Tässä on ekonomistien palkkaratkaisu Suomelle

Julkaistu:

Työnantajat ja palkansaajat lipuvat kohti syksyn työmarkkinaneuvotteluja. Neuvotteluista voi tulla myrskyisät, mutta minkälainen palkkaratkaisu selviää myrskyn läpi? Taloussanomat haastatteli 12:ta ekonomistia. Lue, minkälaista palkkaratkaisua ekonomistit tarjoavat Suomelle.


Palkkaratkaisu:

Sopimustyyppi: Keskitetty, mutta olennaisempaa saada ratkaisu aikaan.

Palkankorotusvara: Vaihtelee yrityksittäin. Vientisektorin pitäisi määrätä taso, kuitenkin alle 0,6 prosenttia.

Sopimuksen kesto: Kolme vuotta.

Valtion tuki työmarkkinaneuvotteluille: Inflaatiotarkistus ansiotuloveroasteikkoon.

Tärkeintä on
sopu


Taloussanomien haastattelemat ekonomistit korostavat sopimisen tärkeyttä syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Edellä luonnosteltu palkkaratkaisu on  keskimääräinen tulkinta ekonomistien vastauksista, jotka vaihtelivat kovin.

Vaasan yliopiston taloustieteen professori Hannu Piekkola oli kyselyyn vastanneista 12:ta ekonomistista ainoa, joka korosti yritysten merkitystä palkkasovussa.

– Ei, on siirryttävä yritystasolle, Piekkola vastasi kysymykseen siitä, onko keskitetty palkkaratkaisu tärkeä Suomelle.

Muut ekonomistit korostivat kilpailukykyä, ostovoimaa ja työrauhaa työmarkkinaneuvotteluissa. Varman pääekonomisti Katja Bjerstedt ja Ilmarisen talous- ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander pitivät keskitettyä palkkaratkaisua nykytilanteessa toimivimpana tapana tukea muita tavoitteita.

– Palkkaratkaisun muodolla ei sinänsä ole merkitystä, kunhan asiat saadaan sovittua ilman työmarkkinaselkkauksia, LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen tiivisti ekonomistien näkemyksiä.

Vientisektori
määrää palkat


Suomi on vientivetoinen talous, ja avoimen vientisektorin tarpeilla on ollut keskeinen rooli suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa. Ruotsissa vientisektori on määrännyt palkankorotukset, ja näin pitäisi olla myös Suomessa, ekonomistit sanovat.

– Suomen palkkataso määräytyy pitkällä aikavälillä kansainvälisillä markkinoilla. Ainoa järkevä tapa on, että palkanmuodostus lähtee vientisektorilta liikkeelle, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen mielestä suomalaisessa sopimuspolitiikassa on pidetty perinteisesti huolta vientiteollisuuden hintakilpailukyvystä.

– Tällä sopimuskierroksella vientisektori on tavallistakin enemmän avainasemassa, johtuen heikosta viennin kehityksestä, Ilmakunnas sanoo.

Paikallisen sopimisen puolesta liputtava Piekkola muistuttaa, että yritysten tuottavuuskehitys vaihtelee yrityksittäin.

– Se, että jossain yrityksissä nostetaan palkkoja, ei merkitse sitä, että yleinen korotusvara on nolla, hän sanoo.

Vuosikorotus alle
0,6 prosenttia?


Mutta mikä olisi yleinen korotusvara? Ekonomistien vastausten keskiarvo tarjoaa hieman alle 0,6 prosentin vuosikorotuksia. Haarukka on nollasta 1,5 prosenttiin.

– Palkankorotusvaraa on hyvin vähän. Ottaen huomioon, että kannustaville palkanosillekin pitäisi jättää tilaa, yleiskorotukset voisivat jäädä alle prosenttiin, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen muistuttaa Suomen kokonaistuotannon olevan vuoden 2006 jälkipuoliskon tasolla. Hänen mukaansa palkankorotusvaraa ei juuri ole pitkän nollakasvun jälkeen.

Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on varovainen.

– Vähän, puhutaan prosentin kymmenyksistä pikemminkin kuin prosenteista, hän vastaa kysymykseen palkankorotusvarasta.

Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius pitäisi enintään yhden prosentin vuosikorotuksia maltillisina, koska "nollalinja on epärealistinen ilman valtion merkittävää porkkanaa".

Kolmen vuoden
sopimus


Hintakilpailukykyyn vaikuttavat palkan lisäksi muut työvoimakustannukset, esimerkiksi eläkemaksut. Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm käyttäisi niin sanottuja EMU-puskureita työeläkemaksujen hillitsemiseen.

– Jos EMU-puskureita voidaan hyödyntää, niin enintään puoli prosenttia vuodessa, Holm kertoo ehdotuksensa palkankorotukseksi.

Holmin mielestä palkkaratkaisusta kannattaisi tehdä kolmivuotinen. Ensimmäisen kahden vuoden korotuksista sovittaisiin nyt. Kolmannen vuoden korotuksista sovittaisiin, että Suomen palkkakustannukset saisivat nousta vähemmän kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa.

– Kilpailukyvyn palauttaminen vaatii luultavasti ainakin neljän, viiden vuoden ajan kilpailijamaita selvästi matalampia palkankorotuksia. Siksi esimerkiksi kolmen vuoden sopimus olisi selvästi parempi kuin kahden, Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen tähdentää.

Myös OP-Pohjolan Heiskanen haluaisi kolmen vuoden sopimuksen, mutta se ei ole hänen mielestään avainkysymys – maltillinen palkkaratkaisu on.

Valtiosta ei ole
toveriksi


Hallitus penäsi pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johdolla työmarkkinajärjestöiltä ratkaisuja kevään kehysriihen yhteydessä. Tuolloin hallitus tarjosi työmarkkinajärjestöille porkkanana muun muassa yhteisöveron alennusta, mutta palkansaajat ja työnantajat eivät päässeet sopuun taloutta tukevista työmarkkinaratkaisuista.

Syksyksi hallituksella ei ole porkkanoita jäljellä, korkeintaan naatteja. Taloussanomien haastattelemien ekonomistien mielestä hallitus voisi tukea työmarkkinaneuvotteluja tekemällä inflaatiotarkistuksen ansiotuloveroasteikkoon. Inflaatiotarkistuksen avulla huolehditaan siitä, että progressiivinen verotus ei kiristy inflaation seurauksena.

Ekonomistit haluaisivat hallituksen myös toteuttavan rakenneuudistuksia pitkän sopimuksen turvin.

– Hallituksen olisi tärkeä käyttää hyödykseen maltillisesta palkkaratkaisusta saatava aikaikkuna kestävyysvajeen paikkaamiseen, Varman Katja Bjerstedt sanoo.

Ilmarisen Jaakko Kiander vauhdittaisi sopua pienellä rakennusinvestointien tuella. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Seija Ilmakunnas kohdistaisi rakenneuudistukset työurien ja sosiaaliturvan lisäksi kilpailu-, kaavoitus- ja asuntopolitiikkaan.

Etlan Vihriälä kaipaa puolestaan julkista taloutta vahvistavaa budjetti- ja rakennepolitiikkaa ja siitä kertomista "mahdollisimman selvästi työmarkkinaosapuolille".

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    3. 3

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    4. 4

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    5. 5

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    6. 6

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    7. 7

      EU:n huippukokous vahvisti Christine Lagarden valinnan EKP:n pääjohtajaksi

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    10. 10

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    5. 5

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää