Keppi ja porkkana – saako niillä työllisyyden kasvuun?

Julkaistu:

Työllisyys nostettiin 1990-luvun laman jälkeen Suomen sosiaalipolitiikan kärkeen. Viime päivien vaatimukset sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta ovat tutkijan mukaan lyhytnäköistä politiikkaa. Käytännön toteutus vaatisi laajoja uudistuksia.


Viikonloppuna sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaativat erikseen, että sosiaaliturvan saaminen on sidottava koulutukseen tai työhön osallistumiseen.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää esityksiä oikean suuntaisina, mutta ei riittävinä.

– Tämä on perinteistä suomalaista keskustelua. Pyöritellään pieniä palasia, eikä kokonaisuus ole kenenkään hallussa. Pelkällä vastikkeellisuudella ei ratkaista mitään, vaan pikemminkin pahennetaan tilannetta ja kasvatetaan syrjäytyneiden määrää, Kietäväinen sanoo Taloussanomille.

Suomalaista työpolitiikkaa 1980-luvun lopulta tutkinut Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Pertti Koistinen pitää Luukkaisen ja Risikon esityksiä ikävystyttävinä niiden lyhytnäköisyyden vuoksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Ajatukset ovat sikäli virheellisiä, että aktiivinen työvoimapolitiikka on kavennettu ihmisten kepittämiseksi ja porkkanoiden jakeluksi pitkäjänteisen suunnittelun sijaan, Koistinen lataa.

Räätälöityä eteenpäin
puskemista


Aktiivisesta työvoimapolitiikasta alettiin puhua 1970-luvulla Yhdysvalloissa. Tuolloin esille nostettiin huoli sosiaaliturvan passivoivista vaikutuksista.

– Avainsana on räätälöiminen. On selvitettävä, mitkä asiat estävät ihmistä työllistymästä. Pahimmillaan kyse on mielenterveysongelmista ja elämänhallinnan puutteesta, Kietäväinen sanoo.

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston palvelujohtajan Riitta Someron mukaan palveluja yksilöidään yhä enemmän.

– Erityisesti nuorten sosiaaliturva on jo nyt hyvin sidottua, ja olemme pyrkineet tarjoamaan asiakkaille uusia koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia.

Työllistymisen avittaminen vaatisi kuitenkin toimivia julkisen vallan tukemia välityömarkkinoita, joita ei Kietäväisen mukaan ole saatu aikaan yli kymmenen vuoden aikeista huolimatta. 

– Lainsäädännön muutosten ja portaittamisen avulla ihmisille tulisi luoda realistiset toiveet työllistymisestä. Tarvitsemme palkkatuen kehittämisen tyyppisiä toimenpiteitä, joiden avulla aktivoidut työttömät pystyisivät siirtymään kohti avoimia työmarkkinoita. Osalle välityömarkkinaratkaisu voisi olla pidempiaikainen, Kietäväinen arvioi.

Pulaa sopivista työtehtävistä ei Kietäväisen mukaan ole. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon esimerkiksi vanhusten ulkoilutuksen kaltaisia avustavia tehtäviä.

Rajanveto
haasteena


Aktiivisen työvoimapolitiikan suurimmat haasteet liittyvät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtavan ekonomistin Kari Hämäläisen mukaan rajanvetoon.

Hämäläinen kirjoittaa THL:n raportissa, että liian löysät ehdot eivät vähennä sosiaaliturvan varaan pudonneiden määrää. Liian kireät ehdot taas voivat pitää työpaikan vaihtoa haikailevatkin kiinni nykyisessä työssään, jolloin vaikutukset leviäisivät työllisten joukkoon.

Saksassa rima nostettiin 2000-luvun alussa toteutetulla ohjelmalla korkealle, kun työttömille luotiin uusia pakottavia osallistumismuotoja. Niin sanotuissa minitöissä kuntien ja järjestöjen palveluksessa työskentelystä maksetaan euron tuntipalkkaa. Töitä saa tehdä korkeintaan 15 tuntia viikossa, jolloin se ei vähennä työmarkkina-avustuksen määrää.

Lisäksi toteutettiin rakenteellisia uudistuksia, joilla muiden muassa laskettiin minimipalkkaa ja heikennettiin työttömyysturvaa. Uudistukset aiheuttivat laajoja protesteja.

