Näin Suomeen syntyy uusi Nokia

Julkaistu: , Päivitetty:

Haastattelu
Jos Suomeen halutaan kasvua ja uusia keksintöjä, monta asiaa pitää ajatella uudelleen, sanoo Taloussanomien haastattelema tutkija Mariana Mazzucato. Esimerkiksi valtion ja markkinoiden rooli pitää nähdä toisin. Eikä rahaa pidä enää syytää pk-yrityksille – ainakaan kaikille niille.


Elinkeinoelämän tukijalat murenevat. Tuhansia työpaikkoja liukenee ulkomaille paperi- ja elektroniikkateollisuudesta. Suomalaisen innovaation symboli, Nokia, on varjo entisestä.

Hallitus haluaa vastata näihin haasteisiin muun muassa maltillisella palkkaratkaisulla, yritysten verotuksen keventämisellä sekä rakenteellisilla uudistuksilla.

Innovaatiota ja talouskasvua tutkivan professorin Mariana Mazzucaton mielestä kaikki tämä on väärin. Näillä eväillä ei rakenneta seuraavaa Nokiaa.

Valtio on innovaation
tukija ja luoja


Sussexin yliopiston professori ja Euroopan komission asiantuntija Mazzucato on äskettäin julkaissut kirjan nimeltä The Entrepreneurial State.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Monien mielestä valtio on byrokraattinen, innovaatiota hidasta tekijä. Mutta Mazzucato näyttää kirjassaan, miten julkinen sektori on vaikuttanut käytännössä kaikkien suurten teknologisten innovaatioiden kehitykseen internetistä bioteknologiaan.

– Kaikki teknologiat, jotka tekivät iPhonesta "älykkään", ovat julkisen sektorin rahoittamia. Internet, langattomat verkot, GPS-järjestelmä, mikroelektroniikka, kosketusnäyttö ja Siri-ääniohjaus, Mazzucato kirjoittaa.

Steve Jobs voi olla nero, mutta hänen työnsä rakentui vuosikymmeniä kestäneeseen, julkisen sektorin rahoittamaan tutkimukseen. Sama koskee myös Nokiaa.

– Sitra rahoitti Nokiaa hyvin varhaisessa vaiheessa, kun sen kännykkä-liiketoiminta nähtiin vielä eksentrisenä oikkuna, Mazzucato sanoo Taloussanomille.

Mazzucaton mukaan myös Apple, Compaq ja Intel saivat alkurahoituksensa valtiolta, eivät yksityiseltä sektorilta. Myös Googlen algoritmi kehitettiin julkisen rahoituksen tuella, ja Yhdysvaltain terveysvirasto rahoittaa noin 75 prosenttia kaikista uusista, innovatiivisista lääkkeistä.

Suomi tarvitsee
vision


Suomelta Mazzucato kaipaa pitkän aikavälin näkemystä innovaation ja talouskasvun kehittämiseksi. Ja niin, että julkinen sektori tukee innovaatioiden syntymistä.

– Miettiessämme seuraavia suuria vallankumouksia innovaatioissa, tulisi muutosta ajatella koko talouden kannalta, Mazzucato sanoo.

– Esimerkiksi vihreä teknologia ei koske vain aurinko- ja tuulienergiaa, vaan sen pitäisi koskea talouden jokaista sektoria. Tähän suuntaan esimerkiksi Kiina on menossa.

Esimerkkinä Suomelle Mazzucato tarjoaa Tanskan, joka on suunnannut talouttaan kohti vihreää teknologiaa. Nykyään Tanska on maailman suurin korkean teknologian palveluiden tarjoaja Kiinan "vihreälle teollisuudelle".

– Palvelualalla on paljon töitä, joten valmistusteollisuuden työpaikkojen katoamisen ei tarvitse tarkoittaa työttömyyttä, Mazzucato sanoo.

– Oleellista on se, minkälaisia palveluita. Palvelut voivat olla matalapalkkaisia ja matalia tuottavuudeltaan, tai sitten sellaisia, joita Tanska tarjoaa.

Hyvät palvelualan ja valmistusteollisuuden työpaikat kulkevat käsi kädessä. Tanska on investoinut valtavasti myös vihreän teknologian valmistusteollisuuteen.

– Palveluiden pitäisi olla dynaamisesti linkittyneitä valmistusteollisuuden osaamiseen. Tanska on hyvä esimerkki tästä.

Pk-yritykset
eivät ole pyhiä


Suomessa on annettu suurta painoarvoa pienten ja keskisuurten (pk) yritysten rahoitukselle. 

