Setelirahoitus – kaikkien väärinymmärrysten äiti

Julkaistu: , Päivitetty:

Uutiskommentti
Keskuspankkien harjoittama setelirahoitus on pyrkinyt nostamaan taloudet taantumasta. Kyseessä on eeppinen väärinymmärrys rahatalouden toiminnasta, joka on jättänyt jälkeensä lähinnä suurta kuohuntaa finanssimarkkinoilla.


Viimeisen muutaman vuoden aikana keskuspankit ympäri maailman ovat toteuttaneet niin sanottua setelirahoitusta. Yhdysvaltain, Englannin ja Japanin keskuspankit ovat ostaneet arvopapereita tuhansien miljardien eurojen edestä.

Setelirahoitus tarkoittaa sitä, että keskuspankki ostaa pankeilta arvopapereita eli hyvittää niiden pankkitilejä vastaavalla määrällä pankkireservejä.

Ohjelmien takia osake– ja hyödykeindeksit ovat nousseet pilviin ja valuuttaa on virrannut ulkomaille, kirvoittaen puheita "valuuttasodista".

Toistuvat spekulaatiot Fedin suunnitelmista supistaa arvopaperiostojaan ovat aiheuttaneet ajoittaisia rajuja notkahduksia pörssikursseissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Huomenna julkaistaan Fedin avomarkkinakomitean heinäkuisen kokouksen pöytäkirja, joka heittää lisää vettä myllyyn. Keskustelua käydään nyt kiivaasti siitä, milloin setelirahoitusta heikennetään.

Tässä yhteydessä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä ohjelmat ovat oikein saaneet aikaan.

Niiden tarkoitus on ollut elvyttää taloutta. Samalla ohjelmien toimintaan on yhdistetty kaksi olettamusta, joista molemmat ovat vääriä.

Setelirahoitusohjelmissa on kyse tuhansien miljardien eurojen mokasta, joka ei ole juurikaan elvyttänyt taloutta. Ohjelmat ovat tosin aiheuttaneet häiriöitä maailmantaloudessa.

Pankit eivät
lainaa reservejä


Ajatus siitä, että setelirahoitus on taloutta elvyttävää perustuu keskeisesti seuraavaan yksinkertaistettuun kuvaukseen pankkien toiminnasta: minä talletan rahaa pankkiin ja pankki lainaa tallettamiani rahoja eteenpäin sinulle.

Tämä prosessi tunnetaan niin sanottuna rahakerroinmallina, jota vieläkin käsittääkseni opetetaan suomalaisissa oppikirjoissa. Valitettavasti.

Tästä valtavirtaisen talousteorian perisynnistä lähtevät purkautumaan kaikki setelirahoitukseen liittyvät väärinkäsitykset, kuten Standard & Poor'sin pääekonomisti ja tutkimuspäällikkö Paul Sheard käy erinomaisesti läpi uudessa raportissaan.

Ei elvytystä,
ei inflaatiota


Sheard esittää kaksi väärästä lähtökohdasta kumpuavaa, olennaista väärinkäsitystä.

Ensimmäinen on se, että setelirahoituksella lisätään pankkien luotonantoa ja sitä kautta elvytetään taloutta. Pankit siis lainaisivat eteenpäin saamiaan reservejä, rahakerroinmallin mukaisesti.

Kun näin ei ole käynyt, toinen väärinkäsitys hiipii rinnalle. Kun pankkireservit nyt "kasautuvat" pankkien tileille, syntyy pelko siitä, että yritysten lopulta innostuttua lainaamaan tämä valtava rahavuori alkaa valua talouteen. Tästä syntyisi suurta inflaatiota.

Koko Sheardin raportti kannattaa lukea. Lyhyesti sanottuna sen viesti on seuraava: setelirahoitus ei juurikaan elvytä taloutta eikä aiheuta inflaatiota, koska pankit eivät voi lainata reservejä, paitsi toisilleen keskuspankkijärjestelmässä.

Lainat luovat talletuksia, ei toisinpäin. Lainoista syntyvät talletukset eivät "tule" mistään, ne ovat elektronisia siirtoja.

Keskuspankki ei siis voi kontrolloida talouden kokonaisrahamäärää, koska se ei modernissa rahajärjestelmässämme ole ulkoapäin asetettua.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myöntäessään lainaa pankki ei koskaan tarkista, löytyykö siltä takaholvista reservejä lainattavaksi. Se antaa lainan, jos haluaa, ja hankkii tarvittavat reservit keskuspankilta myöhemmin.

Pankkien lainanantoa rajoittavat siis vain pääomavaatimukset.

Rahapolitiikka
ei ole ihmelääke


Setelirahoituksella on oma, joskus myös hyödyllinen, roolinsa. Mutta kuten Fedin pääjohtaja Ben Bernanke on todennut, talouden elvyttämiseksi "rahapolitiikka ei ole yleislääke, se ei ole ideaali työkalu".

Tämä johtuu juuri siitä, että ei ole olemassa mitään mekanismia, jonka kautta setelirahoitus elvyttäisi taloutta mitenkään merkittävästi.

Yritykset eivät saa lainaa, koska surkean kysyntätilanteen takia ne ovat huonoja sijoituskohteita. Toisaalta monella yrityksellä ei ole mitään intressiä investoida tällä hetkellä, koska ne eivät kykene myymään lisätuotantoaan.