– Toimilla luotiin uusi köyhien luokka, kun pienituloiset eivät enää tule  palkallaan toimeen, Koistinen näkee.

Mistä resurssit
ja keinot?


Aktiivisen työvoimapolitiikan syventäminen merkitsee valtion ja kuntien välisen yhteistyön lisäämistä.

Kietäväisen mukaan kunnilla ei tällä hetkellä ole mitään mahdollisuuksia tarjota vaikeasti työllistettäville Risikon vaatimaa toimintaa.

– 65 kunnassa on käynnissä kokeilu, jossa TE-hallinto on siirtänyt vaikeasti työllistettävien työllistämisvastuuta kunnille ilman resurssien kasvattamista tai keinojen lisäämistä. Nykyisillä pelimerkeillä nämä ihmiset vain heitetään ilmaan.

TE-toimistojen haasteena on alkuvuodesta toteutettu organisaatiouudistus. Someron mukaan toimistojen alkuvuosi on ollut tyhjäkäyntiä ja opettelua, koska muutoksia oli niin paljon. Myös Koistinen suomii valtion suhdetta kuntiin ristiriitaiseksi.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusongelmat ovat olleet tiedossa  vuosikymmeniä, mutta ratkaisuja ei ole saatu aikaan. Se kielii siitä, ettei politiikka ole ollut kykeneväistä luomaan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Nyt näitä asioita joudutaan pohtimaan jälkijunassa, Koistinen sanoo.

Kunnilla oli työllistämisvelvoite 1990-luvun lamaan saakka, jolloin se lopetettiin resurssipulan ja toimimattomuuden vuoksi.

– Ei ole mitään järkeä lähteä tekemään samoja virheitä uudelleen. Toisaalta ei kannata antautua pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen kasvulle, koska aivan lähivuosina meillä on monilla toimialoilla työvoimapulaa. Aktiivisella työvoimapolitiikan uudistamisella on huolehdittava siitä, että tämä porukka säilyisi työkykyisenä, Kietäväinen sanoo.

Koistisen mukaan hallitus on pakotettu tekemään valikoivaa politiikkaa, koska globalisaation oloissa Suomen omat resurssit eivät riitä pumppaamaan kasvua.

Koistinen viittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisemaan raporttiin, jonka mukaan monikansallisten suomalaiskonsernien vuosina 2007–2010 tekemistä henkilöstövähennyksistä 80 prosenttia kohdistui Suomeen. Viimeksi maanantaina konepajayhtiö Metso kertoi massairtisanomisista .

– Jos hallitus ei kykene pitkäjänteiseen työvoimapolitiikan suunnitteluun, se koituu kerta kaikkiaan kohtalokkaaksi, Koistinen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kova pakkanen iski autoihin: hinauksia kolminkertainen määrä – Hinausautokeskuksen tj kertoo maagisesta pakkasrajasta, sen jälkeen ”akut alkavat hyytyä”

    2. 2

      Pakkanen tulee kalliiksi – 12 vinkkiä, joilla voi säästää jopa yli tonnin vuodessa

    3. 3

      Uusien asuntojen kauppaa uhkaa sukellus  –  ”Nyt on tapahtunut paluu arkeen”

    4. 4

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    5. 5

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    6. 6

      Fiva: Suomessakin merkkejä kurssien manipuloinnista – riski jäädä kiinni suurempi kuin Ruotsissa

    7. 7

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    8. 8

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    9. 9

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    10. 10

      Kommentti: Veikkaus valitsee hyväntekeväisyyden sijaan rahan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    2. 2

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    3. 3

      Kova pakkanen iski autoihin: hinauksia kolminkertainen määrä – Hinausautokeskuksen tj kertoo maagisesta pakkasrajasta, sen jälkeen ”akut alkavat hyytyä”

    4. 4

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    5. 5

      Pakkanen tulee kalliiksi – 12 vinkkiä, joilla voi säästää jopa yli tonnin vuodessa

    6. 6

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    7. 7

      Uusien asuntojen kauppaa uhkaa sukellus  –  ”Nyt on tapahtunut paluu arkeen”

    8. 8

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    9. 9

      Kiinteistönvälittäjät: Uusista osakeasunnoista on jo ylitarjontaa

    10. 10

      Kiinteistön­välittäjät: asunto­kaupoilla näkyy tänä vuonna voimakkaasti vanheneminen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    11. Näytä lisää