– Tuhlaamme valtavasti rahaa pk-yritysten rahoittamiseen. Iso osa niistä ei tuota juuri lainkaan työtä tai innovaatiota, Mazzucato laukoo.

– Tarvitsemme kasvavia, innovatiivisia yhtiöitä minkä kokoisina tahansa, pieninä tai isoina. Ei ole mitään todisteita, että yhtiön koolla olisi väliä.

Eivätkö pk-yritykset ole suurimpia työllistäjiä?

– Suurin osa näistä töistä katoaa kolmessa vuodessa, joten pitää katsoa pidemmälle. Puolet ajasta pk-yritykset tuhoavat enemmän työtä kuin luovat, sanoo Mazzucato.

– Noin kuusi prosenttia pk-yrityksistä tuottaa töitä ja innovaatiota. Olennaista on kanavoida rahaa juuri näille yrityksille. Aidosti innovatiivisille, kasvaville yrityksille tulee liian vähän rahaa, koska sitä jaetaan niin paljon surkeille yrityksille.

Yritykset ovat kissanpentuja,
eivät tiikereitä


Mazzucatoa rasittaa myös se, miten merkittävä rooli verohelpotuksille annetaan.

– Britannia on yhtä verohelpotusta – ihan kuin se edistäisi uusien teknologioiden ja innovaation kehitystä.

Mazzucaton mukaan verohelpotukset perustuvat ajatukseen, että yritykset ovat häkkeihinsä vangittuja tiikereitä, jotka vain odottavat valtion riisuvan turhat rasitteet niiden yltä.

Tämä on tutkijan mielestä väärä kuva, yritykset ovat pikemminkin kissanpentuja.

– Innovaatio on todella riskialtista. Se epäonnistuu lähes aina, Mazzucato sanoo.

Siksi julkisen sektorin pitää luoda optimaalinen sijoitusympäristö.

Suomen hallituksen päätöksestä leikata yhteisöveroa 900 miljoonan euron edestä hän ei innostu.

– Uskomatonta. Ja tuollainen ei ole pelkästään outoa, se on poliittisesti hyvin suosittua.

Ei valtio vs. markkinat,
vaan valtio ja markkinat


Yksi perustavanlaatuinen kasvun ongelma liittyy väärinymmärrykseen valtion roolista, Mazzucato sanoo.

Kun roolia ei ymmärretä, vastauksia haetaan väärästä työkalupakista: palkkojen leikkauksista, verohelpotuksista, "rakenteellisista uudistuksista". Samalla talouskasvun ja innovaation historian opit heitetään roskakoppaan.

– Ensimmäinen asia on myöntää, että valtio on innovaation avaintekijä. Sen jälkeen on käytävä kansallista keskustelua siitä, mihin valtion voimavaroja halutaan ohjata.

Hän toppuuttelee ajatusta valtiosta jotenkin kaikkivoipana.

– Tarkoituksena ei ole sanoa, että valtio on aina oikeassa, tai luoda vastakkainasettelua valtion ja markkinoiden välille, Mazzucato sanoo.

– Pointti on, että valtio on erittäin tärkeä. Ekonomistit ovat viitanneet tälle kintaalla ja yleinen ideologia on vastustanut ajatusta. Mutta juuri siksi että se on niin tärkeä, meidän pitää keskustella siitä, mitä valtion pitäisi tehdä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    3. 3

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    4. 4

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    5. 5

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    6. 6

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    9. 9

      Finnairista tehtyjen valitusten määrä räjähti: tältä vuodelta kasassa jo 587 riitaa

    10. 10

      Marimekon toimitusjohtaja listaa, miksi japanilaiset fanittavat yhtiötä: ”Leikkisyys, omaperäisyys, pilke..”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    2. 2

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    3. 3

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    4. 4

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    5. 5

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    6. 6

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    7. 7

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    8. 8

      Marimekon toimitusjohtaja listaa, miksi japanilaiset fanittavat yhtiötä: ”Leikkisyys, omaperäisyys, pilke..”

    9. 9

      Finnairista tehtyjen valitusten määrä räjähti: tältä vuodelta kasassa jo 587 riitaa

    10. 10

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    5. 5

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    6. 6

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    7. 7

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    8. 8

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    9. 9

      Cheekin firmalla miljoonien kassa – ura loppuu, mutta rahaa riittää

    10. 10

      Uusi Hehku-kauppaketju aloittaa tammikuussa – palkkaa jopa tuhat työntekijää

    11. Näytä lisää