Suomi kasvattaa terveistä lapsista sairaita

Julkaistu:

Ruotsalaiset pysyvät terveinä yli kymmenen vuotta pidempään kuin suomalaiset, joilla on terveitä vuosia jopa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Asiantuntijoiden mielestä Suomen perusterveydenhoito on epätasa-arvoista ja paikoitellen surkeaa, eikä sote-uudistus suinkaan paranna tilannetta.


Suomalaiset elävät keskimäärin noin 58-vuotiaiksi ilman elämää rajoittavia sairauksia tai vammoja. Naiset pysyvät terveinä puolisen vuotta kauemmin kuin miehet. Ero ruotsalaisiin on huima: Ruotsissa naiset ovat terveitä keskimäärin 70- ja miehet 71-vuotiaiksi.

Suomessa kansalaiset kärsivät krempoista selvästi aikaisemmin kuin muissa Euroopan unionin (EU) maissa. Tieto käy ilmi Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin kesäkuussa julkaisemista tiedoista. Tilaston mukaan 27 EU-maassa asukkaat ovat terveitä keskimäärin noin 62-vuotiaiksi asti. Miesten keskiarvo on muutaman kuukauden alempi kuin naisten.

Terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Martti Kekomäki sanoo, että Euroopan terveimmistä lapsista tulee Suomessa melko pian Länsi-Euroopan sairaimpia ihmisiä.

Yhteisöllisyys
pidentää ikää


Sekä Kekomäen että lääketieteen tohtorin, radiologian erikoislääkärin Jouni Laurilan mielestä ero on niin merkittävä, että sitä ei voida selittää tilastoharhalla eikä genetiikalla eli perinnöllisyydellä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Suomalaiset ovat geneettisesti lähellä ruotsalaisia, Laurila huomauttaa.

Kekomäki sanoo, että verrattuna ruotsalaisiin suomalaisilla on riskihakuisemmat elämäntavat. Suomessa moni ei piittaa liikunnan ja ravinnon tai tupakoinnin merkityksestä terveyteen. Suomessa ylipaino, diabetes ja verenpaine ovat tavallisia ja etenkin miehet kokevat terveytensä suhteellisen varhain huonoksi.

Kekomäki puhuu myös yhteisöllisyyden merkityksestä. Dosentti Markku T. Hyypän ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tekemien tutkimusten mukaan suomenruotsalaiset elävät suomenkielisiä pidempään. He myös kokevat elävänsä terveempää elämää kuin suomalaiset keskimäärin.

Vuonna 2007 valmistuneen tutkimuksen yhteydessä Hyyppä on arvioinut, että yhteisöllisen elämän sivutuote, sosiaalinen pääoma, pidentää elämä tehokkaasti.

Myös lääketieteen tohtori Aino Lammintausta havaitsi toukokuussa tarkastetussa väitöskirjassaan ruotsinkieliset suomenkielisiä terveemmiksi. Hän vertasi kieliryhmien sepelvaltimotautitauteja ja aivohalvauksia Turun seudulla. 

– Tällainen vähemmistön parempi terveys on varsin harvinaista, hän painotti.

Euroopan epätasa-arvoisin
terveydenhuolto on Suomessa


Erikoislääkäri Laurilan mielestä terveyserojen suurimmat syyt ovat silti perusterveydenhuollossa ja sen saatavuudessa.

– Meillä on yksi Euroopan epätasa-arvoisimmista järjestelmistä, sanoo myös emeritusprofessori Kekomäki.

Suomalaiset ovat terveyspalvelujen käyttäjinä jakautuneet työssä käyviin ja työelämän ulkopuolisiin, sillä työlliset hakeutuvat pääasiassa työterveyshuoltoon.

– Suomessa terveimmät saavat ja käyttävät eniten hoitoja, Kekomäki huomauttaa.

Periaatteessa työterveyshuollon alaiset kuuluvat A-luokkaan. He pääsevät yleensä lääkärille kohtuullisen nopeasti, päivässä tai parissa. Vaikka hyviäkin kuntia on, julkisella puolella palvelujen saatavuus on usein surkea. Aina lääkäriaikoja ei ole tai ensimmäinen vapaa aika on viikkojen päässä.

Laurilan mielestä työterveyskään ei aina toimi, kuten perusterveydenhuollon pitäisi. Se on tarkoitettu pääasiassa työperäisiin sairauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Hän epäilee myös järjestelmää, jossa työnantaja kilpailuttaa palveluntarjoajia ja ottaa sen, joka hänestä on paras.

– Siinä saattaa olla jonkinlainen intressiristiriita, Laurila miettii.

"Lääkärin jatkuva vaihtuminen
on hirvittävää tuhlausta"
 

Toinen ongelma on lääkäreiden jatkuva vaihtuminen. Emeritusprofessori Kekomäki pitää hirvittävänä tuhlauksena sitä, että potilas kohtaa aina eri lääkärin. Tällöin suuri osa ajasta menee papereiden plaraamiseen ja tietojärjestelmän ajamiseen.

– Tarvitsemme pitkäaikaisia lääkäreitä, ei mitään reppulääkäreitä, jotka tulevat ja häipyvät, Kekomäki painottaa.

