Setelirahoitus – kaikkien väärinymmärrysten äiti

Julkaistu: , Päivitetty:

Uutiskommentti
Keskuspankkien harjoittama setelirahoitus on pyrkinyt nostamaan taloudet taantumasta. Kyseessä on eeppinen väärinymmärrys rahatalouden toiminnasta, joka on jättänyt jälkeensä lähinnä suurta kuohuntaa finanssimarkkinoilla.


Viimeisen muutaman vuoden aikana keskuspankit ympäri maailman ovat toteuttaneet niin sanottua setelirahoitusta. Yhdysvaltain, Englannin ja Japanin keskuspankit ovat ostaneet arvopapereita tuhansien miljardien eurojen edestä.

Setelirahoitus tarkoittaa sitä, että keskuspankki ostaa pankeilta arvopapereita eli hyvittää niiden pankkitilejä vastaavalla määrällä pankkireservejä.

Ohjelmien takia osake– ja hyödykeindeksit ovat nousseet pilviin ja valuuttaa on virrannut ulkomaille, kirvoittaen puheita "valuuttasodista".

Toistuvat spekulaatiot Fedin suunnitelmista supistaa arvopaperiostojaan ovat aiheuttaneet ajoittaisia rajuja notkahduksia pörssikursseissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Huomenna julkaistaan Fedin avomarkkinakomitean heinäkuisen kokouksen pöytäkirja, joka heittää lisää vettä myllyyn. Keskustelua käydään nyt kiivaasti siitä, milloin setelirahoitusta heikennetään.

Tässä yhteydessä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä ohjelmat ovat oikein saaneet aikaan.

Niiden tarkoitus on ollut elvyttää taloutta. Samalla ohjelmien toimintaan on yhdistetty kaksi olettamusta, joista molemmat ovat vääriä.

Setelirahoitusohjelmissa on kyse tuhansien miljardien eurojen mokasta, joka ei ole juurikaan elvyttänyt taloutta. Ohjelmat ovat tosin aiheuttaneet häiriöitä maailmantaloudessa.

Pankit eivät
lainaa reservejä


Ajatus siitä, että setelirahoitus on taloutta elvyttävää perustuu keskeisesti seuraavaan yksinkertaistettuun kuvaukseen pankkien toiminnasta: minä talletan rahaa pankkiin ja pankki lainaa tallettamiani rahoja eteenpäin sinulle.

Tämä prosessi tunnetaan niin sanottuna rahakerroinmallina, jota vieläkin käsittääkseni opetetaan suomalaisissa oppikirjoissa. Valitettavasti.

Tästä valtavirtaisen talousteorian perisynnistä lähtevät purkautumaan kaikki setelirahoitukseen liittyvät väärinkäsitykset, kuten Standard & Poor'sin pääekonomisti ja tutkimuspäällikkö Paul Sheard käy erinomaisesti läpi uudessa raportissaan.

Ei elvytystä,
ei inflaatiota


Sheard esittää kaksi väärästä lähtökohdasta kumpuavaa, olennaista väärinkäsitystä.

Ensimmäinen on se, että setelirahoituksella lisätään pankkien luotonantoa ja sitä kautta elvytetään taloutta. Pankit siis lainaisivat eteenpäin saamiaan reservejä, rahakerroinmallin mukaisesti.

Kun näin ei ole käynyt, toinen väärinkäsitys hiipii rinnalle. Kun pankkireservit nyt "kasautuvat" pankkien tileille, syntyy pelko siitä, että yritysten lopulta innostuttua lainaamaan tämä valtava rahavuori alkaa valua talouteen. Tästä syntyisi suurta inflaatiota.

Koko Sheardin raportti kannattaa lukea. Lyhyesti sanottuna sen viesti on seuraava: setelirahoitus ei juurikaan elvytä taloutta eikä aiheuta inflaatiota, koska pankit eivät voi lainata reservejä, paitsi toisilleen keskuspankkijärjestelmässä.

Lainat luovat talletuksia, ei toisinpäin. Lainoista syntyvät talletukset eivät "tule" mistään, ne ovat elektronisia siirtoja.

Keskuspankki ei siis voi kontrolloida talouden kokonaisrahamäärää, koska se ei modernissa rahajärjestelmässämme ole ulkoapäin asetettua.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myöntäessään lainaa pankki ei koskaan tarkista, löytyykö siltä takaholvista reservejä lainattavaksi. Se antaa lainan, jos haluaa, ja hankkii tarvittavat reservit keskuspankilta myöhemmin.

Pankkien lainanantoa rajoittavat siis vain pääomavaatimukset.

Rahapolitiikka
ei ole ihmelääke


Setelirahoituksella on oma, joskus myös hyödyllinen, roolinsa. Mutta kuten Fedin pääjohtaja Ben Bernanke on todennut, talouden elvyttämiseksi "rahapolitiikka ei ole yleislääke, se ei ole ideaali työkalu".

Tämä johtuu juuri siitä, että ei ole olemassa mitään mekanismia, jonka kautta setelirahoitus elvyttäisi taloutta mitenkään merkittävästi.

Yritykset eivät saa lainaa, koska surkean kysyntätilanteen takia ne ovat huonoja sijoituskohteita. Toisaalta monella yrityksellä ei ole mitään intressiä investoida tällä hetkellä, koska ne eivät kykene myymään lisätuotantoaan.

