkakriteeri ylittyy, vaikka julkisen talouden vaje onkin hieman kohenemassa ensi vuonna.
– Se, ettemme ylittäisi rajaa, vaatii määrätietoisia toimia ensi kevään kehysriihessä. Se on vaalivuonna erittäin tiukka puristus.
Myös rakenneuudistuksia olisi tehtävä pitkän aikavälin kestävyyden lisäämiseksi. Heiskasen mukaan rakenteelliset uudistukset eivät tule valmiiksi tämän syksyn budjettiriihessä. Niiden olisi hyvä olla ohjelmassa joka vuosi.
Vain pientä ja hentoa kasvua
OP-Pohjolan ekonomistien laatiman ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa nyt verkkaisesti viennin elpyessä. Huonon alkuvuoden vuoksi pankki ennustaa talouskasvun jäävän tänä vuonna nollaan ja ensi vuonna 1,7 prosenttiin.
Pankin ennuste on positiivisempi kuin esimerkiksi kesäkuussa annetut Suomen Pankin (-0,8 %) tai valtiovarainministeriön (-0,4 %) ennusteet.
Heiskasen mukaan OP-Pohjolan ennuste edellyttää sitä, että Suomessa päästään erittäin maltilliseen palkkaratkaisuun.
Heiskasen mukaan ansiotason tulisi nousta ensi vuonna vain 1,2 prosenttia. Se tarkoittaisi vain hyvin marginaalisia palkankorotuksia.
Työttömyys säilyisi ensi vuonna samalla tasolla kuin tänä vuonna eli pankin ennusteen mukaisesti 8,2 prosentissa.
Heiskasen mukaan elvytyksestä ei ole enää aihetta puhua. Sen keskustelun aika meni jo vuosi tai kaksi sitten.
Vuodelle 2015 uumoillaan jo parempaa talouskasvua. Silloin olisi Heiskasen mielestä myös aika palauttaa tasapaino taloudessa. Heiskasen mukaan tämä tarkoittaisi etenkin menokuria, kun veroja on jo ehditty nostaa.
Suomesta tullut suhdanneherkempi
Maailmantaloudessa talouskasvu piristyy etenkin teollistuneiden maiden vedolla. Myös euroalueella talous kääntyi keväällä kasvuun. Ensi vuonna euroalueen talous kasvaisi ensi prosentin.
Yhdysvalloissa OP-Pohjola odottaa tänä vuonna 1,7 prosentin ja ensi vuonna 2,6 prosentin talouskasvua. Sen sijaan kehittyvillä markkinoilla kasvu jatkuisi jokseenkin nykyistä vauhtia.
Suomi on Heiskasen mukaan alttiimpi maailman suhdannekäänteille, koska vientimme on nykyään painottunut entistä selvemmin välituotteisiin eli raaka-aineisiin ja tuotantohyödykkeisiin. Näitä on ollut viennistä tänä vuonna runsaat puolet. Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet ovat ensimmäisiä reagoimaan suhdannevaihteluihin.