Kreikka tarvitsee sekä viime päivinä esillä ollutta lisärahoitusta että velka-armahduksia, näkee valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston entinen osastopäällikkö Peter Nyberg.
Nybergin mukaan Kreikan valtiolta puuttuu ennusteiden mukaan noin 12 miljardia euroa seuraavien kahden vuoden aikana.
– Se pitäisi tietysti löytää jostain, ja on vaikea nähdä, että Kreikka nykytilanteessa saisi rahoja itse kokoon, Nyberg sanoo Taloussanomien haastattelussa.
Lisärahoitus ei kuitenkaan riitä, koska maan velkataakka on kestämättömän korkea suhteessa hyvin alhaiseksi pudonneeseen tuotantoon.
Kreikan pelastuspakettien tavoitteena on laskea Kreikan velkaantuneisuus 124 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Heinäkuun lopussa Kreikan velka vastasi 176 prosenttia maan bruttokansantuotteesta (bkt).
– Jos Kreikan velkasuhde halutaan laskea keskimääräisen sijaan normiin eli alle 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta, se merkitsisi nykyisellä bkt-tasolla sitä, että Kreikan velkoja olisi leikattava melkein kaksi kolmasosaa nykyisestä, Nyberg huomauttaa.
Poliitikot voivat säästää kasvonsa
Saksan liittokansleri Angela Merkel pitää kiinni tiukasta näkemyksestään, jonka mukaan Kreikalle ei olla antamassa lisärahoitusta. Merkel on suhtautunut nihkeästi myös Kreikan velkaleikkauksiin.
Nyberg pitää kuitenkin varsin selvänä, että Kreikan velkaleikkauksista suurin osa lankeaisi yksityisten sijoittajien sijaan virallisille tahoille.
Reilut kolme vuotta sitten virastaan eläkkeelle jäänyt Nyberg pitää monien muiden analyytikoiden tavoin poliittisista syistä epätodennäköisenä, että Kreikan velkoja kirjattaisiin suoraan alas.
Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi Kreikan lainakorkojen alennukset ja takaisinmaksuaikojen pidentäminen, jolloin inflaatio keventäisi velkataakkaa.
– Voi tietysti kysyä, että jos lainasta ei makseta korkoa ja takaisinmaksu siirtyy johonkin kauas tulevaisuuteen, onko se silloin velkaa enää ollenkaan. Varmasti tämä menee politiikan kautta niin, että poliitikot voivat sanoa Kreikalla olevan velkaa. Sitä ei vain koskaan makseta takaisin, Nyberg näpäyttää.
Kreikan rahoitusalunperinkin virhe
Kreikan tilanteesta on viime aikoina alettu saada rohkaisevia merkkejä. Heinäkuussa Euroopan komissio arvioi seurantaraportissaan, että Kreikan perusjäämä eli tulojen ja menojen erotus lainakulut pois lukien, yltää tänä vuonna alijäämäisyydestä nollaan. Kreikan kaivattu talouskasvu antaa kuitenkin odottaa itseään.
Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajanakin toiminut Nyberg näkee Kreikan pelastustoimien ajautuneen harhapoluille heti ensi metreiltä lähtien.
– Ulkopuolisilta oli virhe yrittää rahoittaa Kreikkaa. Kreikan velkoja olisi pitänyt leikata heti alussa, ja rakenneuudistuksia olisi pitänyt tehdä vasta sen jälkeen. Sittemmin ulkoapäin määritellyt uudistukset ovat myös olleet liian yksityiskohtaisia, Nyberg suomii euromaiden, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toimia.
Nyberg korostaa Kreikan kantavan itse vastuun tilanteestaan. Mahdollisten velkaleikkausten arvo määrittyy kuitenkin sen pohjalta, mitä Kreikan oletetaan tekevän taloutensa sopeuttamiseksi.
– Tähän mennessä on todella kyseenalaista, ovatko muut maat onnistuneet Kreikan auttamisessa, Nyberg lataa.