Pian valittava Fedin uusi pääjohtaja toivottavasti ymmärtää juuri finanssipolitiikan merkityksen talouden elvyttämisessä. Esimerkkiä voisi hakea esimerkiksi Marriner Ecclesistä, joka oli Fedin pääjohtaja 1930-luvun laman aikaan.


Eccles piti verojen leikkaamista laman aikana "tärkeimpänä yksittäisenä tekona" talouden elvyttämiseksi. Vuosia myöhemmin hän vaati verojen korotuksia inflaation taltuttamiseksi.

Työttömyys ja talouden taantuma ovat merkkejä siitä, että ihmiset maksavat aivan liian paljon veroja suhteessa valtion rahankäyttöön. Veroja on siis leikattava ja valtion rahankäyttöä lisättävä.

Maailma tarvitsee tällä hetkellä keskuspankkiireita, jotka kannattavat finanssipolitiikkaa työkaluna sekä talouskasvun että hintavakauden ylläpitämiseksi. Rahapolitiikalla voidaan tehdä hyödyllisiä asioita, mutta se ei voi nostaa kituvia talouksia lamasta.

Jos ensi kuussa 123  vuotta täyttävä Eccles olisi elossa, hän olisi kirkkaasti paras valinta Fedin seuraavaksi pääjohtajaksi – valovuosia Lawrence Summersia edellä.

(Juttuun on lisätty selvyyden vuoksi täsmennys siitä, että pankkien lainanantoa rajoittavat pääomavaatimukset.)

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vasemmistonuoret kerää ilmiantoja epäreiluista pomoista – Jari Sarasvuo tyrmistyi: ”Mustat listat ovat laittomia”

    2. 2

      Neljä kaistaa takseille, kolme eri yhtiötä, digitaaliset ilmoitustaulut – kartta kertoo, miltä taksiliikenteen vapautuminen Helsinki-Vantaalla näyttää

    3. 3

      Nyt niitä saa: kotimainen mansikka ja peruna menevät kuin kuumille kiville – katso hintaesimerkit

    4. 4

      BBC: Autojätti BMW haluaa selvyyttä brexitin ehtoihin ennen kesän loppua

    5. 5

      Perinteinen makkara ei ole enää juhannuksen ykkösgrilliherkku - näitä suomalaiset käristävät mieluiten

    6. 6

      Suomi on Euroopan kahdeksanneksi kallein maa

    7. 7

      Kojamo listautui pörssiin – Teollisuusliitto nettosi 57000000 euroa verottomana

    8. 8

      Näin paljon kalliimpaa viina on Suomessa kuin muualla Euroopassa

    9. 9

      Euroministerit vahvistivat: Kreikka pärjää nyt omillaan, Suomelle rahoja takaisin – ”Historian siipien havinaa”

    10. 10

      Taksiautoilijat uhoavat lopettavansa hommat, mutta luvuista paljastuikin yllätys

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vasemmistonuoret kerää ilmiantoja epäreiluista pomoista – Jari Sarasvuo tyrmistyi: ”Mustat listat ovat laittomia”

    2. 2

      Euroministerit vahvistivat: Kreikka pärjää nyt omillaan, Suomelle rahoja takaisin – ”Historian siipien havinaa”

    3. 3

      Neljä kaistaa takseille, kolme eri yhtiötä, digitaaliset ilmoitustaulut – kartta kertoo, miltä taksiliikenteen vapautuminen Helsinki-Vantaalla näyttää

    4. 4

      Perinteinen makkara ei ole enää juhannuksen ykkösgrilliherkku - näitä suomalaiset käristävät mieluiten

    5. 5

      Näin paljon kalliimpaa viina on Suomessa kuin muualla Euroopassa

    6. 6

      Kojamo listautui pörssiin – Teollisuusliitto nettosi 57000000 euroa verottomana

    7. 7

      Suomi on Euroopan kahdeksanneksi kallein maa

    8. 8

      Nyt niitä saa: kotimainen mansikka ja peruna menevät kuin kuumille kiville – katso hintaesimerkit

    9. 9

      Intelin toimitusjohtaja erosi – syynä suhde alaisen kanssa

    10. 10

      Suomalaisten velkataakka kasvaa: asuntovelkaa keskimäärin jo yli 98 000 euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työtön perheenäiti Tuula laski: töitä ei kannata ottaa vastaan – puolen vuoden jälkeen totuus paljastui

    2. 2

      Talon piti olla perusteellisesti remontoitu – vuoden jälkeen ostajalle paljastui alapohjasta todellinen pommi

    3. 3

      3 karua esimerkkiä tulo­loukuista: Perheenäiti saa töitä – käteen lisää vain 150 e/kk

    4. 4

      Vasemmistonuoret kerää ilmiantoja epäreiluista pomoista – Jari Sarasvuo tyrmistyi: ”Mustat listat ovat laittomia”

    5. 5

      Laaja lakko uhkaa Helsinki-Vantaan lentokenttää – ”Tiistaina Finnairin täytyy alkaa perua lentoja”

    6. 6

      Jyskille 100 000 euron uhkasakko harhaanjohtavasta mainonnasta

    7. 7

      Berner ehdottaa taksilakiin muutosta – matkailuyrittäjät säikähtivät uutta lupavaatimusta

    8. 8

      Audin toimitusjohtaja pidätettiin

    9. 9

      Moni piensijoittaja tuhoaa tuottonsa todella helpolla virheellä

    10. 10

      ”Osa leskeneläkkeistä on hävyttömän suuria”– epäreilua rikkaiden tukemista vai turva kriisitilanteen varalle?

    11. Näytä lisää