Laurilasta on erittäin tärkeää, että lääkäri ja potilas tuntevat toisensa. Kekomäki toivoo perhelääkäreitä, jotka hoitaisivat samoja ihmisiä vuosikausia. Hänestä työ, jossa lääkäri tuntee potilaan historian ja elämän, on hoitotyötä aidoimmillaan.
 
Kunnat eivät hallitse
palveluiden ostamista


Perusterveydenhuoltoa riivaa myös rahoituksen hajanaisuus. Laurilan mielestä sillä pitäisi olla yksi maksaja: valtio.

Kekomäki pitäisi taloudellisen vastuun kunnilla, jotta niillä säilyisi käsitys siitä, miten päätökset vaikuttavat esimerkiksi sairaslomiin tai -eläkkeisiin. Hän suosittelee, että kunnat saisivat edelleen kantokykynsä mukaisesti valtion tukea, mutta muuten ne rahoittaisivat terveyspalvelut asukkailleen hankkimillaan vakuutuksilla.

Ostovastuun Kekomäki siirtäisi pois kunnilta.

– Mistä 3000 tai edes 50 000 asukkaan kunnasta löytyy asiantuntemusta neuvotella asukkaiden terveydenhoitotarpeista Attendojen ja muiden kanssa?

Kekomäen hahmottelemassa mallissa viiden yliopistosairaalan hallinta-alueet vastaisivat palveluista ja hoitaisivat niiden oston. Hänestä viisi aluetta olisi parempi kuin yksi, koska alueita olisi mahdollisuus vertailla ja ne oppia toisiltaan. Alueita johtaisivat asiantuntijat, eivät poliitikot.

– Aika, jossa kunnat järjestävät hoitoa, on mennyt ohi, Kekomäki sanoo.
 
"Kaikkea pahaa
sote-uudistukselle"

 
Laurilan ja Kekomäen mielestä työterveyshuollosta voitaisiin pitkälti luopua, ja koko perusterveydenhuoltomme kaipaa remonttia. Silti paljon puhuttu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne eli sote-uudistus ei saa kehuja kummaltakaan. Laurilan mielestä siinä on unohdettu kansalainen ja potilas.

– Toivotan kaikkea pahaa sote-uudistukselle. Toivon, että se menee raikuen päin mäntyä, Kokemäki sanoo.

Hänen mielestään uudistusta käytetään kenkälusikkana kuntakartan uudistamiseen ja halu muuttaa järjestelmää on minimaalinen.

– On hirveä sääli, jos hallitus saa sen lakimuotoon, joka menee eduskunnassa läpi.

Kokemäen mukaan tilannetta pahentaisi se, että suomalaiseen hallintokulttuuriin kuuluu ”tyhmyyskarenssi”. Se tarkoittaa, että tyhmiä päätöksiä ei heti voida todeta tyhmiksi ja pyörtää niitä saman tien.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    2. 2

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    3. 3

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    5. 5

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    6. 6

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    7. 7

      Wahlroos Talouselämälle: Aktivistisijoittaja voisi ostaa lisää Nordeaa

    8. 8

      Jethro Rostedtilta uusi aluevaltaus – avaa yökerhon Turkuun: ”Kun jengi tulee paikalle, ei siinä markkinointia tarvita”

    9. 9

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    10. 10

      Sysmäläisen Reinon hermot menivät – koko vuonna vain muutama päivä ilman jatkuvia sähkökatkoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    2. 2

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    3. 3

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    4. 4

      Jethro Rostedtilta uusi aluevaltaus – avaa yökerhon Turkuun: ”Kun jengi tulee paikalle, ei siinä markkinointia tarvita”

    5. 5

      Wahlroos Talouselämälle: Aktivistisijoittaja voisi ostaa lisää Nordeaa

    6. 6

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    8. 8

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    9. 9

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    10. 10

      Sysmäläisen Reinon hermot menivät – koko vuonna vain muutama päivä ilman jatkuvia sähkökatkoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kulta Katriina mainosti herkällä kuvalla – somessa puhkesi täysi myrsky

    2. 2

      Katalat nuorukaiset ajoivat autokauppias-Veikon vuosien piinaan: ”Käsittämätöntä, että sama soppa jatkuu”

    3. 3

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    4. 4

      Ravintolabisnes vei Janin, 44, konkurssiin ja vuosikausien ulosottoon – teki juuri miljoonakaupat

    5. 5

      Hyvätuloinen pariskunta vietti komeat häät lainarahalla – lopulta käsiin levisi 430 000 euron velkapotti

    6. 6

      Lento myöhästyi 3 tuntia, eikä Ulla, 53, ehtinyt pitkälle jatkolennolleen – OP tai Finnair eivät korvaa yli 700 euron lisäkuluja

    7. 7

      Kohutun hoivayhtiö Attendon osake syöksyy – tulos alitti alhaisimmatkin ennusteet

    8. 8

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    9. 9

      Häkkänen: Hoivayritykset ovat saattaneet syyllistyä heitteille­panoon, petokseen tai väärennökseen

    10. 10

      Professori vertaa vanhusten­hoidon alihankinta­ketjutusta rakennus­alaan – näin mutkikas kuvio Pelimanni-hoivakodin takaa löytyy

    11. Näytä lisää