Asiantuntijat kertovat, uhkaako Suomea asuntohintojen romahdus - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kolmas kerta sadassa vuodessa – uhkaako asuntokupla jälleen?

Suomessa asuntojen hinnat ovat erittäin korkealla. Viimeiseen sataan vuoteen mahtuu kaksi pahaa asuntokuplaa. Asiantuntijat kertovat, toistaako asuntokuplien historia pian itseään.

16.8.2013 6:01 | Päivitetty 16.8.2013 14:21

Asuntojen hinnat ovat kohonneet Suomessa pilviin. Tilastokeskuksen mukaan kerrostalojen nimellishinnat ovat nousseet yli 77 prosenttia vuodesta 2000.

Tilanne on paha varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tilastokeskuksen mukaan Helsingin ydinkeskustassa neliömetrin hinta oli viime vuonna huimat 5727 euroa, kun vuonna 2000 hinta oli reilut 2800 euroa ja vielä vuonna 2006 vajaa 4300 euroa.

Viimeisen sadan vuoden aikana on koettu kaksi pahaa asuntojen hintojen romahdusta.

Mistä aiemmat kriisit johtuivat, voisiko nyt olla käsillä kolmas suuri asuntokuplan romahdus?

1930-luvun spekulatiivinen romahdus

– Ensimmäinen suuri murros tapahtui 1930-luvulla, jolloin asuntojen hinnat laskivat merkittävästi, sanoo Suomen Pankin tutkija Antti Kuusterä Taloussanomille.

Vuotta 1940 edeltävältä ajalta on vaikeaa löytää tietoa kotimaan asuntomarkkinoista. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tiedot ulottuvat vain vuoteen 1970 asti.

Suomalaisia kotikauppoja tutkineen Kuusterän mukaan kattavin selvitys 1900-luvun alkupuolen asuntomarkkinoista löytyy Helsingin kauppakorkeakoulun entisen professorin Mikko Tammisen vuonna 1945 julkaistusta väitöskirjasta.

Tammisen teoksen mukaan ensimmäisen maailmansodan jälkeinen inflaatio johti asuntojen hintojen nousuun, mikä taas johti keinotteluun.

– Kuta enemmän rakennettiin, sitä enemmän keinottelu yltyi, ja kuta enemmän keinottelu yltyi, sitä enemmän hinnat kohosivat, väitöskirjassa siteerattu taloustieteilijä Bruno Suviranta sanoo.

Kehitys näkyi selvästi vanhojen kerrostalojen keskimääräisen myyntihinnan kasvusta Helsingissä. Vuonna 1926 hinta oli vielä vain 598 markkaa per neliömetri, noin kaksisataa markkaa enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. 598 markkaa vastaa nykyrahassa 192 euroa.

Seuraavana vuonna hinta kohosi jo 1 283 markkaan, ja vuonna 1928 se kipusi huimaan 2 128 markkaan, eli noin 655 euroon.

Tiedot koskevat sellaisia kiinteistöjä, joilla sijainneet entiset rakennukset ostaja oli purkanut ja rakentanut tilalle nykyaikaisia asuintaloja.

Kultakantapahensi asiaa

Kuusterän mukaan suurin ongelma oli se, että suurimpien kaupunkien asunnot rahoitettiin Suomen Asuntohypoteekkipankin luotoilla.

– Luotot olivat ulkomaisessa valuutassa, ja kun markka irrotettiin 1931 kultakannasta, näiden valuuttaluottojen aiheuttama rasitus lainanottajille oli ylivoimainen, Kuusterä sanoo.

Tammisen väitöskirjan tilastojen mukaan romahdus oli suuri.

Asuntoja tuotettiin koko maassa vielä vuonna 1928 yhteensä 9547 kappaletta, mutta seuraavana vuonna luku tippui 7283:een, ja vuonna 1930 tuotanto romahti vain 2001 asuntoon.

Vuonna 1933 asuntoja valmistui enää 1036 kappaletta, koko maahan.

Helsingissä yllä mainittujen kiinteistöjen myyntihinnat romahtivat 2 128 markasta (nykyrahassa noin 655 euroa), jossa ne olivat vuonna 1928, 846 markkaan (noin 284 euroa) vuonna 1930. 

1980-luvunfinanssiromahdus

Vuonna 1989 alkaneen asuntokuplan puhkeamisen taustalla taas oli finanssisääntelyn purkaminen.

– 80-luvulla luottovolyymit kasvoivat poskettomasti, mikä johtui sääntelyn löystymisestä, sanoo Helsingin yliopiston taloushistorian professori Sakari Heikkinen Taloussanomille.

Heikkisen mielestä ei ole sattumaa, että Suomen historian pahin asuntoromahdus ajoittui luottomarkkinoiden sääntelyn vapauttamiseen.

– Jos pystyy kehittämään luottosääntelytilanteessa hintakuplan, pitää olla jo melkoinen fakiiri.

Onko nytpelättävää?

Turun yliopiston akatemiatutkija Elias Oikarisen mielestä asuntohintojen romahduksen vaaraa ei tällä hetkellä ole näkyvissä.

Hänen mukaansa nykyistä tilannetta ei voi millään verrata 80-luvun lopun tilanteeseen.

– Silloin oli asuntohinnoissa kupla, ja hintojen romahdusta voimisti talouden romahdus. Tällä hetkellä ei mitään kuplaa suhteessa vallitseviin fundamentteihin ole näkyvissä, Oikarinen sanoo Taloussanomille.

Olosuhteet ovat nyt Suomessa täysin erilaiset kuin aiempien kriisien aikaan. On siis turha pelätä kahden aikaisemman asuntoromahduksen kaltaista tilannetta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei ongelmia olisi.

Kuusterää huolestuttaa erityisesti erittäin voimakas alueellinen eriytyminen asuntojen hinnoissa, mikä on alkanut 2000–luvulla.

– Helsingissä tiettyjen asuntojen hinnoilla ei ole mitään ylärajaa, kun taas taantuvien teollisuuspaikkakuntien asunnoilla ei ole kohta mitään arvoa, Kuusterä sanoo.

– Tätä ongelmaa ei olla lähdetty vielä ratkaisemaan ollenkaan.

Oikarinen taas painottaa laman merkitystä asuntohintojen kehitykseen.

– Tietysti hinnat voivat pudota paljonkin, jos Suomi lähtee tästä Kreikan ja Portugalin tielle vajoamaan, Oikarinen sanoo.

Oikarisen mukaan esimerkiksi työttömyysasteen tuplaantuminen johtaisi todennäköisesti asuntojen hintojen kaksinumeroiseen laskuun.

– Selvää on, että yleinen taloustilanne näkyy suoraan asuntojen kysynnässä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?