Pian valittava Fedin uusi pääjohtaja toivottavasti ymmärtää juuri finanssipolitiikan merkityksen talouden elvyttämisessä. Esimerkkiä voisi hakea esimerkiksi Marriner Ecclesistä, joka oli Fedin pääjohtaja 1930-luvun laman aikaan.


Eccles piti verojen leikkaamista laman aikana "tärkeimpänä yksittäisenä tekona" talouden elvyttämiseksi. Vuosia myöhemmin hän vaati verojen korotuksia inflaation taltuttamiseksi.

Työttömyys ja talouden taantuma ovat merkkejä siitä, että ihmiset maksavat aivan liian paljon veroja suhteessa valtion rahankäyttöön. Veroja on siis leikattava ja valtion rahankäyttöä lisättävä.

Maailma tarvitsee tällä hetkellä keskuspankkiireita, jotka kannattavat finanssipolitiikkaa työkaluna sekä talouskasvun että hintavakauden ylläpitämiseksi. Rahapolitiikalla voidaan tehdä hyödyllisiä asioita, mutta se ei voi nostaa kituvia talouksia lamasta.

Jos ensi kuussa 123  vuotta täyttävä Eccles olisi elossa, hän olisi kirkkaasti paras valinta Fedin seuraavaksi pääjohtajaksi – valovuosia Lawrence Summersia edellä.

(Juttuun on lisätty selvyyden vuoksi täsmennys siitä, että pankkien lainanantoa rajoittavat pääomavaatimukset.)

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sähkön puhelinmyynnistä useita valituksia – tarjous onkin sopimus, joka pitää erikseen purkaa

    2. 2

      Tällaisia tuntipalkkoja eri ammateissa tienataan – katso lista

    3. 3

      Elon Musk itki ja nauroi sekavassa lehtihaastattelussa: Firma huolissaan lääkkeiden käytöstä – Teslan osakkeet lähtivät syöksyyn

    4. 4

      Vain harva työnantaja palkkaa uusia työntekijöitä sokkona – ”Prosessi on kohtuuttoman työläs”

    5. 5

      Miten todennäköisesti Turkki uhkaa europankkeja?

    6. 6

      Luksushotelli St. Georgen rakentamisesta riita – rakennusyhtiö aloittaa välimiesmenettelyn

    7. 7

      ”Minulla ei ole varaa tukea suomalaista työtä, siksi tilaan ulkomailta”

    8. 8

      Oriola saa 9 miljoonan euron korvauksen varastojärjestelmän ongelmista

    9. 9

      Air France valitsi kanadalaisen toimitusjohtajan – liitot uhkaavat lakoilla

    10. 10

      Yhdysvallat uhkaa Turkkia lisäpakotteilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tällaisia tuntipalkkoja eri ammateissa tienataan – katso lista

    2. 2

      Elon Musk itki ja nauroi sekavassa lehtihaastattelussa: Firma huolissaan lääkkeiden käytöstä – Teslan osakkeet lähtivät syöksyyn

    3. 3

      ”Minulla ei ole varaa tukea suomalaista työtä, siksi tilaan ulkomailta”

    4. 4

      Sähkön puhelinmyynnistä useita valituksia – tarjous onkin sopimus, joka pitää erikseen purkaa

    5. 5

      Kauppiaan tuska: Vaatteet ostetaan ulkomaisista verkkokaupoista – ”Kivijalkaliikkeitä kaatuu”

    6. 6

      Luksushotelli St. Georgen rakentamisesta riita – rakennusyhtiö aloittaa välimiesmenettelyn

    7. 7

      Air France valitsi kanadalaisen toimitusjohtajan – liitot uhkaavat lakoilla

    8. 8

      Oriola saa 9 miljoonan euron korvauksen varastojärjestelmän ongelmista

    9. 9

      Yhdysvallat uhkaa Turkkia lisäpakotteilla

    10. 10

      Syrjäseudulle etsittiin lääkäriä: ainoan hakemuksen pyyntö yllätti – ”Palkkatoive 12 500 euroa, perjantait vapaaksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ampiaiset, muurahaiset ja kuoriaiset piinaavat nyt tavallista enemmän – lämpö ajaa torakoitakin koteihin

    2. 2

      Tällaisia tuntipalkkoja eri ammateissa tienataan – katso lista

    3. 3

      Syöpään kuoleva saa Roundupin valmistajalta satojen miljoonien korvaukset

    4. 4

      Mies tienasi romumetallilla 120 000 euroa pimeästi – joutuu tekemään 6 viikkoa palkatonta työtä

    5. 5

      Jaakko, 36, lupasi kuukauden palkan sille, joka löytää hänelle töitä

    6. 6

      Aktiivimallin leikkuri iski – näin moni työtön aktivoitui

    7. 7

      Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

    8. 8

      Elon Musk itki ja nauroi sekavassa lehtihaastattelussa: Firma huolissaan lääkkeiden käytöstä – Teslan osakkeet lähtivät syöksyyn

    9. 9

      Turkin valuuttakriisi voi syöstä maan pahan kierteeseen – asiantuntija kertoo, miten liiran romahdus voi vaikuttaa Suomeen

    10. 10

      Mitä voisi tapahtua, jos Suomi ottaisi 8 500 maahanmuuttajaa enemmän joka vuosi? Ekonomisti vastaa

    11. Näytä lisää